perjantai 28. toukokuuta 2010

”Il pleut de l’or”

Jalometalli on varsinkin suomalaismediassa menestyksen symboli. Listasijoitukset eivät aiheuta minkäänlaisia reaktioita puoleen tai toiseen, mutta ”kultaa jo ennen ilmestymistään” myyneet albumit nostetaan framille, vaikka ne eivät välttämättä aina nouse edes listakärkeen tai oikeasti edes saavuta tarpeeksi ostajia.

Britanniassa ja Yhdysvalloissa, kuten Suomessakin, kultaa ja platinaa myönnetään kauppoihin siis sisään ostettujen määrien mukaan. Kummallakin markkina-alueella sertifioinnit ovat vähentyneet huomattavasti johtuen sekä suhdanteista että hiipuneesta innosta sertifioida julkaisuja. Esimerkiksi Yhdysvalloissa RIAA:n kultaraja on puoli miljoonaa kappaletta, ja tällä hetkellä albumilistalla on kymmenkunta albumia, jotka menisivät kultalevystä, mutta niille ei ole hankittu sertifikaattia.

”Hankittu” on avainsana. Monet luulevat, että kultastatuksen ja plakaatin seinälleen saa ilmaiseksi ja automaattisesti. Tosiasiassa siitä pitää maksaa, mutta summa ei ole kovinkaan suuri: esimerkiksi RIAA:n jäseniltä 350 dollaria. Vaivannäköä se silti teettää.

Jostain kumman syystä esimerkiksi Interscope ei ole hankkinut ajantasaisia sertifikaatteja aiemmin mainitsemilleni Eminemin menestysalbumeille. RIAA:n tietokannassa The Marshall Mathers LP on saanut yhdeksän-, ja The Eminem Show kahdeksankertaisen platinalevyn sertifikaatin. Todellisuudessa molemmat ovat kymmenkertaisen platinan eli timanttilevyn arvoisia. Interscope ei ole myöskään sertifioinut tuplaplatinan kieppeille yltänyttä Relapsea edes platinalevyksi.

Mitään harmiahan tuosta ei sinänsä ole, mutta ajantasaiset tietokannat palvelisivat paremmin niitä käyttäviä tahoja. Kaksi timanttilevyä olisi myös ihan kelpo uutinen meneillään olevassa musiikkibisneksen murroksessa.

Britanniassa on tilastoitu multiplatinamyyntejä vasta vuodesta 1987. Siellä on kulta- ja platinatason lisäksi myös matalampi hopeataso. Tuoreimmat sertifioidut julkaisut ovat vasta tulleet kauppoihin, kuten Pendulumin Immersion ja Katie Meluan The House, molemmat hopealevyjä.

Korkein listasijoitus ei välttämättä kerro sertifioiduista levyistä mitään. Albumi saattaa jäädä Britanniassa tyystin vaille listasijaa ja saada silti hopea- tai jopa kultastatuksen.

Yhdysvalloissa enemmän kuin yhden levyn sisältävät julkaisut lasketaan kahdeksi tai useammaksi levyksi, jos albumin kokonaiskesto ylittää sadan minuutin rajan. Esimerkiksi Garth Brooksin Double Live on 21-kertainen platinalevy, mutta sitä ei suinkaan ole myyty 21 miljoonaa kappaletta. Päinvastainen esimerkki on Beyoncén I Am…Sasha Fierce -tupla, jonka kesto on alle sata minuuttia. Se menee siis yksittäisen albumin triplaplatinalevystä.

Miksi sitten hankkia tunnus tai jättää hankkimatta? Tunnustettu sertifikaatti on menestyslevyn ensimmäinen kriteeri, sillä se on helpompi yksikkö kuin julmat numerot, jotka eivät välttämättä kerro maallikolle mitään. Kulta ja platina sen sijaan sykähdyttävät ja ylittävät uutiskynnyksen. Sertifikaatti onkin nimenomaan tunnustus ja todiste siitä, että levy on ainakin jossain määrin suosittu. Markkinointiväline siis.

Joillekin artisteille tai yhtyeille kultalevy ei merkitse mitään. Esimerkiksi tuplaplatinaa saaneen levyn seuraajan jääminen kultatasolle tuoksahtaa flopilta. Rihannan Good Girl Gone Bad on sertifioitu Britanniassa viisinkertaiseksi platinalevyksi, mutta Rated R on yltänyt hädin tuskin yli platinarajan.

Arvometalliasiatkin muuttuvat musiikkibisneksen muutosten myötä. 2000-luvun alkupuolella oli mahdotonta ajatella jonkun singlen saavuttavan viisinkertaista platinaa Yhdysvalloissa. Albumeissa se oli vuosittainen näky. Nyt tilanne on päinvastoin: Black Eyed Peasin I Gotta Feeling on myynyt yli viisi miljoonaa kappaletta singlenä, kun taas menestysalbumin raja häilyy platinan ja tuplaplatinan kieppeillä. Kulta- tai platinarajan ylittävä hittisingle on sen sijaan pikemminkin sääntö kuin poikkeus.


Kulta- ja platinarajat Yhdysvalloissa ja Britanniassa

USA:
Kulta 500 000 kpl
Platina 1 000 000 kpl
Timantti = kymmenkertainen platinalevy eli 10 000 000 kpl
Rajat samat sekä singleissä että albumeissa.

UK:
Singlet
Hopea 200 000 kpl
Kulta400 000 kpl
Platina 600 000 kpl

Albumit:
Hopea 60 000 kpl
Kulta 100 000 kpl
Platina 300 000 kpl


Korkeimmat albumisertifioinnit (eivät siis välttämättä myydyimmät levyt)

USA:
29 – Michael Jackson – Thriller (Epic/Legacy)
29 – Eagles – Their Greatest Hits 1971–1975 (Elektra)
23 – Pink Floyd – The Wall (Columbia)
23 – Led Zeppelin – IV (Atlantic)
22 – AC/DC – Back in Black (Epic)
21 – Garth Brooks – Double Live (Capitol Nashville)
21 – Billy Joel – Greatest Hits Vol. 1 & 2 (Columbia)
20 – Shania Twain – Come on Over (Mercury Nashville)
19 – Fleetwood Mac – Rumours (Warner Bros.)
19 – The Beatles – The Beatles (White Album) (Apple)

UK:
14 – Oasis – (What’s the Story) Morning Glory? (Creation)
13 – Abba – Gold: Greatest Hits (Polydor)
13 – Dire Straits – Brothers in Arms (Vertigo)
13 – Michael Jackson – Bad (Epic)
12 – Madonna – The Immaculate Collection (Sire)
12 – Simply Red – Stars (East West)
11 – Michael Jackson – Thriller (Epic)
11 – Queen – Greatest Hits (Parlophone)
10 – James Blunt – Back to Bedlam (Atlantic)
10 – Robbie Williams – I’ve Been Expecting You (Chrysalis)

Ei kommentteja: