British Phonographic Industry (BPI), eli paikallinen ÄKT, tiedotti jo jokin aika sitten, että vuonna 2009 on myyty – ja myydään – ennätysmäärä singlejä. Tai toisin sanoen yksittäisiä kappaleita digitaalisessa muodossa. Lokakuun loppupuoleen mennessä kaupaksi oli käynyt yhteensä noin 117,6 miljoonaa musiikkiesitystä. Vertailun vuoksi: huonoimpana vuonna 2003 koko vuoden saldo oli 30,8 miljoonaa. Tosin tuohon lukuun ei ilmeisesti laskettu orastavaa digimyyntiä.
Formaattivallankumous selittää tietenkin melkein kaiken, sillä 98 prosenttia kaikista myydyistä singleistä myydään digitaalisessa muodossa. Sama trendi pätee kai kaikkialla maailmassa. Myös Yhdysvalloissa myydään hurjia määriä digitaalisia singlejä, mutta siellä taas albumimyynti on todella huonossa jamassa. Britanniassa ostetaan musiikkia laillisesti aivan eri tahtiin kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa. Siellä asuu viisi kertaa niin paljon ihmisiä kuin Britanniassa, mutta maiden myydyimmät levyt nettoavat albumipuolella viikkotasolla lähes samansuuruisia myyntilukuja.
Erolle tuskin on vain yhtä tai kahta selitystä. Musiikin kuluttamisen kulttuurit lienevät nykyisin perin erilaiset. Tältä istumalta ei tule vastaan toista maata, jossa levymyynnillä menisi yhtä hyvin kuin saarivaltakunnassa. Mitkä voisivat olla teidän mielestänne syitä tähän kehitykseen? BPI:n tiedotteessa mainitaan ainakin kattava musiikkia myyvien kauppojen verkosto.
BPI:n tiedote löytyy täältä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti