Vaikka nämä nimenomaiset kappaleet on valittu ladattavaksi erityisistä syistä (halpa hinta, tv-promo jne) niin yleisellä tasolla on kiinnostavaa tarkastella mistä biiseistä lopulta tulee ns. ikivihreitä ja miksi juuri niistä.
Nykyisin eräs hyvä indikaattori on kykykisasuosio: jos biisi valitaan esitettäväksi sen voi olettaa olevan laajemminkin muistettava kappale, sillä harva uskaltaa valita laulettavakseen kappaletta, jota yleisö ei tunne.
Nämä uudet klassikot eivät välttämättä olleet ensimmäisellä kierroksella mitään isoja listahittejä. Esimerkiksi A Thousand Miles ylsi brittilistan kuudenneksi vuonna 2002. Se lienee kuitenkin biisi, joka sykähdytti aikoinaan monia – ainakin enemmän kuin moni muu samaan aikaan listoilla kovemmin jyllännyt hitti.Digilatausaikana on yleistä, että jotkut kappaleet saavat em. syystä uuden elämän listoilla. Suomessa tunnetuin kykykisan avulla uudelleen hitiksi noussut kappale lienee Leonard Cohenin Hallelujah. Katri Ylander auttoi aikoinaan Stellan uraa merkittävästi laulettuaan Pisteen Idolsissa. Brittilistalla on nähty muutamia hämmästyttävänkin kestäviä elpymisiä: Journeyn Don't Stop Believin', Adelen Make You Feel My Love ja Tracy Chapmanin Fast Car nyt etunenässä. Kaikki nämä paitsi saavuttivat korkeamman sijoituksen nyt kuin ollessaan hittejä ensimmäistä kertaa, niin myös viipyivät useamman viikon top 10:ssä.
Henkilökohtaisesti odotan kuumeisesti sitä päivää, jolloin Led Zeppelinin Stairway to Heavenistä tulee oikea top 10 -brittihitti. Se ylsi 37:nneksi Mothership-kokoelman ilmestyttyä syksyllä 2007. Vai olisiko se sittenkin LIIAN tunnettu saadakseen tuekseen toisen aallon?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti