Listakatsaus, vko 1/2013

Billboard Hot 100, Top 10

1. (1.) Bruno Mars – Locked Out of Heaven
2. (2.) Rihanna – Diamonds
3. (3.) The Lumineers – Ho Hey
4. (10.) Taylor Swift – I Knew You Were Trouble
5. (7.) Justin Bieber feat. Nicki Minaj – Beauty and a Beat
6. (4.) Ke$ha – Die Young
7. (5.) Maroon 5 – One More Night
8. (6.) Flo Rida – I Cry
9. (8.) Phillip Phillips – Home
10. (13.) Macklemore and Ryan Lewis feat. Wanz – Thrift Shop

Bruno Marsin Locked Out of Heavenin voittokulku Hot 100 -listalla jatkui kolmatta viikkoa, mutta taustalla tehdään kiinnostavia nousuja. Taylor Swiftin I Knew You Were Trouble eteni jo neljänneksi ja Justin Bieberin Beauty and a Beat viidenneksi – pykälän korkeammalle kuin hänen edellinen hittinsä As Long As You Love Me.
Tervetullein top ten -kipuaja on kuitenkin Macklemoren, Ryan Lewisin ja Wanzin Thrift Shop (13–10). Se on paitsi kaikkien esittäjiensä ensimmäinen hitti, niin ensimmäinen rap-hitti top kympissä ikiaikoihin. En laskisi sellaiseksi esimerkiksi Nicki Minajin Starshipsiä (#5, 2012). Rap on taas tulossa, samoin perinteinen folk-henkinen popmusiikki, jota edustavat muun muassa The Lumineersin Ho Hey ja Phillip Phillipsin Home.
Rap-osastolta saattaa Thrift Shopille tehdä seuraa Asap Rockyn esikoishitti Fuckin Problems, joka nousi 32–24 ja ehkä myös 2 Chainzin I’m Different (42–33).
Mariah Careyn All I Want for Christmas Is You ehti nousta peräti 21:nneksi ennen väistämätöntä romahtamistaan ensi viikolla. Kelly Clarkson saavutti jo 15. top 40 -hittinsä keskinkertaisesti aloittaneen Catch My Breathin loikattua tällä viikolla hulppeasti 49–30.
Miguelin Adorn (25) on johtanut R&B/Hip Hop Airplay -listaa jo 15 viikkoa, mikä sivuaa Mary J. Bligen Be Without Youn (2005) ennätystä.


USA:n albumit, Top 10

1. (1.) Taylor Swift – Red
2. (-) T.I. – Trouble Man: Heavy Is the Head
3. (2.) Bruno Mars – Unorthodox Jukebox
4. (4.) One Direction – Take Me Home
5. (3.) Michael Bublé – Christmas
6. (5.) Rod Stewart – Merry Christmas Baby
7. (7.) Phillip Phillips – The World from the Side of the Moon
8. (11.) Mumford and Sons – Babel
9. (-) Various Artists – 12/12/12: Concert for Sandy Relief
10. (12.) Various Artists – NOW 44

Taylor Swiftin Red vietti jo kuudennen viikkonsa USA:n albumilistan ykkösenä. Nashvillelaistähden neljättä varsinaista studioalbumia ostettiin 276 000 kpl. Se on kevyesti vuoden toiseksi ostetuin albumi Adelen 21:n jälkeen. Swiftillä on ollut tähän aikaan vuodesta aiemmin jo kaksi ykköstä: Fearless (2008) sekä Speak Now (2010).
Michael Bublén Christmas keikkuu kärkiviisikossa toisena jouluna putkeen – kiitos ahkerasti mainostetun uuden version. Sitä on ostettu yli kolme miljoonaa kappaletta.
T.I.:n kahdeksas virallinen studioalbumi Trouble Man: Heavy Is the Head debytoi kakkosena myytyään 179 000 kpl. Se on on räppärin seitsemäs top ten -albumi – kahdeksas, jos P$C-kollektiivin 25 to Lifen (2005) kymmenes tila lasketaan. Ykkösiä on kolme: King (2006), T.I. Vs. T.I.P. (2007) ja Paper Trail (2008). Trouble Manin Ball-single on toistaiseksi yltänyt Hot 100 -listan sijalle 50.
Sandy-hurrikaanista kärsineiden hyväksi levytetty konserttitaltiointi nappasi yhdeksännen tilan. Se on erinomainen saavutus, koska albumi on ostettavissa ainoastaan digitaalisesti. Cd-julkaisu tulee tammikuussa. Hyväntekeväisyysalbumeista Hope for Haiti Now -kooste ylsi ykköseksi alkuvuodesta 2010.
Mumford and Sonsin Babel palasi top teniin parin kuukauden tauon jälkeen. Blink 182:n Dogs Eating Dogs -EP debytoi 23:ntenä ja 17-vuotiaan räppäri Chief Keefin Finally Rich -esikoinen 29:ntenä.
Les Miserables -musikaalileffan soundtrack nappasi 33. sijan, joka on paras Les Miserables -albumin sijoitus koskaan. Levy noussee ensi viikolla vielä ylemmäs ja sisältää muun muassa I Dreamed a Dreamin Anne Hathawayn esittämänä.


Britannian singlet, Top 10

1. (2.) James Arthur – Impossible
2. (3.) will.i.am featuring Britney Spears – Scream and Shout
3. (6.) Psy – Gangnam Style
4. (7.) O lly Murs featuring Flo Rida – Troublemaker
5. (1.) The Justice Collective – He Ain’t Heavy, He’s My Brother
6. (5.) Bruno Mars – Locked Out of Heaven
7. (8.) Taylor Swift – I Knew You Were Trouble
8. (10.) Rihanna – Diamonds
9. (14.) Robbie Williams – Candy
10. (11.) Labrinth featuring Emeli Sandé – Beneath Your Beautiful

Vuoden ensimmäinen brittilista on viimeinen vuoden 2012 myynteihin laskettava ja ensi tietojen pohjalta on melko selvää, että singlelistan ykköseksi palannut James Arthurin Impossible kipusi vuosilistan top viiteen vain kolmen viikon myynnillä. Impossiblehan on cover Shontellen parin vuoden takaisesta top ten -hitistä, jos joku ei vielä tiennyt.
I-Tunes-lahjakortteja saaneet lapsukaiset ostivat innolla vanhempia hittejä, kuten Psyn Gangnam Stylea (#1, 2012), joka saattaa verrattain hitaasta alustaan huolimatta sittenkin yltää lopulta miljoonamyyntiin. Taylor Swiftin I Knew You Were Trouble petrasi pykälän seitsemänneksi, mitä juhlisti tahollaan myös We Are Never Ever Getting Back Together (#4, 2012) nousemalla 41–24.
Joululaulut romahtivat tietenkin nopeasti, vaikka varsinainen joulu osuikin tarkasteltavalle ajanjaksolle. Tilalle nousi useita vanhempia hittejä, kuten The Scriptin 17 sijaa 17:nneksi loikannut Hall of Fame (#1, 2012).
Justin Bieberin Beauty and a Beat (#16, 2012) palasi top 40:iin (50–30). Hänen levy-yhtiönsä suojatin Carly Rae Jepsenin This Kiss ei taida ikinä yltää top 75:een, mutta kevään megahitti Call Me Maybe (#1, 2012) loikkasi 56–33.
Little Mixin hitit DNA (#3, 2012) sekä Wings (#1, 2012) nousivat 43–31 ja 71–36, Kanye Westin ja Jay-Z:n ikihonka Ni**as in Paris (#10, 2012) puolestaan 59–37. Sam and the Wompin taannoinen ykkönen Bom Bom pompsahti takaisin listalle 39:nneksi, samoin Flo Ridan I Cry (#3, 2012) sijalle 40.


Britannian albumit Top 10

1. (1.) Emeli Sandé – Our Version of Events
2. (2.) Olly Murs – Right Place Right Time
3. (6.) Rihanna – Unapologetic
4. (3.) Michael Bublé – Christmas
5. (4.) Bruno Mars – Unorthodox Jukebox
6. (7.) One Direction – Take Me Home
7. (12.) Calvin Harris – 18 Months
8. (36.) Rita Ora – ORA
9. (5.) Neil Diamond – The Very Best of
10. (9.) Robbie Williams – Take the Crown

Albumilistalla joulu näkyy vielä sinkkulistaa selkeämmin. Emeli Sandén Our Version of Events onnistui keräämään seitsemännen ykkösviikkonsa eivätkä kannoilla keikkuvat levyt yllätä varmastikaan ketään muutaman viime viikon aikana listoja seuranneita.
Alempaa löytyy sitten jo ale-nousijoitakin. Calvin Harrisin 18 Months palasi top teniin seitsemänneksi, mutta vielä isomman loikan suoritti Rita Oran taannoinen ykkösalbumi ORA: 36–8. Myös Jake Buggin esikoinen (#1, 2012) hyppäsi 19 sijaa 16:nneksi.
The Vaccinesin Come of Age (#1, 2012) palasi 32:nneksi ja Frank Oceanin Channel Orange (#2, 2012) hyppäsi kolmattakymmentä sijaa 33:nneksi, samoin The Xx:n Coexist (#1, 2012) 38:nneksi.
Adelen 21 nousi kaikkien aikojen myydyimpien albumien maratontaulukossa jo neljänneksi ohi Oasiksen (What’s the Story) Morning Gloryn (1995). Sen edellä ovat nyt enää Queenin Greatest Hits, The Beatlesin Sgt. Pepper’s Lonely Hearts Club Band ja Abban Gold: Greatest Hits.

Listanimi: T.I.

Syvän etelän rap oli kuumaa kamaa 2000-luvun alussa. T.I., syntymänimeltään Clifford Harris Jr., julkaisi ensimmäisen sooloalbuminsa I'm Seriousin vuonna 2001, mutta saavutti todellista menestystä pari vuotta myöhemmin vierailtuaan ensin Bone Crusherin rap-klassikolla Never Scared (#26, 2003) ja sitten julkaisemalla toisen albuminsa Trap Muzikin (2003), joka meni 24's-hitin (#78, 2003) siivittämänä peräti USA:n albumilistan neljänneksi.

Sen jälkeen T.I.:n ura oli yhtä nousukiitoa. Urban Legend -albumin (#7, 2004) pilottisinglestä Bring 'Em Outista tuli hänen ensimmäinen Hot 100 -listan top ten menestyksensä (yhdeksäs) ja vierailu Destiny's Childin Soldierilla vei miehen jopa kolmanneksi sekä brittilistan kärkiviisikkoon.

Vuonna 2005 oli T.I.:n kollektiivin P$C:n vuoro käydä albumilistan top kympissä levyllä 25 to Life (#10, 2005). Sitten kriitikot ylistivät kilpaa räppärin kolmatta albumia King (2006), josta tuli hänen ensimmäinen USA:n albumilistan ykkösensä. Sitä ostettiin viikossa huimat 522 000 kpl. Albumin singleistä What You Know ylsi Hot 100 -listan kolmanneksi ja vierailu Justin Timberlaken My Love -hitillä toi T.I.:lle hänen ensimmäisen ykkösensä. Timberlake teki vastapalveluksen Paper Trail -albumin (#1, 2008) singlellä Dead and Gone (#2, 2009).

Kahden mainitun välissä ilmestynyt T.I. Vs. T.I.P. (2007) jäi välityöksi, vaikka myikin tuplaplatinaa. Sen sijaan Paper Trail pursusi hittejä: Swagga Like Us ylsi viidenneksi, Whatever You Like kaappasi paalupaikan vain menettääkseen sen O-Zonea käyttäneelle Rihanna-duetolle Live Your Life, joka hallitsi Hot 100 -listaa peräti kuusi viikkoa, ja Dead and Gonekin vietti kakkosena toista kuukautta.

Vuonna 2010 ilmestynyt No Mercy (2010) joutui tyytymään albumilistan nelossijaan, eikä siltä lohkaistu isoja hittejä. Juuri julkaistu Trouble Man: Heavy Is the Head myi julkaisuviikollaan enemmän kuin No Mercy ja debytoikin hienosti kakkosena.

Kaikkiaan T.I.:lla on seitsemän top ten -sooloalbumia ja yhdeksän Hot 100 -listan top ten -merkintää.

Britannian singlelistalla T.I.:n suurimmat hitit ovat My Love sekä Live Your Life, jotka ylsivät kakkossijalle. Dead and Gone pääsi neljänneksi, kuten myös Soldier. Ihan yksin T.I ei ole koskaan löytänyt tietään top 20:iin, paras on Why You Wannan (2006) 22. tila.

Britannian albumilistalta miehellä on vain yksi top 40 -paikka: No Mercyn 39. tila. Paper Trail (#42, 2008) myi tosin kultaa.

Tätä kutsun myyntimenestykseksi

Now That's What I Call Music -kokoelmista on kirjoitettu aiemminkin tässä blogissa, mutta 83. osan hieno menestys nosti aiheen taas esille. Levyä nimittäin ostettiin viidessä viikossa 1,2 miljoonaa Britanniassa – siis enemmän kuin mitään yksittäisen artistin albumia koko vuonna. Niistä Emeli Sandén Our Version of Events on toistaiseksi ainoana myynyt yli miljoonan. NOW 83 oli myös joulunalusviikon ostetuin äänite.

Kiinnostavinta NOW-sarjan menestyksessä on se, että vaikka digiaikana on todella helppo ostaa yksittäisiä kappaleita ja tehdä niistä vaikka soittolistoja, niin 91 prosenttia 83. osankin myynnistä on ollut cd:itä. Formaatilla on siis yhä kysyntää lahjana ja esimerkiksi automatkoille.

Music Week sisällytti jouluviikon myyntiraporttiinsa muutakin kiinnostavaa statistiikkaa: Britannian kasettilistaa on hallinnut jo 18 viikkoa 88-vuotiaan ranskalaisartistin Charles Aznavourin She-kokoelma, jota ostettiin viime viikolla, tadaa, 24 kappaletta! Kokoelman nimikappale ylsi singlelistan ykköseksi kesällä 1974.

Listakatsaus, vko 52

Billboard Hot 100, Top 10

1. (1.) Bruno Mars – Locked Out of Heaven

2. (2.) Rihanna – Diamonds

3. (4.) The Lumineers – Ho Hey

4. (3.) Ke$ha – Die Young

5. (5.) Maroon 5 – One More Night

6. (8.) Flo Rida – I Cry

7. (9.) Justin Bieber feat. Nicki Minaj – Beauty and a Beat

8. (7.) Phillip Phillips – Home

9. (8.) Fun – Some Nights

10. (15.) Taylor Swift – I Knew You Were Trouble

Bruno Marsin Locked Out of Heaven hallitsee toista viikkoa. Pykälän pudonneessa Keshan Die Youngissa lauletaan “Let’s make the most of the night like we’re gonna die young”, joten ei ihme, että jenkkiradiot ovat vähentäneet sen soittomääriä. Jo radiolistan kärkipäätä hätyytellyt biisi alkaa siis olla poissa pelistä sillä rintamalla. Tosin on hieman outoa, että Swedish House Mafian Don’t You Worry Child (14–12) kelpaa radioihin, vaikka siinäkin lauletaan ”Heaven’s got a plan for you”.

Taylor Swiftin I Knew You Were Trouble palasi top teniin, sen korkein sijoitus on kolmas. Biisi kasvatti myyntiään kaikkein eniten. Macklemoren ja Ryan Lewisin Thrift Shop pomppasi jo 21–13 ja matkannee jokaisen esittäjänsä ensimmäiseksi top ten -hitiksi.

Imagine Dragonsin esikoishitti It’s Time loikkasi 24–19. Bändi on käynyt jo albumilistankin kakkosena. Of Monsters and Menin Little Talks rynnisti ensimmäistä kertaa top 40:iin 41–31 perässään yhtä hienon hypyn suorittanut A$AP Rockyn F**kin Problems. Hänkin on top 40:n ensikertalainen, biisillä vierailevat Drake, 2 Chainz ja Kendrick Lamar eivät ole.

Calvin Harris sai neljännen top 40 -hittinsä Sweet Nothingin noustua 44–33. Kappaleella laulaa Florence Welch. The Voice -tähti Cassadee Popen Stupid Boy debytoi 40:ntenä.

USA:n albumit, Top 10

1. (1.) Taylor Swift – Red

2. (-) Bruno Mars – Unorthodox Jukebox

3. (5.) Michael Bublé – Christmas

4. (4.) One Direction – Take Me Home

5. (3.) Rod Stewart – Merry Christmas Baby

6. (-) The Game – Jesus Piece

7. (9.) Phillip Phillips – The World from the Side of the Moon

8. (8.) Blake Shelton – Cheers, It’s Christmas

9. (7.) Alicia Keys – Girl on Fire

10. (11.) Lady Antebellum – On This Winter’s Night

Taylor Swiftin Red näyttää vahvasti joulun myydyimmältä albumilta, sillä sitä ostettiin noin 208 000 kpl. Tällä kertaa taakse jäi muun muassa Bruno Marsin toinen studioalbumi Unorthodox Jukebox, josta tuli myös Marsin toinen palkintopallisuoritus.

Kärkipäässä lähes kaikki kasvattivat myyntiään edellisviikosta, neljäntenä keikkuva One Directionin Take Me Homekin viidenneksen. Kuudentena debytoi The Gamen viides albumi Jesus Piece, josta tuli hänen ensimmäinen kärkikaksikon ulkopuolelle jäänyt albuminsa.

Green Dayn trilogian kolmas osa Tré nappasi 13. tilan, mikä jäi muutaman sijan Dosin (#9, 2012) ja vähän enemmän Unon (#2, 2012) noteerauksista.

The Music of Nashville -sarjan kantripitoinen soundtrack debytoi 14:ntenä, Gleen kolmas joululevy 20:ntenä ja The Hobbit -elokuvan ääniraita 30:ntenä.

Big Boin Vicious Lies and Dangerous Rumors jäi 34:nneksi – edeltäjä Sir Lucious Left Foot: The Son of Chico Dusty pääsi sentään kolmanneksi pari vuotta sitten. Tapaturmaisesti menehtyneen Jenni Riveran La Misma Gran Senora -kokoelma nappasi 38. tilan.

Monet kasvattivat myyntiään, mutta top tenin viimeviikkoiset uutuudet romahtivat: Wiz Khalifan O.N.I.F.C sukelsi 2–26, Keshan Warrior 6–35 ja Florida Georgia Linen Here’s to the Good Times 10–27. Niiden todellinen kestävyys mitataan tosin vasta vuoden vaihduttua – jouluruuhkaan on helppo hukkua.

Joulukauppa on piristänyt myyntiä niin, että yhdeksän albumia on ylittänyt miljoonan rajan tänä vuonna, tuoreimpina Take Me Home sekä Luke Bryanin toissasyksyinen Tailgates and Tanlines (32), jota on ostettu yhteensä jo lähemmäs kaksi miljoonaa.

Britannian singlet, Top 10

1. (-) The Justice Collective – He Ain’t Heavy, He’s My Brother

2. (1.) James Arthur – Impossible

3. (2.) will.i.am featuring Britney Spears – Scream and Shout

4. (6.) Rihanna featuring Mikky Ekko – Stay

5. (3.) Bruno Mars – Locked Out of Heaven

6. (9.) Psy – Gangnam Style

7. (5.) Olly Murs featuring Flo Rida – Troublemaker

8. (11.) Taylor Swift – I Knew You Were Trouble

9. (4.) Gabrielle Aplin – The Power of Love

10. (7.) Rihanna – Diamonds

Tähtisikermä The Justice Collective toisti onnistuneesti Eri esittäjien Perfect Day -hyväntekeväisyysjulkaisun (#1, 1997) saavutuksen otettuaan käsittelyynsä The Holliesin He Ain’t Heavy, He’s My Brotherin. Mukana ovat muun muassa Paul Heaton, Robbie Williams ja Paul McCartney. Tuotot käytetään Hillsborough’n stadionilla vuonna 1989 tapahtuneen onnettumuuden uhrien läheisten hyväksi. Holliesin kappale yksi kolmanneksi vuonna 1969, nyt tuloksena siis joululistan ykkössija. Perfect Dayhän ei ollut jouluviikon ykkönen, se titteli meni Spice Girlsin Too Muchille.

Taylor Swift sai kolmannen top ten -singlensä I Knew You Were Troublen kivuttua 11–8. Love Story (2008) ylsi peräti kakkoseksi. Ihan hauskaa, että Swiftin kappaleen yläpuolella keikkuu Olly Mursin Troublemaker.

The Poguesin ja Kirsty MacCollin Fairytale of New York nousi 12:nneksi – samalle sijalle, jolle se ylsi myös vuosina 2008 ja 2009. Tasaista työtä. Pitbullin Don’t Stop the Party loikkasi 20–13 käytyään pari viikkoa sitten 16:ntena.

Listafoorumeillakin kirjoittelevan Alex Dayn Stupid Stupid debytoi 25:ntenä. Se on hänen kolmas top 40 -singlensä ja kumpikaan niistä aiemmista ei ole viettänyt listalla viikkoa kauempaa. Forever Yoursin nelossija on paras vain yhden listaviikon saavuttaneen sinkun sijoitus koskaan.

Willy Moonin Yeah Yeah loikkasi toistaiseksi korkeimmalle sijalleen 28:nneksi. Pieneksi netti-ilmiöksi kohonnut pakistanilaisen One Pound Fish Manin One Pound Fish kipusi 47–29. Siinä meille uusi Gangnam Style kaikin puolin.

Brightonlais-dj Burnsin Lies nousi neljännellä listaviikollaan kahdeksan sijaa 32:nneksi. Aiemmin on jäänyt mainitsematta, että hän oli mukana jo Tinchy Stryderin Off the Recordilla (#24, 2011). Ellie Gouldingin Figure 8 hyppäsi 49–33. Sen edeltäjä Anything Could Happen ylsi viidenneksi.

Chris Rean jouluklassikko Driving Home for Christmas palasi tutusti top 40:iin ja sijalle 36. Sen korkein sijoitus on 33:s.

 

Britannian albumit, Top 10

1. (4.) Emeli Sandé – Our Version of Events

2. (2.) Olly Murs – Right Place Right Time

3. (3.) Michael Bublé – Christmas

4. (1.) Bruno Mars – Unorthodox Jukebox

5. (8.) Neil Diamond – The Very Best of

6. (7.) Rihanna – Unapologetic

7. (6.) One Direction – Take Me Home

8. (5.) Rod Stewart – Merry Christmas Baby

9. (9.) Robbie Williams – Take the Crown

10. (10.) Pink – The Truth About Love

Emeli Sandén Our Version of Events ei ole koko listauransa aikana tipahtanut kertaakaan ulos top tenistä ja nyt se kruunasi huikean vuotensa olemalla joulun ostetuin albumi. Levyä on ostettu yli miljoona kappaletta. Nyt saavutettu ykkösviikko on sen kuudes.

Listan kärkipäästä ei tietenkään löydy lainkaan uutuuksia, joten on kiva poimia muutamia loppuvuoden roikkujia ja nousijoita. The Scriptin kolmas albumi kipusi neljä sijaa 15:nneksi, vaikka tuore Six Degrees of Separation -single ei koskaan yltänyt top 30:iin tahollaan.

Girls Aloudin Ten-kokoelma nousi 32–22. Se debytoi melko keskinkertaisesti yhdeksäntenä, mutta näyttää saavuttavan kuitenkin kohtuullisen myynnin. Rod Stewartin Storyteller-kooste kipusi sivuamaan listauransa korkeinta sijoitusta (31).

Listaklassikko: Nickelback – How You Remind Me (2001)

Parjattu kanadalaisbändi Nickelback rynnisti koko maailman tietoisuuteen Silver Side Up -albuminsa (2001) ensimmäisellä singlellä, josta tuli pitkään aikaan viimeinen rocksingle Hot 100 -listan huipulla, kunnes Coldplayn Viva la Vida nousi ykköseksi kesällä 2008.

Ennen How You Remind Metä he olivat saaneet jo pari rockradiohittiä The State -albumin (1998) kappaleista Leader of Men ja Breathe, mutta myyntisinglen puuttuessa niillä ei ollut asiaa Hot 100 -listalle. How You Remind Me hallitsi sitä kuitenkin neljä viikkoa vuodenvaihteessa 2001–2002 ja avasi hittiputken, joka on toistaiseksi sisältänyt kuusi muuta Hot 100 -listan top ten -menestystä. Viimeisimmältä Here and Now -albumilta (2011) ei kuitenkaan lohjennut edes yhtään top 40 -hittiä.

Brittilistalla How You Remind Me ylsi neljänneksi. Siellä bändin suurin hitti on Rockstar (#2, 2008).

Urbaania ja maaseutua

Kuten luvattua, kirjoitan vielä hiukan Billboardin genrevuosilistoista. Jos kahdella päälistalla ei koskaan nähdä yllätyksiä, niin genrelistoilta niitä löytyy rutkasti jo ihan senkin takia, että kappaleiden radiosoitto on merkittävässä roolissa eikä se välttämättä korreloi lainkaan myynnin ja striimausten kanssa.

Tässä nopea katsaus r&b- ja kantrilistojen top kymppeihin.

Hot R&B/Hip Hop Songs

1. Beyoncé – Love on Top
2. Usher – Climax
3. Wale featuring Miguel – Lotus Flower Bomb
4. Drake featuring Lil Wayne – The Motto
5. Kanye West, Big Sean, Pusha T & 2 Chainz – Mercy
6. Miguel – Adorn
7. Trey Songz – Heart Attack
8. 2 Chainz featuring Drake – No Lie
9. Chris Brown featuring Kevin K-MAC McCall – Strip
10. Drake featuring Nicki Minaj – Make Me Proud

No okei, ei tässä kyllä mitään yllätystä nähty. Drake oli yhä r&b-radioiden ykkössuosikki ja 2 Chainz löi toden teolla itsensä läpi. Suomessakin on herätty Miguelin olemassaoloon, mutta hän sai vielä Adorniakin isomman r&b-hitin jo viime vuonna singlestä Sure Thing.

Hot Country Songs

1. Josh Turner – Time Is Love
2. Brantley Gilbert – You Don't Love Her Like I Do
3. Jana Kramer – Why Ya Wanna
4. Dustin Lynch – Cowboys and Angels
5. Gloriana – (Kissed You) Good Night
6. Tim McGraw – Better Than I Used to Be
7. Eli Young Band – Even If It Breaks Your Heart
8. Easton Corbin – Lovin' You Is Fun
9. Eric Church – Springsteen
10. Luke Bryan – Drunk on You

Ostavan yleisön ja radion maut eroavat toisistaan eniten kantrilistalla, sillä Josh Turnerin Time Is Love ylsi Hot 100 -listalla vain 44:nneksi ja Brantley Gilbertin You Don't Love Her Like I Do jäi top 50:n alapuolelle, samoin Jana Kramerin Why Ya Wanna. Radiossa ne soivat kuitenkin pitkään ja paljon. Time Is Love ei yltänyt kantrilistoilla viikkolistan kärkeen vaan parhaimmillaan kakkoseksi. Hot 100 -listalla valtavan hyvin pärjänneet Eric Churchin Springsteen ja Luke Bryanin Drunk on You pääsivät toki nekin top teniin. Nuo kaksi olivatkin vuoden myydyimmät mieskantriartistit yhdessä Jason Aldeanin kanssa.

Listakatsaus, vko 51

Billboard Hot 100, Top 10

1. (2.) Bruno Mars – Locked Out of Heaven
2. (1.) Rihanna – Diamonds
3. (3.) Ke$ha – Die Young
4. (5.) The Lumineers – Ho Hey
5. (4.) Maroon 5 – One More Night
6. (8.) Flo Rida – I Cry
7. (7.) Phillip Phillips – Home
8. (6.) Fun – Some Nights
9. (14.) Justin Bieber feat. Nicki Minaj – Beauty and a Beat
10. (9.) Ne Yo – Let Me Love You (Until You Learn to Love Yourself)

Bruno Marsin Locked Out of Heaven kipusi hopeasijalta kärkeen Hot 100 -listalla ja esittäjänsä neljänneksi ykköseksi. Ne kolme aiempaa ovat B.o.B:n kanssa vedetty Nothin’ on You (2010), Just the Way You Are (2010) sekä Grenade (2010). Neljä ykköstä vajaassa kolmessa vuodessa on erinomainen tahti.
The Lumineersin Ho Hey ja Flo Ridan I Cry jatkoivat kipuamistaan top tenissä, jonka ainoa uusi nousija on Justin Bieberin ja Nicki Minajin Beauty and a Beat (14–9). Se on Bieberin viides ja Minajin yhdeksäs top ten -hitti. Naisräppäreistä yhdeksään on kyennyt vain Missy Elliott.
Swedish House Mafian Don’t You Worry Child on ehta pophitti ja nousi jo 21–14. Riittävätkö sen rahkeet top teniin asti? Taylor Swiftin I Knew You Were Trouble peesasi 15:nneksi ja kasvatti eniten radiosoittoaan. Brittitähti Ed Sheeranin The A Team kiipesi myös top 20:n paremmalle puolelle (23–18).
Billboard ottaa nykyisin vanhatkin kappaleet Hot 100 -listalle, jos niiden pisteet riittävät top 50:iin. Niinpä Mariah Careyn jouluklassikko All I Want for Christmas Is You (1994) saavutti listauransa korkeimman sijoituksen palattuaan 29:nneksi. Se ylsi aiemmin 83:nneksi vuonna 2000, kun biisin remiksaus ilmestyi myyntisinglenä, jollaista ei vuonna 1994 julkaistu. All I Want for Christmas Is Yousta tuli Careyn 34. top 40 -hitti.


USA:n albumit, Top 10

1. (2.) Taylor Swift – Red
2. (-) Wiz Khalifa – O.N.I.F.C.
3. (3.) Rod Stewart – Merry Christmas Baby
4. (4.) One Direction – Take Me Home
5. (7.) Michael Bublé – Christmas
6. (-) Ke$ha – Warrior
7. (1.) Alicia Keys – Girl on Fire
8. (9.) Blake Shelton – Cheers, It’s Christmas
9. (5.) Phillip Phillips – The World from the Side of the Moon
10. (-) Florida Georgia Line – Here’s to the Good Times

Alicia Keysin Girl on Fire joutui antautumaan kärjestä seitsemänneksi toisella listaviikollaan. Ykkössijan nappasi uuden albumin julkaisseen Wiz Khalifan nenän edestä Taylor Swiftin Red, joka kasvatti myyntiään noin neljänneksen edellisviikosta. Ykkösviikko on albumin neljäs ja sitä on ostettu jo 2,4 miljoonaa kappaletta.
Khalifalle O.N.I.F.C.:n kakkossija on jo uran toinen hopeatila. Rolling Papers (2011) joutui aikoinaan päästämään edelleen Britney Spearsin Femme Fatalen.
Keshan Warrior jäi Britannian albumilistalla peräti 66:nneksi, mutta jenkkilistalta tuloksena oli sentään kuudes tila. Animal-esikoinen (2010) kuitenkin debytoi heti kärjessä. Cannibal-EP (2010) ei sen sijaan yltänyt top teniin, joten ehkä Warriorin ensimmäisen viikon suoritus on kelvollinen kompromissi.
Cruise-kappaleesta top 20 -hitin Hot 100 -listalla saanut kantribändi Florida Georgia Line debytoi kymmentenä Here’s to the Good Times -esikoisellaan. Uutuksien välissä nousi Blake Sheltonin joulualbumi toistaiseksi parhaalle sijalleen kahdeksanneksi.


Britannian singlet, Top 10

1. (-) James Arthur – Impossible
2. (-) will.i.am featuring Britney Spears – Scream and Shout
3. (2.) Bruno Mars – Locked Out of Heaven
4. (1.) Gabrielle Aplin – The Power of Love
5. (3.) Olly Murs featuring Flo Rida – Troublemaker
6. (-) Rihanna featuring Mikky Ekko – Stay
7. (5.) Rihanna – Diamonds
8. (4.) Labrinth featuring Emeli Sandé – Beneath Your Beautiful
9. (9.) Psy – Gangnam Style
10. (6.) One Direction – Little Things

Tämän vuoden joululistan kamppailusta tulee kova, sillä James Arthurin Impossible aloitti kerrassaan loistavasti myyden ensi tiedon mukaan puolisen miljoonaa. Kappale on siis Shontelle-cover, alkuperäinen ylsi yhdeksänneksi toissa syksynä ja palasi nyt ymmärrettävästi 22:nneksi.
Will.i.am ylsi edellisellä omalla singlellään (This Is Love) kärkeen asti ja olisi ns. normaalilla viikolla yltänyt nytkin, mutta Scream and Shout joutui siis katsomaan kaukaa Impossiblen kantapäitä. Erityisen harmillista sen on Britney Spearsin kannalta, sillä hänen viimeisimmästä brittiykkösestään on yli kahdeksan vuotta (Everytime, 2004).
Rihannan uusi single Stay debytoi kuudentena. Sillä vierailee nouseva jenkkiartisti Mikky Ekko, joka saavutti ensimmäisen top ten -menestyksensä. Rihannalla niitä on, ööö, paljon (eli 24).
I Knew You Were Trouble (13–11) kipuaa pian Taylor Swiftin uran kolmanneksi top ten -hitiksi. One Direction julkaisee videoita ja radiosinglejä tuoreelta Take Me Home -albumiltaan kovaa tahtia. Kiss You (43–12) on jo kolmas lohkaisu ja seuraa kolmanneksi yltänyttä Live While We’re Youngia sekä ykkösenä piipahtanutta Little Thingsiä.
Daleyn ja Jessie J:n Remember Me debytoi 24:ntenä ja Emeli Sandén Clown palasi 35:nneksi, joka on biisin korkein sijoitus. Daley saatetaan muistaa Gorillazin pikkuhitistä Doncamatic (#37, 2010).


Britannian albumit Top 10

1. (-) Bruno Mars – Unorthodox Jukebox
2. (1.) Olly Murs – Right Place Right Time
3. (2.) Michael Bublé – Christmas
4. (7.) Emeli Sandé – Our Version of Events
5. (4.) Rod Stewart – Merry Christmas Baby
6. (3.) One Direction – Take Me Home
7. (6.) Rihanna – Unapologetic
8. (5.) Neil Diamond – The Very Best of
9. (8.) Robbie Williams – Take the Crown
10. (11.) Pink – The Truth About Love

Albumilistalla ollaan jo niin joulutunnelmissa, että isoja uutuuksia on vain yksi, mutta se löytyykin ihan kärjestä. Bruno Marsin toinen albumi Unorthodox Jukebox seurasi siis niin ikään ykköseksi päätyneen Doo-Wops and Hooligansin (2010) jälkiä. Jälkimmäistä on ostettu jo noin 1,5 miljoonaa.
Muuten ei olekaan juuri raportoitavaa. Visiitti X Factor -finaaliin nosti Emeli Sandén Our Version of Eventsin listalla neljänneksi ja myynnin lähemmäs miljoonan melko maagista rajaa.
Kelly Clarksonin kokoelma Greatest Hits: Chapter One nousi ensimmäistä kertaa top 20:iin sijalle 18. Kylie Minoguen The Abbey Road Sessions petrasi yhdeksän pykälää 25:nneksi. Sen korkein sijoitus on kakkonen.
Green Dayn Tre debytoi kahdesta aiemmasta osasta poiketen top tenin ulkopuolella, ja todella kaukana, sijalla 31. Mutta myynti on nyt aivan eri tasolla kuin aiemmin syksyllä. Rod Stewartin Storyteller-kokoelma (#31, 2011) palasi top 40:iin sijalle 36.

Billboardin vuosilistat 2012

Billboardin vuosilistat on viimein julkaistu, nehän kattoivat ainakin vielä tänä vuonna ajanjakson 1.12.–30.11. Liikkeellä on huhuja, että ensi vuonna Billboard alkaa viimein käyttää oikeaa kalenterivuotta, sillä printtilehden merkitys on heilläkin aina vain vähenemään päin. Aikataulu on tehty nimenomaan printtijulkaisua silmällä pitäen. Mutta toisaalta, vuosi on vuosi, oli alku- ja päättymispäivä mikä tahansa. Vaikka juhannuksesta juhannukseen.

Viikkolistoja seuranneille yllätyksiä listojen top 40:stä ei löydy hakemallakaan. Gotye, Carly Rae Jepsen ja Fun ovat jo pitkään olleet varma Hot 100 -listan kärkikolmikko. Ne ovat sitä myös kalenterivuoden vuosilistalla. On kiva kuitenkin nähdä Ellie Gouldingin Lights peräti viidentenä. Top 20:ssa on vain yksi biisi, joka ei yltänyt viikkolistan top teniin, Draken ja Lil Waynen The Motto (#13, 2012).

Flo Rida voidaan nimetä vuoden hitintekijäksi: hänellä on peräti kolme hittiä top 20:ssa, ei tosin yhtään top tenissä. Taylor Swiftin We Are Never Ever Getting Back Together myi hyvin, mutta ei ehtinyt vuosilistalla 33. tilaa ylemmäs.

Tässä hittilistan top 20, perässä korkein sijoitus viikkolistoilla.

1. Gotye featuring Kimbra – Somebody That I Used to Know (1)
2. Carly Rae Jepsen – Call Me Maybe (1)
3. Fun featuring Janelle Monáe – We Are Young (1)
4. Maroon 5 featuring Wiz Khalifa – Payphone (2)
5. Ellie Goulding – Lights (2)
6. The Wanted – Glad You Came (3)
7. Kelly Clarkson – Stronger (What Doesn't Kill You) (1)
8. Rihanna featuring Calvin Harris – We Found Love (1)
9. Nicki Minaj – Starships (5)
10. One Direction – What Makes You Beautiful (4)
11. Flo Rida featuring Sia – Wild Ones (5)
12. Adele – Set Fire to the Rain (1)
13. LMFAO – Sexy and I Know It (1)
14. Fun – Some Nights (3)
15. Katy Perry – Wide Awake (2)
16. Flo Rida – Good Feeling (3)
17. Flo Rida – Whistle (1)
18. Maroon 5 – One More Night (1)
19. Train – Drive By (10)
20. Drake featuring Lil Wayne – The Motto (13)

Albumilistalla on niin ikään tuttua väkeä. Palaan myyntilukuihin vasta tammikuussa, mutta Adelen 21 on senkin listan ykkönen toisena vuonna peräkkäin. Se keräsi saalistaan merkittävän osan vasta keväällä Grammy-gaalan myötä ja vietti ykkösenä 11 viikkoa. Myös 19 (2008) palasi keräämään listauransa korkeimman sijoituksen eli nelostilan.

Tällä listalla on tietenkin muutamia viime joulun myyntitykkejä kuten Michael Bublén Christmas, Draken Take Care, Lady Antebellumin Own the Night, Justin Bieberin Under the Mistletoe sekä Nickelbackin Here and Now. Bublé sijoittunee hyvin myös ensi vuoden Billboardin listalla.

Lionel Richie palasi vuosilistojen top teniin ensi kertaa sitten 1980-luvun. Minä puolestaan palaan vuosilista-aiheeseen ensi viikolla, jolloin käyn läpi Billboardin genrelistoja.

1. Adele – 21 (1)
2. Michael Bublé – Christmas (1)
3. Drake – Take Care (1)
4. Taylor Swift – Red (1)
5. One Direction – Up All Night (1)
6. Luke Bryan – Tailgates and Tanlines (9)
7. Mumford and Sons – Babel (1)
8. Rihanna – Talk That Talk (3)
9. Lionel Richie – Tuskegee (1)
10. The Black Keys – El Camino (2)
11. Justin Bieber – Believe (1)
12. Lady Antebellum – Own the Night (4)
13. Justin Bieber – Under the Mistletoe (3)
14. Carrie Underwood – Blown Away (1)
15. Nickelback – Here and Now (2)
16. Adele – 19 (4)
17. Coldplay – Mylo Xyloto (5)
18. Whitney Houston – Whitney: The Greatest Hits (2)
19. Jason Aldean – My Kinda Party (14)
20. Fun – Some Nights (3)

Listanimi: Jools Holland

Suomenkin televisiokanavilla nähtävä Jools Holland on tehtaillut hittialbumeita brittilistoille jo pitkälti toista vuosikymmentä ja tämä siis soolona – hänhän oli Squeeze-yhtyeen perustajäsen.
Tässä jätetään Squeeze huomiotta ja keskitytään Hollandin Later…With Jools Holland -ohjelman avulla saamiin menestyksiinsä.

Hänen ensimmäinen sooloalbuminsa Jools Holland and His Millionaires julkaistiin vuonna 1981, mutta se ei juuri menestynyt, kuten ei myöskään World of His Own (#71, 1990). Britannian albumilistan top 40:iin hänen sooloilunsa kelpasivat vasta 1996, jolloin Sex and Jazz and Rock & Roll ylsi 38:nneksi.

2000-luku toi muassaan suurempaa menestystä. Kavereita pursunnut Small World Big Band (2001) pääsi peräti kahdeksanneksi ja myi tuplaplatinaa. Jo sitä ennen Holland oli saanut ensimmäisen (ja toistaiseksi ainoan) singlelistamerkintänsä soolona Jamiroquain kanssa levytetystä I’m in the Mood for Lovesta (#29, 2001). Small World Big Bandille tehtiin parikin jatko-osaa, jotka merkkauttivat sijat 17 ja 39.

Sitten oli aika mennä studioon Tom Jonesin kanssa. Ytimekkäästi Tom Jones and Jools Hollandiksi nimetty albumi (2004) ylsi peräti viidenneksi ja on yhä Hollandin listasijoituksissa mitaten parhaiten pärjännyt levy. Best of Friends -kokoelma debytoi yhdeksäntenä vuonna 2007. Mainitut kolme levyä ovat Hollandin ainoat top ten -albumit.

Koko 2000-luvun ajan Hollandin nimen perässä on keikkunut His Rhythm and Blues Orchestra -lisäke. Viime aikoina se on päätynyt myös listan esittäjäkrediitteihin. Tuore The Golden Age of Song debytoi juuri 21:ntenä.

Synkkiä seuraamuksia

Listaykkönen on aina hieno asia, mutta joskus asiat eivät mene suunnitellusti ja artistin ura lopahtaa siihen. Näitä kymmentä kappaletta yhdistää kaksi asiaa: ne ovat brittilistan ykkössinglen seuraajia ja aivan karmaisevia kaupallisia floppeja.

Yksikään näistä ei yltänyt top 75 -brittilistalle ja hyvin harva edes top sataan. Jokaisen perässä on mainittu sen ykköshitin nimi.

Nizlopi – Girls (2006) – JCB Song
Steve Brookstein – Fighting for Butterflies (2006) – Against All Odds
Frankee – How You Do (2004) – F.U.R.B. (F**k U Right Back)
Yanou – On and On (2003) – Heaven [DJ Sammy & Yanou featuring Do]
Las Ketchup – Kusha Las Payas (2003) – The Ketchup Song (Asereje)
DJ Pied Piper – We R Here (2001) – Do You Really Like It?
Rui da Silva – Feel the Love (2001) – Touch Me
Lenny Kravitz – American Woman (1999) – Fly Away
Steve Miller Band – Wide River (1993) – The Joker
Kid Rock – Roll On (2007) – All Summer Long

Steve Miller Bandin The Jokerhan julkaistiin alun perin jo 1973, mutta siitä tuli iso brittihitti vasta vuonna 1990 Levi’s-mainoksen ansiosta. Se on myös kuuluisa millimetrikamppailustaan Deee-Liten Groove Is in the Heartia vastaan.

Frankeen F.U.R.B. muistetaan "vastauksena" Eamonin F**k It (I Don't Want You Back) -hittiin (#1, 2004). Ei Eamonistakaan megatähteä tullut, mutta sentään hieman menestyneempi.

Yanou vaikuttaa nykyisin Cascadassa, joten Evacuate the Dancefloor palautti miehen tavallaan ykköseksi seitsemän vuotta Heavenin jälkeen. Lenny Kravitzin versiota The Guess Whon American Womanista käytettiin Austin Powers: The Spy Who Shagged Me -leffassa. Se ylsi Hot 100 -listalla ihan kivasti 49:nneksi.

Listakatsaus, vko 50

Billboard Hot 100, Top 10

1. (1.) Rihanna – Diamonds
2. (4.) Bruno Mars – Locked Out of Heaven
3. (2.) Ke$ha – Die Young
4. (3.) Maroon 5 – One More Night
5. (7.) The Lumineers – Ho Hey
6. (6.) Fun – Some Nights
7. (8.) Phillip Phillips – Home
8. (9.) Flo Rida – I Cry
9. (10.) Ne Yo – Let Me Love You (Until You Learn to Love Yourself)
10. (5.) Psy – Gangnam Style

Rihannan Diamonds jatkoi Hot 100 -listan ykkösenä kolmatta viikkoa, mutta toisin kuin viime viikolla ennustin, sen kestävyys onkin koetuksella ihan pian. Etenkin Bruno Marsin Locked Out of Heaven on nimittäin rynnimässä kannoille joka osa-alueella ja myynnissä jo ohikin.
The Lumineersin Ho Hey humpsahti jo viidenneksi ja Phillip Phillipsin Home petrasi pykälän seitsemänneksi. Kannattaa myös huomioida Grammy-ehdokkuuksia keränneen Funin Some Nightsin sitkeä roikkuminen top tenissä. Biisillä on jo 41 listaviikkoa ja tätä vauhtia siitä tulee eräs historian pitkäikäisimmistä Hot 100 -hiteistä.
Will.i.amin ja Britney Spearsin Scream and Shout debytoi 12:ntena. Will.i.amillä ei ole liiemmälti soolohittejä, mutta on hän käynyt ykkösenäkin ilman Black Eyed Peasiä – silloin vetovastuu oli tosin Usherilla (OMG, 2010).
Scream and Shout oli viikon ostetuin kappale, mutta ei siis päässyt top teniin Hot 100 -listalla. Sinne ei yltänyt myöskään kolmanneksi ostetuin eli Alicia Keysin Girl on Fire, joka kuitenkin loikkasi 21–11.
50 Cent yrittää paluuta kovien kavereiden avulla: Eminemin ja Adam Levinen tähdittämä My Life joutui kuitenkin tyytymään 27. sijaan. Räppärillä on neljä ykköstä.
Kendrick Lamarin Swimming Pools (Drank) nousi muutaman sijan 17:nneksi. Swedish House Mafian Don’t You Worry Child kärkkyy jo 21:ntenä. Taylor Swiftin pelkän myynnin turvin taannoin kolmantena piipahtanut I Knew You Were Trouble eteni 47–32.


USA:n albumit, Top 10

1. (-) Alicia Keys – Girl on Fire
2. (2.) Taylor Swift – Red
3. (6.) Rod Stewart – Merry Christmas Baby
4. (3.) One Direction – Take Me Home
5. (4.) Phillip Phillips – The World from the Side of the Moon
6. (1.) Rihanna – Unapologetic
7. (16.) Michael Bublé – Christmas
8. (19.) Lady Antebellum – On This Winter’s Night
9. (18.) Blake Shelton – Cheers, It’s Christmas
10. (5.) Kid Rock – Rebel Soul

Girl on Firesta tuli Alicia Keysin uran viides ykkönen kuudesta julkaisusta. Ainoastaan sen edeltäjä The Element of Freedom (2009) on joutunut tyytymään kakkossijaan, tuolloin edelle jäi Susan Boylen I Dreamed a Dream.
Joulukauppa nosti Rod Stewartin Merry Christmas Babyn seuraksi kolme muutakin joululevyä top teniin; Michael Bublén Christmasin (#1, 2011), Lady Antebellumin On This Winter’s Nightin ja Blake Sheltonin Cheers, It’s Christmasin. Kaksi viimeksi mainittua merkkauttivat myös korkeimmat sijoituksensa. Koko top 200:ssa on hurjat 78 joululevyä.
Girl on Fire on top 20:n ainoa tulokas. Timeflies-nimisen elektropop-projektin One Night -EP debytoi 29:ntenä ja Gleen tuorein kooste aika kehnosti 33:ntenä. Cee Lo Greenin The Magic Moment -joululevy kipusi ensimmäistä kertaa top 40:iin sijalle 32.


Britannian singlet, Top 10

1. (6.) Gabrielle Aplin – The Power of Love
2. (2.) Bruno Mars – Locked Out of Heaven
3. (1.) Olly Murs featuring Flo Rida – Troublemaker
4. (4.) Labrinth featuring Emeli Sandé – Beneath Your Beautiful
5. (3.) Rihanna – Diamonds
6. (9.) One Direction – Little Things
7. (10.) Ke$ha – Die Young
8. (26.) Pink – Try
9. (8.) Psy – Gangnam Style
10. (5.) Alicia Keys – Girl on Fire

John Lewis -tavaratalojen joulumainokseen coveroidusta hitistä on tullut jo perinteinen loppuvuoden listakävijä ja tällä kertaa kohteena on siis Frankie Goes to Hollywoodin The Power of Love esittäjänään nuori Gabrielle Aplin. Biisi on tietenkin Aplinin ensimmäinen ykkönen. Alkuperäinen The Power of Love hallitsi viikon melkein tasan 28 vuotta sitten ollen Frankie Goes to Hollywoodin kolmas ja viimeinen ykkössingle.
John Lewis nosti pari vuotta sitten toden teolla parrasvaloihin Ellie Gouldingin, jonka tulkinta Elton Johnin Your Songista ylsi kakkoseksi ja on yhä Gouldingin suurin hitti. Viime vuonna vuorossa oli The Smithsin Please Please Please Let Me Get What I Want, jonka Slow Moving Millie vei 31:nneksi.
Labrinthin ja Emeli Sandén Beneath Your Beautiful keikkuu neljäntenä jo neljättä viikkoa. Keshan Die Young kipusi muutaman sijan seitsemänneksi albumijulkaisun ansiosta, mutta arvatenkin digivetoisesti myyty Warrior-albumi jäi tahollaan mystisesti top 40:n ulkopuolelle.
Pink kävi X Factor -show’ssa, joten Try loikkasi 26–8. Siitä tuli rouvan 13. top ten -sinkku. Taylor Swiftin I Knew You Were Trouble on myös vahvasti matkalle kärkikymmenikköön (24–13). Pitbullin Don’t Stop the Party ja Tulisan Sight of You vastasivat top 20:n debyyteistä sijoilla 16 ja 18. Molemmilla on paljon isompiakin hittejä.
Fairytale of New York (27–15) sekä All I Want for Christmas Is You (30–20) saivat top 40:iin jouluseuraa Wizzardin I Wish It Could Be Christmas Everydaystä (58–31), Whamin Last Christmasista (55–34), Sladen Merry Xmas Everybodysta (re-entry 35:ntenä) sekä Band Aidin Do They Know It’s Christmasista (re-entry 37:ntenä). Neljän viimeksi mainitun korkeimmat sijoitukset ovat neljäs, toinen, ykkönen ja ykkönen.
DJ Freshin ikivanha Gold Dust elpyi jo toistaiseksi korkeimmalle sijalleen 22:nneksi. Top 40:n hänniltä löytyy myös yksi joulusta riippumaton rehvakas nousija, Burnsin tanssihitti Lies (56–39).


Britannian albumit Top 10

1. (1.) Olly Murs – Right Place Right Time
2. (4.) Michael Bublé – Christmas
3. (2.) One Direction – Take Me Home
4. (5.) Rod Stewart – Merry Christmas Baby
5. (8.) Neil Diamond – The Very Best of
6. (3.) Rihanna – Unapologetic
7. (7.) Emeli Sandé – Our Version of Events
8. (6.) Robbie Williams – Take the Crown
9. (14.) Alfie Boe – Storyteller
10. (10.) André Rieu – Magic of the Movies

Olly Mursin kolmas albumi Right Place Right Time piti pintansa albumilistan ykkösenä. Kannoille kiipesi Michael Bublén viimevuotinen Christmas. Olisi hurja suoritus, jos sama albumi onnistuisi sujahtamaan joululistan kärkeen kahtena vupnna peräkkäin. Sellaista ei nimittäin ole nähty sitten South Pacificin, joka juhli kolmena jouluna putkeen vuosina 1958, 1959 ja 1960.
Neil Diamondin kokoelma eteni viidenneksi, mutta muuten top tenissä ei ole minkäänlaisia yllätyksiä. Pinkin mainittu myynninedistäminen siivitti The Truth About Loven 28–11 ja rutkasti lähemmäs platinarajaa.
Calvin Harrisilla on hyppysissään hittialbumi: 18 Months nousi pari sijaa 14:nneksi. Mumford and Sonsin Babelin (22–15) pitääkin parantaa, jottei siitä jäisi suuhun pettymyksen maku Sigh No Moren 1,5 miljoonan myynnin jälkeen.
Tv:stä tutun Jools Hollandin The Golden Age of Song debytoi 21:ntenä, Only Boys Aloudin nimetön albumi jouluversiona sijalla 32, The Bee Geesin boksi Mythology 33:ntenä ja Tulisan ensimmäinen sooloalbumi The Female Boss aika kehnosti 35:ntenä.

Sadan tonnin sekstetti

Jouluhulina alkaa vyöryä listoille toden teolla ja etenkin Britannian singlelistalla on odotettavissa jälleen jonkinlaista kamppailua: lyökö X Factor -voittajan single muut laudalta, kuten monesti aiemmin?

Jouluviikolla ei enää latausaikana osteta niin paljon singlejä kuin ennen, jolloin cd-lättyjä löytyi joulusukista mielin määrin. Historian vilkkain joulunajan myyntiviikko koettiin vuonna 1998, jolloin koko kärkikuusikkoa ostettiin sata tuhatta kappaletta. Tuota listaa hallitsi Spice Girlsin joutsenlaululta tuoksahtanut Goodbye, joka merkkautti 380 000 kpl:een myynnin. Kakkossijalla keikkui Isaac Hayesin (RIP) South Park -hahmo Chef jättihitillään Chocolate Salty Balls (P.S. I Love You), joka kipusi seuraavalla viikolla kärkeen.

Pronssipallin Denise and Johnny on meille oudompi parivaljakko – kyseessä olivat tv-persoonat Denise Van Outen sekä Johnny Vaughan ja murhan eikun siis tulkinnan kohteena Kylie Minoguen ja Jason Donovanin kasariklassikko Especially for You.

Versiolla lauloi myös Steps, jonka moneen kertaan tässäkin blogissa esiintynyt Heartbeat/Tragedy -single myi kuudennella sijalla ennätykselliset satatuhatta kappaletta.

Tässäpä tuo kuusikko ja samalla neljä muutakin sen viikon top ten -sinkkua.

1. (-) Spice Girls – Goodbye
2. (-) Chef – Chocolate Salty Balls (P.S. I Love You)
3. (-) Denise and Johnny – Especially for You
4. (2.) Cher – Believe
5. (1.) B*Witched – To You I Belong
6. (8.) Steps – Heartbeat/Tragedy
7. (5.) Honeyz – End of the Line
8. (6.) Bryan Adams featuring Melanie C – When You're Gone
9. (3.) Billie – She Wants You
10. (-) Jane McDonald – Cruise Into Christmas Medley

Listaklassikko: Frankie Goes to Hollywood – The Power of Love (1984)

The Power of Lovesta tuli joulukuussa 1984 Frankie Goes to Hollywoodin kolmas ja viimeinen brittilistan ykkönen. Se hallitsi viikon ennen kuin Band Aidin Do They Know It’s Christmas otti vallan ja eteni erääksi kaikkien aikojen myydyimmistä singleistä.

Hieman jouluisaa The Power of Lovea voidaan syystä pitää klassikkona ja nyt se on kokenut revivalin, sillä John Lewis -tavaratalot ovat ottaneet brittineito Gabrielle Aplinin version joulumainokseensa. Aplinin tulkinta saattaa nousta ensi sunnuntaina jopa brittilistan ykköseksi ja alkuperäinenkin keikkuu top 75:n alapuoliskossa. Siinä, että sama biisi on käynyt kärjessä kahden eri esittäjän versiona, ei sinänsä ole mitään uutta – ennätys on Unchained Melodyn neljä eri visiittiä paalupaikalle.

The Power of Love on kuitenkin Frankie Goes to Hollywoodinkin toimesta yltänyt brittilistan top teniin peräti kolmesti: vuosina 1984, 1993 ja 2000. Jos kaikki uusintajulkaisut lasketaan erikseen, Frankie Goes to Hollywood saalisti uransa aikana kaikkiaan kahdeksan top ten -merkintää vain viidellä eri kappaleella. USA:n Hot 100 -listalla The Power of Lovea ei ole nähty koskaan.

Listakatsaus, vko 49

Billboard Hot 100, Top 10

1. (1.) Rihanna – Diamonds
2. (3.) Ke$ha – Die Young
3. (2.) Maroon 5 – One More Night
4. (4.) Bruno Mars – Locked Out of Heaven
5. (7.) Psy – Gangnam Style
6. (5.) Fun – Some Nights
7. (8.) The Lumineers – Ho Hey
8. (12.) Phillip Phillips – Home
9. (10.) Flo Rida – I Cry
10. (6.) Ne Yo – Let Me Love You (Until You Learn to Love Yourself)

Rihannan Diamonds jatkoi Hot 100 -listan ykkösenä ja pakollisen joulukooman myötä sille tuskin ilmaantuu potentiaalisia haastajia viikkokausiin, ellei Keshan Die Young ylly vallan kovaan iskuun. Jälkimmäinen kipusi pykälän kakkoseksi.
Phillip Phillipsin Home loikkasi 12–8, joka on biisin toistaiseksi korkein sijoitus ja jo kolmas visiitti top kymppiin. Myös Flo Ridan I Cry ja The Lumineersin Ho Hey merkkauttivat omat parhaansa.
Justin Bieber on saamassa kolmannen perättäisen top ten -hittinsä, sillä Beauty and a Beat loikkasi 20–13. Kolmas siis, jos huomioidaan vain varsinaiset radiosoittoa ja videon saaneet lohkaisut Believe-albumilta.
Pinkin Try ponkaisi hulppeasti 50–18 ja Alicia Keysin Girl on Fire maltillisemmin 29–21. Pitbullin Don’t Stop the Party singahti 61–30. Macklemore ja Ryan Lewis saivat ensimmäisen top 40 -hittinsä Thrift Shopin noustua jo 42–35.
The Voice -kilpailija Cassadee Popen tulkinta Miranda Lambertin Over You -kappaleesta debytoi 25:ntenä. Alkuperäisversio ylsi 35:nneksi aiemmin tänä vuonna.
Of Monsters and Menin Little Talks palasi 49:nneksi, joka sivuaa biisin korkeinta sijoitusta.


USA:n albumit, Top 10

1. (-) Rihanna – Unapologetic
2. (2.) Taylor Swift – Red
3. (1.) One Direction – Take Me Home
4. (-) Phillip Phillips – The World from the Side of the Moon
5. (-) Kid Rock – Rebel Soul
6. (6.) Rod Stewart – Merry Christmas Baby
7. (22.) Pink – The Truth About Love
8. (13.) Jason Aldean – Night Train
9. (-) Led Zeppelin – Celebration Day
10. (-) Keyshia Cole – Woman to Woman

Rihannalla oli tätä ennen eniten Hot 100 -listan ykkösiä (12) ilman albumilistan paalua, mutta nyt asia korjaantui, kun Unapologeticia ostettiin kärkipaikkaan edellyttävät 238 000 kpl. Se on myös neidon uran paras viikkomyyntisaldo. Kaikki Rihannan seitsemän varsinaista studioalbumia ovat yltäneet top teniin.
Idol-voittaja Phillip Phillipsin ensimmäinen varsinainen albumi The World from the Side of the Moon debytoi neljäntenä rohkaisevalla myynnillä. Kid Rock puolestaan on julkaissut jo peräti 12 studioalbumia, vaikka hänen ja bändinsä menestys alkoi toden teolla vasta Devil Without a Causesta (#4, 1998). Rebel Soulin viides sija sivuaa edellisen Born Freen (2010) saavutusta ja on hänen (heidän) seitsemäs top ten -albuminsa. Ainoa ykkönen on All Summer Long -jättihitin sisältänyt Rock N Roll Jesus (2007).
Koko top ten teki kauppansa erinomaisesti, mutta ennen kaikkea on huomioitava Pinkin The Truth About Loven (#1, 2012) valtava loikka seitsemänneksi. Sitä ostettiin yli nelinkertaisesti edellisviikkoon verrattuna. Jason Aldeanin Night Trainkin (#1, 2012) kasvatti myyntiään yli 130 prosenttia. Nousijoiden tieltä joidenkin on tiputtava: The Weekndin Trilogy romahti 4–34, Soundgardenin King Animal 5–52 ja Green Dayn Dos peräti 9–75.
Led Zeppelin ja r&b-laulajatar Keyshia Cole ovat molemmat tahoillaan top ten -konkareita. Colella on Woman to Womanin myötä viisi vierailua kärkikymppiin ja Zeppelinillä 13. Colella ei ole ykkösiä, Zeppelinillä peräti seitsemän, joista viimeisin on How the West Was Won (2003).
Kelly Clarksonin Greatest Hits: Chapter One debytoi 11:ntenä, varsin hyvä saavutus popparin kokoelmalle. Pitbullin Global Warmingin 14. tila saattaa vaikuttaa heikolta, mutta sitäkin ostettiin 64 000 kpl, mikä on miehelle ihan kiva viikkosaldo. Siviilissä Armando Perezinä tunnetulla tähdellä on kaksi top ten -merkintää.


Britannian singlet, Top 10

1. (1.) Olly Murs featuring Flo Rida – Troublemaker
2. (9.) Bruno Mars – Locked Out of Heaven
3. (10.) Rihanna – Diamonds
4. (4.) Labrinth featuring Emeli Sandé – Beneath Your Beautiful
5. (5.) Alicia Keys – Girl on Fire
6. (7.) Gabrielle Aplin – The Power of Love
7. (8.) Robbie Williams – Candy
8. (6.) Psy – Gangnam Style
9. (3.) One Direction – Little Things
10. (-) Ke$ha – Die Young

Olly Mursin ja Flo Ridan Troublemaker jatkoi Britannian singlelistan ykkösenä, mutta takaa tulevat kovaa vielä tutummat Bruno Mars ja Rihanna. Locked Out of Heaven ehti pudota viime viikolla kakkossijansa jälkeen yhdeksänneksi, mutta palasi nyt hopealle ja on tällä hetkellä iTunesin myydyin biisi. Rihannan Diamonds puolestaan sai nostetta X Factor -esiintymisestä.
Labrinthin ja Emeli Sandén Beneath Your Beautiful myy hyvin tasaisesti viikosta toiseen ja pitää paikkansa top viidessä. Myös Robbie Williamsin Candystä on kehittynyt kestävä hitti. Molemmat ovat käyneet ykkösenä.
Keshan Die Young debytoi yllättäen vasta kymmenentenä. Tai ihan hyvä sijahan se on, mutta hänellä on tilillään kaksi ykköstä (Right Round ja We R Who We R) ja tätä ennen viisi top ten -hittiä. Lisäksi Die Young pohjustaa uutta albumia.
Taylor Swiftin I Knew You Were Trouble loikkasi 47–24, pykälän päähän parhaastaan. DJ Freshin Gold Dust (#24, 2011) on elpynyt kummallisesti jo takaisin sijalle 25.
Sitten ne kaksi ikuista jouluries…hittiä: Poguesin Fairytale of New York (53–27) ja Mariah Careyn All I Want for Christmas Is You (56–30). Molempien korkein sijoitus on kakkonen. Hienoja biisejä, ei siinä mitään, mutta joku voisi joskus keksiä ladata jotain muutakin. No, Ladywell Primary Schoolin lapset luikauttivat sentään O Holy Nightin 39:nneksi.
Jenkkitulokas Imagine Dragons valtasi peräti kaksi sijoitusta top 40:stä: Radioactive debytoi 35:ntenä ja Hear Me 37:ntenä. Pistän pääni pantiksi, että bändistä kuullaan vielä.
The Scriptin uusi single Six Degrees of Separation loikkasi 59 – 38 ja X Factor toi Athleten ainoan top ten -hitin Wiresin (#4, 2005) sijalle 40.


Britannian albumit Top 10

1. (-) Olly Murs – Right Place Right Time
2. (2.) One Direction – Take Me Home
3. (1.) Rihanna – Unapologetic
4. (5.) Michael Bublé – Christmas
5. (6.) Rod Stewart – Merry Christmas Baby
6. (10.) Robbie Williams – Take the Crown
7. (8.) Emeli Sandé – Our Version of Events
8. (-) Neil Diamond – The Very Best of
9. (-) Girls Aloud – Ten
10. (9.) André Rieu – Magic of the Movies

Right Place, Right Time – Olly Mursin kolmannen albumin nimi kiteyttää hyvin miehen uran. Kykykisan kautta huiman suosituksi äitynyt tähti on keskittynyt joulumarkkinoihin ja saavutti nyt toisen albumilistan ykkösensä. Edellinen In Case You Didn’t Know (2011) meni myös suoraan kärkeen ja on myynyt lähes triplaplatinaa.
Toki Mursin albumit olisivat kärjessä mihin tahansa vuodenaikaan, mutta ennen joulua myynti on parasta. Mursia voi hyvällä syyllä kutsua uudeksi Will Youngiksi, vaikka vanhakin yhä porskuttaa.
Pakko muuten mainita, että aika harvoin sekä USA:n että Britannian listoilla on samanaikaisesti tuplaykköset.
Kärkikymmenikössä aletaan hiljalleen hakea sesongin asemia. Uutuuksiakin löytyy silti pari: Neil Diamondin ties kuinka mones kokoelma The Very Best Of debytoi lähes häikäisevästi peräti kahdeksantena. Se on jo kolmas top 40 -sijoituksen saanut Diamond-kooste tällä vuosituhannella. Miehen viimeisin ykkönen on Home Before Dark (2008).
Kokoelmaa tarjoaa myös Girls Aloud. Heiltä ehti edellisen The Sound Of -koosteen (#1, 2006) jälkeen tulla vain kaksi studioalbumia, mutta ei se mitään – kymmentä vuotta huipulla voi juhlia näinkin. Yhdeksäntenä debytoiva Ten on kuitenkin heidän toistaiseksi toiseksi heikoiten sijoittunut albuminsa, jos Girls a Live -livelevy (#29, 2008) jätetään huomiotta. Chemistry (2005) jäi jouluruuhkassa 11:nneksi.
Jeff Waynen The War of the Worlds (1978) on brittilistahistorian neljänkymmenen myydyimmän albumin valiojoukossa, vaikkei koskaan ole noussut viidettä sijaa korkeammalle, ja nyt siitä tehty uusi versio debytoi 13:ntenä.
Alicia Keysin Girl on Fire jäi 15:nneksi, mutta siitä saattaa kehkeytyä ihan kestävä suosikki, kuten Keysin aiemmistakin studiolevyistä. Hänellä on yksi ykkönen, uutuuden edeltäjä The Element of Freedom (2009) ja lisäksi toinen top ten -albumi Songs in A Minor (#6, 2001).
Joka joulu jostain tupsahtavan Il Divon kokoelmalla The Greatest Hits (17) on sinänsä harhaanjohtava nimi, sillä bändillä ei ole yhtä ainutta top 75 -sijoitusta singlelistalla. Ihan noilla meriiteillä en lähtisi kokoelmaa tuoksi kutsumaan.
Poikapopryhmä McFly on ehtinyt Girls Aloudin tapaan jo toiseen kokoelmaansa ja Memory Lane: The Best Of nappasi 21. tilan. Se on kuitenkin heidän ensimmäinen top 20:n ulkopuolelle jäänyt julkaisunsa. Vielä suurempi yllätys on Kelly Clarksonin Greatest Hits: Chapter Onen jääminen 24:nneksi. Hänellä todellakin on niitä hittejä verrattuna esimerkiksi Il Divoon, muttei yhtään albumilistan paalupaikkaa.
Katherine Jenkins muistuttaa joulusta sijalla 26: This Is Christmas. Viihdemusiikin kaunottarella on peräti seitsemän top ten -albumia.

Listanimi: Alicia Keys

Vuonna 2001 Fallin’-hitillään heti suursuosioon singahtaneen newyorkilaisen Alicia Keysin ura on ollut tasaisen menestyksekäs. Hänen jokaiselta albumiltaan on irrotettu merkittäviä jenkki- ja brittihittejä.

Fallin’ vietti Hot 100 -listan kärjessä peräti kuusi viikkoa ja ylsi brittilistan kolmanneksi. Heti sen jälkeen hänen sinkkulistamenestyksensä hiipui hieman: A Woman’s Worth ylsi top teniin (#7, 2001), mutta albumilistan ykkösenä debytoineelta Songs in A Minor -albumilta (#1, 2001) ei lohkaistu muita isoja jenkkihittejä. Albumia on kuitenkin myyty yli kuusi miljoonaa kappaletta pelkästään USA:ssa ja se on yhä Keysin menestynein studiolevy.

Keys saavutti USA:ssa viisi albumilistan ykköstä putkeen vuosina 2001–2007, neljäs niistä oli Unplugged (2005). Vasta kuudes albumi The Element of Freedom (2009) joutui tyytymään kakkossijaan, vaikka sitäkin on ostettu 1,6 miljoonaa kappaletta. Albumin singlelohkaisut eivät kuitenkaan enää nousseet listojen kärkipäähän: korkeimmaksi Hot 100 -sijoitukseksi jäi Un-thinkable (I’m Ready) -kappaleen 21. tila. Uuden Girl on Fire -albumin odotetaan debytoivan taas ykkösenä. Sen nimiraita on päässyt toistaiseksi Hot 100 -listan sijalle 22.

Keysillä on kaikkiaan yhdeksän Hot 100 -listan kärkikymmenikköön yltänyttä hittiä, joista peräti neljä ykköstä: Fallin’, Usher-duetto My Boo (2004), No One (2007) sekä Empire State of Mind (2009). Viimeksi mainittu Jay-Z-yhteistyö on kakkossijallaan hänen suurin brittihittinsä ja Keysin sooloversiokin ylsi brittilistan neljänneksi.

Britanniassa Keysin ura on ollut lievässä nousussa. The Element of Freedomista tuli hänen ensimmäinen ykkösensä. Top ten -albumeita on ennen uutta Girl on Firea vain kaksi, The Element of Freedom ja esikoinen (#6, 2001). Girl on Fire -singlestä tuli viitossijallaan Keysin kymmenes top ten -sinkku.

Mistä amerikkalaiset ostavat levynsä?

Billboard listasi jo keväällä eri vähittäiskauppojen prosenttiosuudet musiikkimyynnistä. En ole aiemmin käsitellyt aihetta, joten sille on hyvä antaa hieman tilaa.

Viime vuonna peräti 38,2 prosenttia kaikesta yhdysvaltalaisten ostamasta musiikista ostettiin iTunesista (huom. tässä ei siis erotella albumeita ja yksittäisiä kappaleita, vaan yksi kappale ja albumi ovat ostoina samanarvoisia). Wal-Martin ja Best Buyn varastoista huolehtiva Anderson lähenteli 18 prosenttia ja Amazon kahdeksaa.

Useita nettikauppoja sekä Kmartia hoitavan Alliancen osuus on kuutisen prosenttia, hieman suurempi kuin Targetin. Pienemmistä toimijoista myös Microsoft pääsee listalle himpun päälle prosentin osuudellaan.

1 – iTunes – 38,2 prosenttia
2 – Anderson – 17,9
3 – Amazon – 7,9
4 – Alliance – 6,0
5 – Target – 5,5
6 – Trans World Entertainment – 2,0
7 – Rhapsody – 2,0
8 – Super D – 1,7
9 – Vevo – 1,2
10 – Microsoft – 1,1

ITunesin ylivoima selittyy nimenomaan yksittäisten kappaleiden myynnillä, sillä suurin osa albumeista hankitaan yhä cd-muodossa. Tosin silläkin osa-alueella digimyynti valtaa alaa jatkuvasti.

Listakatsaus, vko 48

Billboard Hot 100, Top 10

1. (2.) Rihanna – Diamonds
2. (1.) Maroon 5 – One More Night
3. (3.) Ke$ha – Die Young
4. (6.) Bruno Mars – Locked Out of Heaven
5. (4.) Fun – Some Nights
6. (8.) Ne Yo – Let Me Love You (Until You Learn to Love Yourself)
7. (5.) Psy – Gangnam Style
8. (13.) The Lumineers – Ho Hey
9. (7.) Taylor Swift – We Are Never Ever Getting Back Together
10. (10.) Flo Rida – I Cry

Diamondsista tuli Rihannan 12. ykkönen Hot 100 -listalla, mikä on neljänneksi eniten – saman verran kuin Madonnalla ja The Supremesillä. The Beatles johtaa taulukkoa kahdellakymmenellä ykkösellä. Maroon 5:n One More Night putosi yhdeksän ykkösviikon jälkeen kakkoseksi.
Moni (minä mukaan lukien) odotti Mumford and Sonsin tekevän tämän vuoden suurimman folkpophitin, mutta sen tekikin The Lumineers. Ho Hey hyppäsi 13–8.
Phillip Phillipsin Home (#9, 2012) on kehittynyt isoksi hitiksi saatuaan kesällä uutta vauhtia olympialaisten voimistelulähetyksistä. Se nousi taas 12:nneksi ja on myynyt reilusti kolmatta miljoonaa. Phillipsin albumi ilmestyi juuri ja lienee ensi viikolla albumilistan top viidessä.
Justin Bieberin Beauty and a Beat eteni kivasti 38–20 ja Adelen Skyfall suuntasi vaihteeksi kohti kärkeä (33–21). Uusia top 40 -hittejä tällä viikolla ovat Nicki Minajin Va Va Voom (46–26) sekä Swedish House Mafian ensimmäinen iso jenkkihitti Don’t You Worry Child (48–33). Frank Oceanin Thinkin Bout You oli piipahtanut jo aiemmin 39:ntenä, mutta paransi nyt enkkaansa 35:nneksi.
One Directionin Little Things debytoi 41:ntenä ja sen kannoilla keikkuu albumilistan kakkosena käväisseen Macklemoren ja Ryan Lewisin Thrift Shop (55–42).


USA:n albumit, Top 10

1. (-) One Direction – Take Me Home
2. (1.) Taylor Swift – Red
3. (-) Soundtrack – Twilight: Breaking Dawn Part 2
4. (-) The Weeknd – Trilogy
5. (-) Soundgarden – King Animal
6. (3.) Rod Stewart – Merry Christmas Baby
7. (-) Christina Aguilera – Lotus
8. (2.) Various Artists – NOW 44
9. (-) Green Day – Dos!
10. (-) Lana Del Rey – Paradise (EP)

One Direction saavutti toisen jenkkiykkösensä kahdesta yrittämästä, kun Take Me Homea ostettiin hienosti 540 000 kpl – vuoden parhaita avauksia. Up All Night (#1, 2012) on jo valmiiksi vuoden kolmanneksi ostetuin levy, joten bändillä on hyvä sauma kahteen albumiin kalenterivuoden kymmenen myydyimmän listalla, kunhan sen aika koittaa. Billboardin vuosihan vaihtuu aina marraskuun lopussa ja tämä on ensimmäinen heidän vuoteen 2013 sisältyvä listansa, sillä sen päivämääräksi on merkitty 1.12.2012.
Twilight-sarjan neljäs leffasoundtrack debytoi kolmantena, mikä on hyvin linjassa aiempien ykkös- ja kakkossijojen kanssa. Ensimmäinen (2008) ylsi ykköseksi ja kaksi seuraavaa hopealle.
Abel Tesfayen eli The Weekndin kolme EP:tä niputtava Trilogy nappasi nelossijan. Se on etiopialaislähtöisen r&b-muusikon ensimmäinen listamerkintä.
1990-luvulla ykköseksi (Superunknown, 1994) ja kakkoseksi (Down on the Upside, 1996) yltänyt Soundgarden palasi 16 vuoden levytystauolta viidenneksi King Animal -albumillaan. Bändin keulahahmo Chris Cornell ehti välissä laulaa Audioslavessa ja sooloilla, Audioslave pääsi kerran jopa ykköseksi (Out of Exile, 2005).
Christina Aguilera on keikkunut ykkösenä kahdesti, mutta Lotus jäi nyt seitsemänneksi. Sitä kuitenkin ostettiin enemmän kuin esimerkiksi neljäntenä debytoinutta Ne-Yon uutuutta viime viikolla. Lotus on Aguileran kuudes top ten -albumi. Pahemmalta Aguileran tilanne näyttää Britanniassa, jossa 28. tila saattaa jäädä jopa levyn ainoaksi saavutuksesti viikkolistoilta.
Green Dayn Dos seurasi Unoa (#2, 2012) USA:ssa top tenin hännille Britannian tavoin. Kymmenentenä debytoi Lana Del Reyn Paradise, joka on minialbumin mittainen lisäosa Born to Dielle (#2, 2012). Koko paketin voi ostaa myös yhdessä ja Born to Die nousikin 79–37.
Neljä peräkkäistä top ten -albumia riitti Deftonesille, sillä Koi No Yokan debytoi 11:ntenä. Heidän parhaansa on nimettömän albumin (2003) kakkossija. Lähes samanlaista musiikkia levyttävä Susan Boyle joutui niin ikään jäämään kärkikymmenikön ulkopuolelle (12). Kaikki kolme Standing Ovationin edeltäjää pääsivät top teniin ja I Dreamed a Dream (#1, 2009) oli Billboardin laskelmissa vuoden 2010 myydyin levy. Sen lisäksi The Gift (2010) ylsi ykköseksi.
Sitten vielä pari kokoelmaa. Whitney Houstonin I Will Always Love You: The Best Of debytoi 14:ntenä ja Rolling Stonesin Grrr 19:ntenä. Ensin mainittu on suurin piirtein odotetuissa korkeuksissa – ehtihän Whitney: The Greatest Hits (2000) myydä alkuvuodesta yli 800 000 kpl. Sen sijaan Rollareiden sijoitus on aika huono. Forty Licks (2002) pääsi kakkoseksi. Lapinlahden Linnuilla on myös Grrr-niminen albumi.


Britannian singlet, Top 10

1. (-) Olly Murs featuring Flo Rida – Troublemaker
2. (-) Girls Aloud – Something New
3. (1.) One Direction – Little Things
4. (4.) Labrinth featuring Emeli Sandé – Beneath Your Beautiful
5. (-) Alicia Keys – Girl on Fire
6. (7.) Psy – Gangnam Style
7. (5.) Gabrielle Aplin – The Power of Love
8. (6.) Robbie Williams – Candy
9. (2.) Bruno Mars – Locked Out of Heaven
10. (9.) Rihanna – Diamonds

Olly Mursin mainio tahti brittilistoilla jatkui Troublemakerin paalupaikalla. Siitä tuli miehen neljäs ykkönen ja kappaleelle kiinnitetty Flo Rida sai jo viidennen. Suomesta käsin tarkasteltuna Mursin suurin hitti on epäilemättä viimevuotinen Heart Skips a Beat. Flo Ridasta taas on tulossa eräs 2010-luvun menestyneimpiä artisteja maailmanlaajuisesti.
Murs ja Flo Rida jättivät taaksensa Girls Aloudin odotetun Something New -paluusinglen. Lähes koko kymmenvuotisen uransa ajan Xenomanian palveluista nauttineen ryhmän edellisestä listavisiitistä on pitkälti yli kolme vuotta. Heillä on neljä ykköstä ja nyt peräti viisi kakkosta.
Alicia Keysillä ei ole vielä yhtään ykkössingleä brittilistoilta, mutta hyvä top ten -saldo, sillä viidentenä debytoiva Girl on Fire on jo hänen yhdeksäs top ten -sinkkunsa. Korkeimmalle on yltänyt Jay-Z -duetto Empire State of Mind (#2, 2009).
Christina Perrin A Thousand Yearsin saldoon on todennäköisesti lisätty Twilight-leffan soundtrackilla kuultavan A Thousand Years Part 2:n myynti – muuten ei voi selittää sen nousua jo 13:nneksi. Rudimentalin Feel the Love (#1, 2012) oli kesän suurimpia brittihittejä ja nyt Not Giving In sijoittui 14:nneksi. Molemmilla kappaleilla laulaa John Newman ja uutuudella lisäksi Too Close -kappaleesta valtavan hitin saanut Alex Clare.
AC/DC:n katalogi ilmestyi viimein iTunesiin ja Back in Black debytoi 27:ntenä. Siis todellakin debytoi, sillä sitä ei ole aiemmin nähty brittilistalla. AC/DC:llä ei ole hämmästyttävästi yhtään top ten -singleä, nyt 40:ntenä piipahtava Highway to Hell (1979) ylsi liveversiona 14:nneksi vuonna 1992.
Rihannan uuden albumin potentiaalisimpia lohkaisuja on David Guettan avustama Right Now, joka näyttäytyy 36:ntenä.


Britannian albumit Top 10

1. (-) Rihanna – Unapologetic
2. (1.) One Direction – Take Me Home
3. (-) Little Mix – DNA
4. (-) Led Zeppelin – Celebration Day
5. (re) Michael Bublé – Christmas
6. (2.) Rod Stewart – Merry Christmas Baby
7. (-) Susan Boyle – Standing Ovation
8. (7.) Emeli Sandé – Our Version of Events
9. (4.) André Rieu – Magic of the Movies
10. (5.) Robbie Williams – Take the Crown

Rihannalla on päällä hyvä putki, sillä Unapologeticin paalu on hänen kolmantensa putkeen ja neljäs kaikkiaan. Music of the Sun -esikoista (#35, 2005) lukuun ottamatta kaikki albumit ovat yltäneet top teniin.
Little Mixin DNA-esikoinen debytoi kolmantena, vaikea sanoa, onko se pettymys vai ei. Led Zeppelinin Celebration Dayn nelossija tuskin on, sillä livelevyn sijoittuminen ihan kärkeen on suhteellisen harvinaista. Bändin edellinen listamerkintä on Mothershipin (2007) neljäs tila. Varsinaista Zeppelin-studioalbumiahan ei ole ilmestynyt 30 vuoteen. Heillä on yksi todella kova saavutus: kahdeksan ykkösalbumia putkeen vuosina 1969–1979.
Michael Bublén viimevuotinen jouluykkönen Christmas julkaistiin uudelleen ehostettuna ja lätty palasi viidenneksi. Sitä on ostettu pitkälti toista miljoonaa kappaletta.
Samaan on pystynyt joskus myös Susan Boyle, mutta Standing Ovationin seitsemäs tila merkitsee selvää notkahdusta kolmen ykkösen jälkeen. Albumilla vierailee brittien ikisuosikki Donny Osmond.
Examplen The Evolution of Man debytoi 13:ntena, mikä on melkoinen pudotus Playing in the Shadowsin (2011) ykkössijasta. Eikä albumilta ole edes lohkaistu kunnon hittejä, vaikka Say Nothing piipahti nopeasti sinkkulistan kakkosena.
AC/DC:n Live at River Plate nappasi 14. tilan. Whitney Houstonin uusi kokoelma I Will Always Love You: The Best Of jäi peräti 29:nneksi.
Mainittakoon lopuksi, että Rihannan Unapologetic ei ollut viikon ostetuin albumi, sillä NOW-sarjan 83. osa myi vielä paljon enemmän, mutta Eri esittäjät pidetään ainakin toistaiseksi ulkona viralliselta artistien albumilistalta.

Listaklassikko: P.M. Dawn – Set Adrift on Memory Bliss (1991)

1990-luvun alussa samplet alkoivat todenteolla kuulua listahiteillä. Veljesduo P.M. Dawn saavutti uransa ensimmäisen ja ainoan Hot 100 -listan ykkösen kierrättämällä brittibändi Spandau Ballet’n Trueta (1983). Set Adrift on Memory Bliss oli ensimmäisiä kappaleita, joista tuli hitti lähes pelkästään samplen tuttuuden ansiosta. True oli brittiykkönen ja jenkkinelonen, Set Adrift on Memory Bliss jenkkiykkönen ja brittikolmonen.

P.M. Dawn ei enää koskaan saanut vastaavia hittejä, mutta kuitenkin kaksi muutakin top ten -jenkkilistamerkintää, I’d Die Without Youn (#3, 1992) sekä Looking Through Patient Eyesin (#6, 1993). Britanniassa Set Adrift on Memory Bliss on heidän ainoa top ten -sinkkunsa. Heidän albumilistameriittinsä ovat kuitenkin Britanniassa paremmat kuin USA:ssa, jossa yksikään P.M. Dawn -lätty ei ole yltänyt top 20:iin.

Britannian menestyneimmät sinkkubändit

Juhlistetaan brittilistan 60-vuotista taivalta vielä historian menestyneimmillä sinkkubändeillä. OCC paljasti listan pari viikkoa sitten. Sen kärjessä on tietenkin The Beatles ja vieläpä ylivoimaisesti yli yhdeksän miljoonan kappaleen marginaalilla Queeniin. Kolmantena on Abba.

Pistesijoilla käydään kovaa kamppailua Oasiksen ja Take Thatin välillä. Heidän välinen eronsa on ainoastaan tuhansia, ja Take That ohittanee Oasiksen näinä viikkoina, sillä Rule the World (#2, 2007) piipahtaa aina silloin tällöin top 75 -viikkolistoillakin.

Varsinaisia yllätyksiä tältä listalta on turha hakea, ellei sellaiseksi miellä Westlifen alhaista sijoitusta (16) esimerkiksi verrattuna Boyzoneen (11). 2000-luvun alkuvuosina singlemyynti vain oli kehnompaa verrattuna 1990-luvun loppuun, eikä 13 ykköstäkään riitä 16 sijaa korkeammalle.

Tässä top 20. Jokaisen kohdalla on mainittu myös ostetuin single.

1 – The Beatles – 22,1 miljoonaa – She Loves You (#, 1963)
2 – Queen – 12,8 – Bohemian Rhapsody (#1, 1975 ja #1, 1991)
3 – Abba – 11,3 – Dancing Queen (#1, 1976)
4 – The Rolling Stones – 10,1 – (I Can’t Get No) Satisfaction (#1, 1965)
5 – Oasis – 9,8 – Wonderwall (#2, 1995)
6 – Take That – 9,8 – Back for Good (#1, 1995)
7 – Spice Girls – 8,0 – Wannabe (#1, 1996)
8 – Bee Gees – 7,6 – How Deep Is Your Love (#3, 1977)
9 – U2 – 7,5 – With or Without You (#4, 1987)
10 – Status Quo – 7,2 – Rockin’ All Over the World (#3, 1977)
11 – Boyzone – 7,1 – No Matter What (#1, 1998)
12 – Black Eyed Peas – 7,0 – I Gotta Feeling (#1, 2009)
13 – Blondie – 7,0 – Heart of Glass (#1, 1979)
14 – Slade – 6,9 – Merry Xmas Everybody (#1, 1973)
15 – Boney M. – 6,9 – Rivers of Babylon/Brown Girl in the Ring (#1, 1978)
16 – Westlife – 6,8 – Uptown Girl (#1, 2001)
17 – UB40 – 6,6 – Red Red Wine (#1, 1983)
18 – Madness – 6,2 – Baggy Trousers (#3, 1980)
19 – The Police – 6,1 – Don’t Stand So Close to Me (#1, 1980)
20 – Wham! – 5,9 – Last Christmas/Everything She Wants (#2, 1984)

Listakatsaus, vko 47

Billboard Hot 100, Top 10

1. (1.) Maroon 5 – One More Night
2. (4.) Rihanna – Diamonds
3. (6.) Ke$ha – Die Young
4. (3.) Fun – Some Nights
5. (2.) Psy – Gangnam Style
6. (7.) Bruno Mars – Locked Out of Heaven
7. (3.) Taylor Swift – We Are Never Ever Getting Back Together
8. (10.) Ne Yo – Let Me Love You (Until You Learn to Love Yourself)
9. (9.) Alex Clare – Too Close
10. (12.) Flo Rida – I Cry

One More Night ehti vielä Rihannan Diamondsin edelle, mutta jälkimmäinen lienee ensi viikon myydyin single ja vahva ehdokas Hot 100 -listankin ykköseksi. Maroon 5:n hitin yhdeksän viikkoa sivuaa vuoden pisintä putkea, samaan ylsi myös MTV Europe Music Awards -tapahtumassa vuoden biisiksi valittu Carly Rae Jepsenin Call Me Maybe. (Ei sillä, että jenkkilistoilla olisi sen pystin kanssa mitään tekemistä.)
Keshan Die Young kasvatti radiosoittoaan eniten ja nousi kolmanneksi. Omia parhaitaan top tenissä noteerasivat myös Bruno Marsin Locked Out of Heaven ja Ne-Yon Let Me Love You (Until You Learn to Love Yourself).
Flo Rida saavutti jo uransa yhdeksännen top ten -hitin I Cryn kivuttua pari sijaa kymmenenneksi. Kappaleessa hyödynnetään Brenda Russellin Piano in the Darkia, joka ylsi kuudenneksi vuonna 1988.
Tällä viikolla koko kärkikymmenikössä ei ole yhtään kappaletta, joissa olisi mukana joku vieraileva artisti. Edellisen kerran näin kävi tasan 12 vuotta sitten marraskuussa 2000.
Myös The Lumineersin Ho Hey (17–13), Florida Georgia Linen Cruise (20–18) ja Kendrick Lamarin Swimming Pools (25–20) saavuttivat listauransa korkeimmat sijoitukset. Top 20:n ulkopuolella etenivät läpimurtohitit Imagine Dragonsin It’s Time (31–23) sekä Ed Sheeranin The A Team (35–26). Three 6 Mafiasta tutun Juicy J:n oma single Bandz a Make Her Dance kipusi 42–35 ja top 40 -kynnyksen ylitti myös Justin Bieberin ja Nicki Minajin Beauty and a Beat (54–38).


USA:n albumit, Top 10

1. (1.) Taylor Swift – Red
2. (-) Various Artists – NOW 44
3. (3.) Rod Stewart – Merry Christmas Baby
4. (-) Ne-Yo – R.E.D.
5. (-) Aerosmith – Music from Another Dimension
6. (4.) Jason Aldean – Night Train
7. (7.) Mumford and Sons – Babel
8. (2.) Meek Mill – Dreams and Nightmares
9. (5.) Kendrick Lamar – Good Kid, M.A.A.D City
10. (-) Third Day – Miracle

Taylor Swiftin Red nappasi helposti ainakin kolmannen ykkösviikon. Kakkoseksi ilmaantui NOW-sarjan 44. osa, jota ostettiin noin 100 000 kpl. Edellinen NOW-kooste aloitti kärkipaikalta.
Ne-Yon R.E.D debytoi neljäntenä. Se on Staffer Smithin viides albumi ja ne kaikki ovat yltäneet top teniin, kaksi ensimmäistä In My Own Words ja Because of You jopa ykkösiksi. R.E.D. tulee sanoista Realizing Every Dream. Karmea otsikko kerta kaikkiaan.
Aerosmithilläkin on ykkösiä, mutta viimeisimmästä on kulunut jo yli 15 vuotta (Nine Lives). Paluualbumi Music from Another Dimension on bändin yhdeksäs top ten -lätty. Se nappasi saman sijoituksen (viides) kuin bluesalbumi Honkin’ on Bobo (2004).
Jumalan nimeen vannova rockyhtye Third Day kaappasi viimeisen paikan kärkikymmeniköstä. Miracle on bändille jo neljäs sinne pinnistänyt lätty. Korkeimmalle on yltänyt Revelation (#6, 2008).
Rockia on myös All That Remainsin A War You Cannot Win sijalla 13. Hekin ovat päässeet top teniin, kahden vuoden takaisella For We Are Manyllä (#10, 2010). Eri esittäjien punk-kokoelma Punk Goes Pop Vol. 5 debytoi hienosti 16:ntena, joka on sarjan toiseksi paras sijoitus.
Blake Sheltonin Cheers It’s Christmas (28–14) sekä Michael Bublén Christmas (54–18) hätyyttelevät top ten -paikkoja jouluksi. Jälkimmäinen oli viime joulun ostetuin albumi ja sitä on myyty yli 2,5 miljoonaa Yhdysvalloissa.
Ennen takuuvarmasti kärkipäähän sijoittunut Glee joutui nyt tyytymään vain 28:nteen tilaan tuoreimmalla julkaisullaan. Listamaailmassa voimasuhteet muuttuvat nopeasti.


Britannian singlet, Top 10

1. (-) One Direction – Little Things
2. (-) Bruno Mars – Locked Out of Heaven
3. (-) Little Mix – DNA
4. (2.) Labrinth featuring Emeli Sandé – Beneath Your Beautiful
5. (36.) Gabrielle Aplin – The Power of Love
6. (1.) Robbie Williams – Candy
7. (6.) Psy – Gangnam Style
8. (15.) The Lumineers – Ho Hey
9. (8.) Rihanna – Diamonds
10. (-) McFly – Love Is Easy

Britannian sinkkulistan kärkikamppailu oli hurja, sillä kolme isoa uutuutta mitteli pitkin viikkoa rinta rinnan. One Directionin Little Things löi Bruno Marsin Locked Out of Heavenin ja Little Mixin DNA:n. Se on bändin kolmas ykkönen, kaksi aiempaa ovat What Makes You Beautiful (2011) sekä hyväntekeväisyyssingle Wishing on a Star (2011). Little Thingsin on kirjoittanut Ed Sheeran, jonka oma uusi hitti Give Me Love debytoi 18:ntena.
Bruno Marsilla oli jo ennestään neljä paalua, joten Locked Out of Heavenin kakkossija ei ole iso pettymys. Siitä tuli herran kahdeksas top ten -single.Tyttöryhmä Little Mixilläkin oli jo kaksi ykköstä ennen nyt kolmanneksi tupsahtanutta DNA:ta.
Gabrielle Aplinin versio Frankie Goes to Hollywoodin The Power of Lovesta loikkasi odotetusti kärkipäähän. Biisi pyörii John Lewisin joulumainoksessa, kuten esimerkiksi Ellie Gouldingin Your Song (#2, 2010) aikoinaan. The Power of Love on Aplinin ensimmäinen hitti.
The Lumineersin läpimurtohitti Ho Hey yllätti kipuamalla jo top teniin sijalle kahdeksan. Love Is Easy jatkoi juuri ja juuri McFlyn top ten -historiaa, joka onkin kunnioitettavasti 18 kappaleen mittainen. Niistä peräkkäin tuli peräti 15, eräs brittilistahistorian parhaista putkista.
Kykykisanäkyvyys ja -kuuluvuus toi Christina Perrin A Thousand Yearsin (2011) peräti 19:nneksi. Se oli tätä ennen käynyt top 40:n häntäpäässä. Perri muistetaan silti parhaiten Jar of Hearts -hitistään (#4, 2011).
Viikon pettymyksiin on luettava Stooshen TLC-cover Waterfalls sijalla 21. Se on paitsi kohtuullinen versio erinomaisesta kappaleesta, myös hienosti pärjänneen Black Heart -hitin (#3, 2012) seuraaja. Alkuperäinen Waterfalls ylsi neljänneksi loppukesästä 1995.
Lana Del Reyn Ride debytoi 32:ntenä. Melkoiseksi tähdeksi nousseen neidon suurin hitti on tietenkin Video Games (#9, 2012), mutta myös Born to Die saavutti saman sijoituksen.
Jos Stooshe hieman alisuoriutui, todellinen katastrofi vaikuttaa kohdanneen Examplea, jonka listakakkosta Say Nothing seurannut Close Enemies jämähti peräti 37:nneksi. Say Nothing jaksoi mukana tosin vain viisi viikkoa.


Britannian albumit Top 10

1. (-) One Direction – Take Me Home
2. (-) Rod Stewart – Merry Christmas Baby
3. (-) The Rolling Stones – Grrr
4. (2.) André Rieu – Magic of the Movies
5. (1.) Robbie Williams – Take the Crown
6. (-) Alfie Boe – Storyteller
7. (6.) Emeli Sandé – Our Version of Events
8. (38.) Lana Del Rey – Born to Die
9. (4.) Calvin Harris – 18 Months
10. (-) Green Day – Dos

Albumilistalla One Directionin Take Me Home korjasi Up All Nightin viimevuotisen työtapaturman ja nappasi ykköspaikan reilulla erolla muihin. Kakkoseksi päässyttä Up All Nightiakin on ostettu jo tuplaplatinan verran. Popryhmä juhlii siis tuplaykkösiä.
Rod Stewartin joulualbumi Merry Christmas Baby on loppuvuoden varmimpia menestyslevyjä ja aloittikin kakkospaikalta. Se on vanhan herran paras sijoitus sitten Unplugged and Seated -albumin (#2, 1993). Stewartin viimeisintä ykköstä saadaan hakea aina 33 vuoden takaa (Greatest Hits, 1979).
The Rolling Stonesin tuorein ykkössija on lähivuosilta (Exile on Main St.:n uusintajulkaisu). Grrr-kokoelma ylsi nyt kolmanneksi ollen heidän suunnilleen tuhannes top ten -albuminsa ja he ovat saavuttaneet ykkössijan viidellä eri vuosikymmenellä.
Alfie Boen Storyteller debytoi kuudentena. Se on tenorin kolmas top ten -albumi ja toinen kuudenneksi sijoittunut. Alfie (2011) ylsi samaan.
Lana Del Reyn pitkälti yli puoli miljoonaa myynyt Born to Die (#1, 2012) julkaistiin uudelleen Paradise Edition -nimellä ja se loikkasi kahdeksanneksi. Paradise Editionissa mukana on normaalin albumin lisäksi EP, jonka voi ladata tietenkin erikseen.
Green Dayn albumitrilogian toinen osa Dos jäi merkittävästi edeltäjäänsä Unoa (#2, 2012) alemmas sijalle kymmenen, mutta toisaalta levymyynti on kokonaisuutena nyt paljon vilkkaampaa. Dos on bändin seitsemäs top ten -albumi.
The Lumineersin nimetön esikoinen kipusi parhaalle sijalleen 20:nneksi ja sen taakse jäi pari kovaa nimeä: Soundgarden sekä Christina Aguilera. Soundgardenin King Animal -paluualbumi debytoi 21:ntenä. Heillä on kaksi top ten -albumia: Superunknown (#4, 1994) ja Down on the Upside (#6, 1996). Aguileran edellinen lätty Bionic (2010) teki kyseenalaista historiaa romahtamalla kärjestä viikossa 29:nneksi ja nyt Lotus jäi heti avauksessaan 28:nneksi. Sekin toki löi Deftonesin Koi No Yokanin (30) ja kokoelmallaan ykkösenä viime syksynä patsastelleen Stepsin paluun Light Up the Worldin (32).
The Weekndin EP:t niputtava Trilogy debytoi 37:ntenä ja Foster and Allenin The Ultimate Collection 38:ntenä.

Listanimi: Aerosmith

Vihjaisin jo katsauksessa Aerosmithin kummallisesta brittilistaurasta, mutta paneudutaan siihen nyt tarkemmin. Jo 1970-luvulla jenkkimenestystä niittänyt rockbändi tosiaan listautui Britanniassa vasta hittialbumillaan Permanent Vacation (#37, 1987). Meillä Suomessa listakuparisen rikkoutumiseen meni vielä pidempään – siinä onnistui vasta Pump (1989).

Kotimaassaan USA:ssa Steven Tyler, Joe Perry ja kumppanit olivat listanimiä heti nimettömästä esikoisalbumistaan (#21, 1973) lähtien. Levyn Dream On -sinkusta tuli heti bändin ensimmäinen Hot 100 -hittikin: se ylsi 59:nneksi ja uudelleenjulkaisuna peräti kuudenneksi pari vuotta myöhemmin. Seuraajalta Get Your Wingsiltä (#70, 1974) ei lohkaistu hittejä, mutta levy onnistui aikojen saatossa myymään triplaplatinaa.

Toys in the Attic (1975) vei bändin jo albumilistan 11:nneksi ja Sweet Emotionista tuli top 40 -hitti. Albumilta löytyy Walk This Way, joka Dream Onin tapaan julkaistiin kahteen kertaan. Jälkimmäisellä kerralla se ylsi kymmenenneksi ja siis bändin toiseksi top ten -hitiksi.

Rocksista (#3, 1976) tuli Aerosmithin ensimmäinen top ten -albumi, mutta seuraavaa saatiin odottaa peräti 13 vuotta, kunnes Pump ylsi viidenneksi ja myi peräti seitsenkertaista platinaa. Sitä ennen Permanent Vacationin (#11, 1987) singlet Dude (Looks Like a Lady) ja Angel  kehittyivät Hot 100 -hiteiksi. Jälkimmäisestä tuli kolmossijallaan bändin siihen mennessä suurin menestys. Toki Run DMC:n versioima Walk This Way (#4, 1986) oli jo ehtinyt palauttaa Aerosmithin parrasvaloihin.

Top ten -vauhtia jatkoivat Pumpin sinkut Love in an Elevator (#5, 1989), Janie's Got a Gun (#4, 1989) sekä What It Takes (#9, 1990). Bändin ensimmäiseksi jenkkiykköseksi pamahtaneen Get a Grip -albumin (1993) singlet menestyivät tasaisesti, mutta yksikään ei päässyt Hot 100 -listan top teniin.

Myös Nine Lives (1997) aloitti albumilistan kärjestä, mutta vasta Armageddon-soundtrackilla (1998) julkaistu I Don't Want to Miss a Thing räjäytti pankin totaalisesti. Siitä tuli yksi 1990-luvun suurimmista hiteistä ja bändin ensimmäinen, ja toistaiseksi ainoa, Hot 100 -listan ykkönen. Britanniassakin se myi valtavasti, vaikkei yltänyt nelossijaa korkeammalle.

Just Push Play -albumin (#2. 2001) Jaded oli vielä iso jenkkihitti (#7, 2001), mutta sen jälkeen Aerosmithia ei ole nähty Hot 100 -listalla lainkaan. Steven Tyler ylsi sinne viimevuotisella sooloviritelmällään (It) Feels So Good (#35, 2011).

Britannian singlelistalle Aerosmith pääsi vasta Run DMC:n siivellä, ja heti kahdeksanneksi, mutta ensimmäistä ihan omaa top ten -sinkkua jouduttiin odottamaan I Don't Want to Miss a Thingiin asti.  Nuo kaksi ovat myös bändin ainoat top ten -singlet! Top 20 -menestyksiä on kuitenkin kaikkiaan kahdeksan.

Permanent Vacation siis oli heidän ensimmäinen lista-albuminsa Britanniassa. Ensimmäiseksi top ten -albumiksi eteni jo Pump (#3, 1989) ja top ten -lättyjä on kertynyt kaikkiaan kuusi – viimeisimpänä O Yeah -kokoelma (#6, 2002). USA:ssa heillä on muuten kaikkiaan yhdeksän top ten -albumia. Meillä Suomessa bändin ehdottomasti myydyin levy on Big Ones -kokoelma (1994), joka valloitti top ten -sijoitukset myös Atlantin molemmin puolin.

60 vuotta brittilistoja

Britannian singlelista täyttää tällä viikolla 60 vuotta. Ihan ensimmäistä NME:n julkaisemaa listaa varten Percy Dickins -niminen ihmisnero soitti kahteenkymmeneen äänilevyjä myyvään liikkeeseen ja kysyi heidän kymmentä ostetuinta nimikettään. Tuloksena oli top 15 -lista, joka oli päivätty 14.11.1952.


Tuon listan ykkösenä oli Al Martinon levytys Here in My Heart ja se näytti kokonaisuudessaan tältä:

1 – Al Martino – Here in My Heart
2 – Jo Stafford – You Belong to Me
3 – Nat King Cole – Somewhere Along the Way
4 – Bing Crosby – Isle of Innisfree
5 – Guy Mitchell – Feet Up
6 – Rosemary Clooney – Half as Much
7 – Vera Lynn – Forget Me Not
7 – Frankie Laine – High Noon
9 – Ray Martin – Blue Tango
9 – Doris Day and Frankie Laine – Sugarbush
11 – Vera Lynn – Homing Waltz
12 – Vera Lynn – Auf Wiedersehen Sweetheart
13 – Mario Lanza – Because You’re Mine
13 – Max Bygraves – The Cowpuncher’s Cantata
15 – Johnny Ray – Walking My Baby Back Home

Lista laajeni top 20 -mittaan syksyllä 1954 ja top 30:ksi keväällä 1956. Muut julkaisut tajusivat listojen potentiaalin hieman NME:tä myöhemmin ja muun muassa Record Mirror ja Melody Maker alkoivat julkaista omiaan. Vuonna 1960 Record Retailer alkoi koota sekä top 5 -albumilistaa että top 50 -singlelistaa ja heidän aikaansaannoksistaan kehittyi sittemmin nykyisinkin seurattu virallinen lista – ”virallinen”-nimeä on käytetty vuodesta 1969, kun British Market Research Bureau alkoi kerätä dataa.

Wikipediassakin on selvitetty hyvin seikkaperäisesti listan kehitys vuosien saatossa, joten en mene tässä siihen enempää. Tällä viikolla singlelistaa hallitseva Robbie Williamsin Candy on historian 1213. ykkönen.