perjantai 30. huhtikuuta 2010

Kantripappaa pukkaa

Vanhus-sana on saanut viime päivinä paljon huomiota, mikä osaltaan kirvoitti tämän tekstin. Pyhitetäänpä siis hetki parille kantrin veteraanille, jotka rekisteröivät parhaita saavutuksiaan vuosikymmeniin Billboardin albumilistalla.

Monessa liemessä keitetty Willie Nelson, 77, on saanut hittejä ihan viime vuosiin asti. Viimeisin Hot 100 -listakäynti on vuodelta 2006, Brokeback Mountain -leffan jälkimainingeissa sijalle 52 noussut versio kappaleesta Cowboys Are Frequently, Secretly Fond of Each Other. Pari vuotta aiemmin hän kävi aivan Top 20:n kynnyksellä duetoimalla Toby Keithin kanssa kappaleen Beer for My Horses. Tällä viikolla Nelsonin uusin studiosoolo Country Music debytoi Billboardin albumilistan sijalla 20. Samaan ylsi pari vuotta sitten jazztähti Wynton Marsalisin kanssa tehty platta Two Men with the Blues, mutta sitä edellistä Top 20 -albumia saadaan hakea 80-luvun alkupuolelta asti.

Wikipedia kertoo, että Nelson on julkaissut 81 studioalbumia, seitsemän liveä ja 15 kokoelmaa. Vyöllä ei ole yhtään päälistan kärkeen noussutta albumia, ja paras Hot 100 -listan sijoitus on viides. Kantrilistan kärkeen hän on yltänyt lukuisia kertoja sekä single- että albumipuolella.

Toinen elämänsä ehtoopuolella urotekoihin yltävä kantrinimi on Merle Haggard, 73, jonka 76. yrityksestä I Am What I Am (77) tuli 29 vuoteen esittäjänsä ensimmäinen Billboard 200 -listalle yltänyt sooloalbumi. Singlepuolella Haggard on kerännyt jopa enemmän kantriykkösiä kuin Nelson, peräti 38 kappaletta, mutta Hot 100 -listalle hän ei ole yltänyt sitten vuoden 1977.

Nelson ja Haggard ovat levyttäneet yhdessäkin pariin otteeseen. Duoalbumi Pancho & Lefty (1983) on platinastatuksineen Haggardin suurimpia menestyksiä. Itse asiassa ilman Nelsonia Haggardin listatauko olisi ylipäätään juuri mainitun 29 vuoden mittainen.

Ei kommentteja: