Aika vilisee silmissäni: minulle aikoinaan niin tärkeästä Coldplayn Parachutes-albumista on jo 11 vuotta! Käsittämätöntä. Pari seuraavaakin albumia pystyn yhdistämään omaan elämääni, mutta kolmen vuoden takaista Viva la Vida or Death and All His Friendsiä en. Se kun ei ollut kovinkaan kiinnostava.
No kappale omasta suhteesta Coldplayhin riittää – faktahan on se että bändi on maailman suurimpia yhtyeitä ja eräs 2000-luvun eniten myyneistä musiikintekijöistä. Brittilistalla heidän albumiykkösten rivistönsä on toistaiseksi rikkoutumaton, mikäli emme laske mukaan livekoosteita tai Prospekt's March -minialbumia. Kaikki neljä studioalbumia ovat yltäneet siis kärkeen ja kolme ensimmäistä ovat myyneet kukin yli 2,5 miljoonaa kappaletta. Huima saavutus. Ykkösviikkojen lukumäärät järjestyksessä: 1, 3, 4 ja 6.
USA:ssa Coldplayn albumimenestys on myös ollut mahtavaa, vaikka ykkösiä on toistaiseksi kaksi, X&Y (2005) ja Viva la Vida. Sekä USA:ssa että Britanniassa myydyin albumi on A Rush of Blood to the Head (2002), joka ylsi jenkkien viikkolistoilla viidenneksi. Live 2003 -julkaisu ylsi USA:ssa peräti 13:nneksi, kun Britanniassa sen parhaaksi jäi 46. tila. Se on tosin myynyt Britanniassa peräti tuplaplatinaa ja lienee melko korkealla sarjassa ”eniten myyty top 40:n alapuolelle jäänyt albumi”.
Sinkkumenestys on ollut ykkössijojen osalta vaatimattomampaa. Ainoastaan Viva la Vidalla (2008) on esittää tuo kaunis numero sarakkeessaan, mutta se tulikin tuplana. Britanniassa top 10 -sinkkuja on kaikkiaan 11, joukossa kaksi kakkosta, kaksi nelosta ja peräti kolme kymmenenneksi pinnistanyttä (Trouble, The Scientist ja Talk). Yhdysvalloissa top 10:iin on yltänyt Viva la Vidan lisäksi vain Speed of Sound (#8, 2005). Uusi Every Teardrop Is a Waterfall nousi tällä viikolla 15 sijaa 14:nneksi, mutta tuskin enää parantaa. Mielenkiintoisempaa onkin seurata, miten syksyllä julkaistava toistaiseksi nimetön albumi menestyy.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti