Alun perin Facebookista lähtenyt kampanja estää Simon Cowellin imperiumin tuotetta nousemasta jouluykköseksi toi tulosta yllättävän selvällä marginaalilla. Kumpikin, sekä RATM että Joe McElderry, myivät hyvin (502 000 ja 450 000 kpl). Niukimmillaan ero oli vain 9 000 kpl, mutta Killing in the Name oli edellä koko viikon. On yhdentekevää, että McElderryn The Climb saattaa nousta listaykköseksi ensi viikolla, sillä vuoden kilpailluimman listan ykkönen on RATM. Irlannissa McElderry on ykkösenä ja RATM kakkosena.Sosiaalinen media ja ennen kaikkea digilataukset mahdollistavat erilaiset kampanjat. BBC Radio 1:n Chris Moyles järjesti aikanaan Billien hitin Honey to the Bee uudelleen brittilistalle vain kehottamalla kuuntelijoita ostamaan sen. Helppoa, kun kappale voidaan ladata monta kertaa perin edullisesti. "RATM ykköseksi" -idean takana olivat Joe ja Tracy Morter, jotka yrittivät taannoin masinoida listakärkeen myös Rick Astleyn.
Tähdentekijä-Cowellia vihataan suurella sydämellä, mutta tässä kohtaa voittajia eivät välttämättä ole Cowellin vastustajat, vaan miljoona singleä kaupaksi saanut Sony, jolle sekä ykkönen että kakkonen levyttävät. Onneksi osa rahasta menee ilmeisesti hyväntekeväisyyteen. Varmaa on se, että vastaavanlaisia kampanjoita on tulossa lisää.
BBC:n artikkeli
2 kommenttia:
Killing In The Name on poikkeuksellisen kiehtova jouluykkönen. Sen voi nähdä olevan paljon muutakin kuin ei- X Factorin voittaja.
Ilmiselvin syy biisin valitsemiseksi kampanjaan on hokema "fuck you, I won't do what you tell me", joka ilmaisee vastarintaa, mutta saa myös biisin toimimaan hassuna noveltyhittinä niille joita runsas kiroilu viihdyttää.
Killing In The Name on nu metal -aallon edelläkävijä. Se pystyy vetoamaan niin metallin kuin myös rapin ystäviin.
Biisi edustaa vaihtoehtorockin kulta-aikaa, 90-luvun alkua. Minun ikäiselleni se on nostalginen muistuma ajasta, jolloin oli kasapäin innovatiivisia menestyviä rockbändejä.
Biisi erottuu raivokkuudellaan tavanomaisesta hymistelevästä jouluhitistä kuin yö päivästä, mutta siinä on kuitenkin pasifistinen sanoma, joka on sisällöltään käytännössä sama kuin "war is over, if you want it".
Hauskaa on ollut lukea listafoorumien kommentteja, joissa on syytetty biisin useampaan kertaan hankkineita listan manipuloimisesta. Joillekin peruspopin jallittaminen joulun kärkisijalta on liikaa.
Killing in the Namella menee ihan hyvin vieläkin, se on väliaikatietojen kakkosena, edellään kilpakumppaninsa.
Lähetä kommentti