Helsingin Sanomat uutisoi ÄKT:n tietojen pohjalta sekä internetissä että paperilehdessä äänitemyynnin romahtaneen yli 16 prosenttia piratismin vuoksi. Uutisessa muun muassa kauhisteltiin cd-levyjen myynnin laskua. Erityisen epäolennaista oli keskittyminen cd-singlen lukemiin (66 000 kpl verrattuna edellisvuoden 105 000 kpl:seen). Cd-single on oikeastaan naurettava formaatti, jos tarkastellaan hittikappaleiden kauppaa yleisellä tasolla. Se on relevantti enää EP:iden sekä kampanjajulkaisujen formaattina. Vertailun vuoksi esimerkiksi Nokian Comes with Music -palvelu on ollut käytössä muutaman kuukauden ja sillä on joidenkin tietojen mukaan yli 80 000 käyttäjää. Jos jokainen on ladannut laillisesti yhdenkin kappaleen, lukema ylittää cd-sinkkujen vuosittaisen menekin reilusti.
Korostamalla cd-formaatin kaupan romahtamista, ja syyttämällä siitä piratismia, ÄKT kaivaa hautaa itselleen ja uskottavuudelleen. Levyjä ostetaan netin kautta sekä levyinä että tiedostoina eikä musiikin ostaminen ole vähentynyt lainkaan. ÄKT:n ongelma on se, että nämä luvut eivät aina näy levymyynnissä. (Meidän listaintoilijoiden ongelma on se, etteivät ne aina rekisteröidy Suomen listoille.)
Oma suhtautumiseni Spotifyn kaltaisiin palveluihin sen sijaan on ristiriitainen. Ilmaisuutta korostava internet ei ole mikään sateentekijä musiikkibisneksen kannalta – tai jos on, niin todella harvalle taholle. Esimerkiksi artistien saamat Spotify-tulot ovat minimaalisen pieniä. Halvalla tai ilmaiseksi saatuja asioita ei arvosta pidemmällä tähtäimellä. Niistä tulee silkkaa bulkkikamaa. Asioista, joita arvostaa, on valmis maksamaan – vaikka sitten sen levyn hinnan. Moni "piraatti" ostaa levyn, josta oikeasti pitää. Vertaukseksi voisi esittää vaikka vuorelle kiipeämisen. Onhan palkitsevampaa katsoa huipulta maisemia, kun on joutunut tekemään sen eteen jotain eikä vain saanut hissikyytiä ylös. Mielestäni musiikkielämys on henkilökohtaisempikin, jos sen on itse löytänyt ja siihen investoinut. Eihän maailma pyöri, jos mikään ei saa maksaa mitään.
On toki kuluttajan oma valinta suosia suomalaista yrittäjyyttä ja ostaa levyjä ÄKT:n hyväksymiä reittejä. Siitähän levykaupassa asioimisessa (netissä tai liikkeessä) on kysymys. Levykaupoissa käyminenkin on itsessään elämys. Terveisiä Fatty Soundsiin. – Ja ÄKT:lle sellaisia terveisiä: ei valheesta tule totta, vaikka sitä toistetaan kuinka.
Aiheesta käydään keskustelua muun muassa Hesarin nettisivuilla. Kannattaa lukea erityisesti kommentti Piraatit, voisitteko siirtyä muualle, please.
2 kommenttia:
Oikeaan osuneita havaintoja. Sellaisena lisähuomiona mm. CD-singlejä edelleen ostavana kertoisin, että olen kerännyt mm. Agents-yhtyeen singlejä, ja muutama vuosi sitten lähetin EMI:lle sähköpostia 3-4 kertaa kysyäkseni ystävällisesti mitkä liikkeet niitä myyvät (niitä ei kerta kaikkiaan näkynyt myynnissä enää missään). Arvaapa sainko ikinä vastausta :)) Esim. Wikipedian Agents-jutun mukaan vuonna 2007 on ilmestynyt Agents-single "Kellot soi", ja voisin jopa väittää, että tuota singleä ei ole ollut enää myynnissä missään Suomessa, eikä muutamaa aiempaakaan. Loistavaa markkinointia, EMI!
Onpa Spotifysta ja muista laillisista ilmaisista musiikkipalveluista mitä mieltä tahansa, ne ovat vähentäneet laittoman lataamisen kaveripiirissäni käytännössä olemattomiin. Mutu on huono argumentti, mutta eipä Lauri Rechardtin piratismin manaaminenkaan ole kovin vahvalla pohjalla.
Lähetä kommentti