
EP:n (extended play) mahdollisuudet ovat markkinointimielessä moninaiset. On selvää, että artistit käyttävät tipoittain julkaistavia digisinkkuja ja EP:itä tuodakseen esille jatkuvasti uutta musiikkia. Lady Gaga rakensi hypeä ja on kaupannut rinnalla (sekä yhdessä paketissa) esikoistaan, ja esimerkiksi Beyoncé rykäisi I Am...Sasha Fiercen oheen deluxe editionin lisäksi muutaman kappaleen EP:n. Laadukkaista singlejulkaisuistaan tunnettu Pet Shop Boys taas julkaisi joulukuussa EP-mittaisen joululevyn. Tuo Christmas on käytännössä fanijulkaisu, jollaisiksi monet EP:t on viime aikoina mielletty. Nyt niiden käyttö muihinkin tarkoituksiin on siis kasvussa.
Listojen laatijoiden säännöt EP:iden osalta vaihtelevat. Yhdysvalloissa Lady Gagan The Fame ja The Fame Monster tilastoituvat erikseen käsittääkseni siten, että EP:n sisältävä versio luetaan alkuperäisen myynteihin. Britanniassa kaikki pistetään yhteen The Fame -nimikkeen alle. Suomessa ÄKT julkaisi juuri nettisivuillaan listan säännöt, joissa sanotaan, että albumilistan äänitteen ”on oltava yli 25 minuuttia kokonaiskestoltaan tai sisältää enemmän kuin neljä eri musiikkikappaletta.” Samoissa säännöissä sanotaan myös, että EP:t kuuluvat singlelistalle. Lady Gagan tapauksessa albumilistalla näkyy The Fame Monster – Deluxe Edition. Oletan, että siinä kaikki versiot on niputettu yhteen.
Lopuksi mainittakoon, että tavanomaista listakatsausta ei ole luvassa tällä viikolla, sillä lennän huomenissa hiihtolomalle alppimaisemiin. Blogini pitää siis viikon tauon, mutta palaa toivottavasti entistä ehompana.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti