Suomalaisten, ja kenties eurooppalaisten yleensäkin, suhtautuminen Yhdysvaltojen musiikilliseen luonnontuotteeseen kantriin on mielestäni erittäin kiinnostava pohdinnan aihe. Meillähän vedetään selkeästi raja ns. hyvän ja huonon kantrin välille. Joku Johnny Cash tai kenties Dolly Parton edustavat vielä ensin mainittua, mutta Alan Jackson tai Brad Paisley ovat kriitikoiden mielestä popularisoineet anteeksiantamattomasti koko genren melko isänmaallisilla teksteillään ja tarttuvilla popmelodioillaan, vaikka Cashin musiikki flirttaili omana aikanaan yhtä paljon suosittujen tyylien kanssa kuin tämän päivän popkantriartistien tuotokset.
Jokaisessa maassahan on omat musiikilliset perversionsa, mutta jenkkikantrin tietynlainen altavastaajan asema meillä on kiinnostavaa etenkin siksi, että omat iskelmätähtemme esittävät hyvinkin samantyyppistä musiikkia. Heti kun mukaan lykätään sana ”perinne”, homma toimii kriitikoidenkin mielestä, kuten J. Karjalaisen Lännen Jukka -projektin vastaanotosta voimme päätellä. Toisaalta on ollut hienoa huomata, miten Scandinavian Music Group on ominut kantrisoundit ja banjon ikään kuin tavaramerkikseen ja menestyy erinomaisesti.
Kantrilla on mennyt aina hyvin Yhdysvaltojen albumilistoilla, mutta crossover-hittejä genrestä huolitaan harvakseltaan ja lähinnä sieltä popimmasta päästä. Ne toki ovat sitten varsin pitkäikäisiä singlemenestyksiä – esimerkkeinä vaikkapa Lady Antebellumin Need You Now (#2, 2010) tai Lee Ann Womackin I Hope You Dance (#14, 2000).
Hot 100 -listan ykköseksi kantrilla ylletään nykyisin todella harvoin, siihen eivät ole pystyneet edes popkantrin viimeisimmät kuningattaret Taylor Swift tai Carrie Underwood, eikä heidän edeltäjänsä Shania Twain. Underwoodin Idol-voittajaesitys Inside Your Heaven (2005) kyllä kävi kärjessä, mutta silloin hänen kantriuransa ei ollut vielä alkanut. Viimeisin kantriksi luokiteltava Hot 100 -ykkönen on yhä Lonestarin Amazed (2000), siitäkin oli erikseen liikkeellä popversio.
Kantrimenestyjille Hot 100 ei kuitenkaan ole ollut kaikkein kiinnostavin lista. Hyvänä esimerkkinä sen merkityksestä käy kaikkien aikojen menestyneimpiin artisteihin kuuluva Garth Brooks, jolla ei ole yhtään Top 40 -singlehittiä omalla nimellään, mutta yksi Chris Gaines -rockaliaksena: Lost in You (#5, 1999). Koko Chris Gaines -projekti on ylipäätään hupaisimpia uraliikkeitä listahistoriassa.
Yleensä isoimmat kantrihitit parkkeeraavat Hot 100 -listan Top 40:iin. Tällä viikolla korkeimmalla viihtyvän kantrisinglen asemaa hallitsee Blake Sheltonin Honey Bee (29), joka debytoi muutama viikko sitten peräti 13:ntena. Vastaavia sijoja saavuttava oikeastaan vain edellä mainitut supertähdet Swift, Underwood ja Lady Antebellum, joka saatetaan ensi viikolla nähdä ja kuulla top kympissäkin, sillä heidän uusi singlensä Just a Kiss on aloittanut myynnissä erinomaisesti.
Kantri on genrenä kuitenkin ehkä tällä hetkellä kaikkein elinvoimaisin Yhdysvalloissa. Jopa rocktähdet vannovat kantrisoundien nimeen: Darius Rucker vaihtoi Hootie and the Blowfishin kantritähden uraan, Kid Rock on aina flirttaillut maaseudun soundien kanssa, Staindin laulaja Aaron Lewis sai Top 10 -sooloalbumin kantrivaikutteiden avulla ja eteläafrikkalaisen Seetherin viimeisin sinkku on juuri sitä, mitä nimi lupaa.
Nashvillesta ponnistaa jatkuvasti uusia artisteja ja yhtyeitä. Viimeisin trendi on sekä miesten että naisten muodostamat bändit kuten Sugarland, Lady Antebellum, Thompson Square ja The Band Perry, jotka kaikki ovat saaneet Top 40 -hitin myös Hot 100 -listalla.
Vielä sananen kantrin ja brittilistojen suhteesta. Taylor Swift ja Lady Antebellum ovat käytännössä ainoat viime vuosina singlelistalle päässeet kantriartistit, mutta albumilistoilla nähdään säännöllisin väliajoin Steve Earlen, Emmylou Harrisin, Partonin ja k.d. langin kaltaisia nimiä. Heilläkin suhtautuminen on siis kieroutuneen kokemuspainotteista.
Ronan Keating on saanut pari isoa brittihittiä versioimalla Garth Brooksin If Tomorrow Never Comesin ja edellä mainitun I Hope You Dancen. Eli kun poptähti esittää kantribiisin, siitä tulee popsingle, joka saa paljon helpommin radiosoittoa. Homma toimii toisinkin päin Yhdysvalloissa: kun kantriartisti versioi popkappaleen, kantriin erikoistuneet asemat tarttuvat siihen paljon herkemmin.
Suurin ero vanhan ja uuden mantereen välillä lieneekin siis ikään liittyvissä asenteissa. Euroopassa ilmiselvästi ajatellaan, että artistin täytyy olla kokenut, ennen kuin hän voi uskottavasti tarttua steel-kitaraan tai banjoon ja silloinkaan tuotanto ei saa olla liian poppia. Toivottavasti Scandinavian Music Groupin asema kannustaa myös nuorempia tarttumaan genreen, joka parhaimmillaan on maailman parasta musiikkia.
Blogi, jonka sisältö koostuu miltei sataprosenttisesti jenkki- ja brittilistanörtteilystä.
perjantai 6. toukokuuta 2011
Sekalaista kantrista
Tunnisteet:
Britannia,
Garth Brooks,
Lady Antebellum,
Lee Ann Womack,
Lonestar,
Seether,
Yhdysvallat
tiistai 3. toukokuuta 2011
Listanimi: Emmylou Harris
Listanimi-sarjaan valikoituu ymmärrettävästi vähän varttuneempia tekijöitä, sillä ei toista levyään julkaisevasta popparista oikein saa pidempää tarinaa aikaan. Veteraaneista riittää juttua vaikka kuinka.
Emmylou Harris on Paul Simonin tapaan todellinen legenda, tosin ei niinkään listasijoitusten vaan lähinnä musiikillisten saavutustensa ansiosta. Lisäksi hän on eräs suosikkiartisteistani. Neljä vuosikymmentä jumalaista ääntä, häkellyttävän kauniita melodioita ja elämänmakuisia sanoituksia.
Alabamassa vuonna 1947 syntynyt Harris julkaisi juuri uuden Hard Bargain -albumin, joka on hänen 24. studiolättynsä. Rouvan ura alkoi jo 60-luvun puolella, mutta ensimmäinen isolle levy-yhtiölle (Reprise) levytetty albumi Pieces in the Sky ilmestyi vasta vuonna 1975. Välissä hän kuuluisasti ystävystyi Gram Parsonsin (RIP) kanssa ja lauloi tämän kahdella albumilla.
Pieces in the Sky kohosi kohtuulliseksi menestykseksi ja myi kultaa Yhdysvalloissa. Jo saman vuoden joulukuussa ilmestyi Elite Hotel, joka oli myös brittilistamenestys yltäen 17:nneksi. Se on yhä hänen korkein soolosijoituksensa Britanniassa. Luxury Liner (1977) puolestaan pitää toistaiseksi hallussaan korkeimmalle yltäneen soolon (21) titteliä Yhdysvalloissa.
Vuosien varrella Harris on tullut tunnetuksi ennen kaikkea yhteistyöstään lukuisten folk- ja kantriartistien kanssa. Yhdysvalloissa Dolly Partonin ja Linda Ronstadtin kanssa levytetty Trio (#6, 1987) on hänen ainoa Top 10 -albuminsa ja Mark Knopfler -yhteistyö All the Roadrunning (2006) 17. sijallaan toiseksi korkeimmalle yltänyt. Soololevyt ovat kaikki siis jääneet Top 20:n alapuolelle, mutta ennakkotietojen mukaan Hard Bargain saattaa rikkoa sen kuparisen.
Poplistahittejä Harrisilla ei tietenkään ole montaa. Hot 100 -laskennassa hän on vieraillut neljästi, viimeisimpänä ja parhaana meriittinään Mr. Sandmanin (1981) 37. sija. Yksi neljästä Hot 100 -soolomerkinnästä Here, There and Everywhere oli myös brittihitti: #30, 1976.
Britannian Top 75 -albumilistalla koirien ystävä Harris on vieraillut 13 kertaa. Hard Bargainista tuli 30. tilallaan hänen seitsemäs Top 40 -albuminsa. Kimppalevyistä All the Roadrunning pinnisti jopa kahdeksanneksi.
Listojen ulkopuolelta on sitten lohjennut glooriaa vaikka muille jakaa: 12 Grammya, Golden Globe -palkinto Brokeback Mountain -elokuvassa kuullusta kappaleesta A Love That Will Never Grow Old sekä esimerkiksi Scandinavian Music Groupin kunnianosoitus Emmylou.
Emmylou Harris on Paul Simonin tapaan todellinen legenda, tosin ei niinkään listasijoitusten vaan lähinnä musiikillisten saavutustensa ansiosta. Lisäksi hän on eräs suosikkiartisteistani. Neljä vuosikymmentä jumalaista ääntä, häkellyttävän kauniita melodioita ja elämänmakuisia sanoituksia.
Alabamassa vuonna 1947 syntynyt Harris julkaisi juuri uuden Hard Bargain -albumin, joka on hänen 24. studiolättynsä. Rouvan ura alkoi jo 60-luvun puolella, mutta ensimmäinen isolle levy-yhtiölle (Reprise) levytetty albumi Pieces in the Sky ilmestyi vasta vuonna 1975. Välissä hän kuuluisasti ystävystyi Gram Parsonsin (RIP) kanssa ja lauloi tämän kahdella albumilla.
Pieces in the Sky kohosi kohtuulliseksi menestykseksi ja myi kultaa Yhdysvalloissa. Jo saman vuoden joulukuussa ilmestyi Elite Hotel, joka oli myös brittilistamenestys yltäen 17:nneksi. Se on yhä hänen korkein soolosijoituksensa Britanniassa. Luxury Liner (1977) puolestaan pitää toistaiseksi hallussaan korkeimmalle yltäneen soolon (21) titteliä Yhdysvalloissa.
Vuosien varrella Harris on tullut tunnetuksi ennen kaikkea yhteistyöstään lukuisten folk- ja kantriartistien kanssa. Yhdysvalloissa Dolly Partonin ja Linda Ronstadtin kanssa levytetty Trio (#6, 1987) on hänen ainoa Top 10 -albuminsa ja Mark Knopfler -yhteistyö All the Roadrunning (2006) 17. sijallaan toiseksi korkeimmalle yltänyt. Soololevyt ovat kaikki siis jääneet Top 20:n alapuolelle, mutta ennakkotietojen mukaan Hard Bargain saattaa rikkoa sen kuparisen.
Poplistahittejä Harrisilla ei tietenkään ole montaa. Hot 100 -laskennassa hän on vieraillut neljästi, viimeisimpänä ja parhaana meriittinään Mr. Sandmanin (1981) 37. sija. Yksi neljästä Hot 100 -soolomerkinnästä Here, There and Everywhere oli myös brittihitti: #30, 1976.
Britannian Top 75 -albumilistalla koirien ystävä Harris on vieraillut 13 kertaa. Hard Bargainista tuli 30. tilallaan hänen seitsemäs Top 40 -albuminsa. Kimppalevyistä All the Roadrunning pinnisti jopa kahdeksanneksi.
Listojen ulkopuolelta on sitten lohjennut glooriaa vaikka muille jakaa: 12 Grammya, Golden Globe -palkinto Brokeback Mountain -elokuvassa kuullusta kappaleesta A Love That Will Never Grow Old sekä esimerkiksi Scandinavian Music Groupin kunnianosoitus Emmylou.
sunnuntai 1. toukokuuta 2011
Listakatsaus, vko 18
Billboard Hot 100, Top 10
1. (2.) Katy Perry featuring Kanye West – E.T.
2. (6.) Adele – Rolling in the Deep
3. (3.) Black Eyed Peas – Just Can’t Get Enough
4. (1.) Rihanna – S&M
5. (4.) Jeremih featuring 50 Cent – Down on Me
6. (11.) Bruno Mars – The Lazy Song
7. (8.) Jennifer Lopez featuring Pitbull – On the Floor
8. (7.) Chris Brown feat. Lil Wayne & Busta Rhymes – Look at Me Now
9. (12.) Ke$ha – Blow
10. (5.) Cee Lo Green – F**k You (Forget You)
Britney Spearsin taika S&M:n ympärillä hälveni, nimi katosi krediiteistä ja E.T. palasi kärkipaikalle. Ykkösviikko on biisin neljäs.
Adelen Rolling in the Deep nousee radiolistoilla ja sai lisäpuhtia Idol-kokelaan tulkinnasta. Tuloksena kakkossija, kuitenkin melko selvästi E.T.:n takana. Rolling in the Deepin radiosoittopisteet ovat tällä hetkellä noin puolet Perryn ja Westin biisin pisteistä, mikä sekin toki riittää radiolistalla kärkikympin tuntumaan. Kamppailu tiukkenee viikko viikolta.
Hyvin letkeä The Lazy Song on Bruno Marsin viides Top 10 -hitti. Aiemmista Nothin’ on You, Just the Way You Are sekä Grenade olivat ykkösiä ja pitkäikäisiä listamenestyksiä.
Keshan Blow palasi kärkikymppiin, sen paras sijoitus on seitsemäs. Roll Upista (21-17) tuli puolestaan Wiz Khalifan kolmas Top 20 -hitti.
Edellisessä tekstissä käsitelty Luke Bryanin odotettu uusi single Country Girl (Shake It for Me) saattaa olla kesän yllätysmenestyjä myös muualla kuin kantripiireissä. Se debytoi 22:ntena ja on siis heti kättelyssä Bryanin korkeimmalle yltänyt kappale. Bryanin diskografiasta löytyykin jo Country Man -niminen hitti (#74, 2008).
Hieman kehnommin starttasi Beyoncén neljättä albumia ennakoiva Run the World (Girls), joka jäi 33:nneksi. Biisi nojaa melko vahvasti Major Lazerin Pon de Flooriin. Rouvalla on viisi ykköstä sooloartistina.
USA:n albumit Top 10
1. (2.) Adele – 21
2. (-) Soundtrack – Glee Presents The Warblers
3. (1.) Foo Fighters – Wasting Light
4. (18.) Soundtrack – Lemonade Mouth
5. (6.) Britney Spears – Femme Fatale
6. (3.) Alison Krauss & Union Station – Paper Airplane
7. (10.) Mumford & Sons – Sigh No More
8. (4.) Paul Simon – So Beautiful or So What
9. (9.) Chris Brown – F.A.M.E.
10. (22.) Justin Bieber – Never Say Never: The Remixes (EP)
Adelen kappaleita esitettiin Gleessä ja Idolissa, joten 21:n kolmas paluu albumilistan kärkipaikalle kävi helpohkosti – etenkin, kun vastustajat jäivät alle sadan tuhannen kappaleen. Ykkösviikko on albumin viides.
Huhtikuun viimeiset viikot ovat uutuuksien osalta melko hiljaisia, joten kärkipäässä oli taas tilaa Gleelle. The Warblers -kooste on jo kymmenes sarjasta lohjennut Top 10 -julkaisu ja kolme niistä on raivannut tiensä kärkeen asti, kaikki viime vuonna.
Disneyn tv-leffa Lemonade Mouth kertoo samannimisestä yhtyeestä eli on loogista jatkoa High School Musical- ja Camp Rock -tavaralle. Elokuva perustuu Mark Peter Hughesin kirjaan.
Gorillazin välityö The Fall debytoi 24:ntenä. Bändin paras sijoitus on edellisen Plastic Beachin (2010) kakkossija.
Monet albumit nousivat komeasti pääsiäisen kunniaksi: esimerkiksi Justin Bieberin Never Say Never sekä Taylor Swiftin Speak Now (30-17). Jälkimmäistä vauhdittaa myös Mean-single.
Britannian singlet Top 10
1. (1.) LMFAO feat. Lauren Bennett & GoonRock – Party Rock Anthem
2. (15.) Bruno Mars – The Lazy Song
3. (3.) Jennifer Lopez featuring Pitbull – On the Floor
4. (5.) Chris Brown featuring Benny Benassi – Beautiful People
5. (6.) Snoop Dogg & David Guetta – Sweat
6. (7.) Katy Perry featuring Kanye West – E.T.
7. (2.) Wretch 32 featuring Example – Unorthodox
8. (-) Nero – Guilt
9. (4.) Tracy Chapman – Fast Car
10. (10.) Mann featuring 50 Cent – Buzzin’
Party Rock Anthem jatkaa sitkeästi brittilistan kärjessä, ykkösviikko on sen kolmas. The Lazy Song ehti jo lähimmäksi uhkaajaksi, joten Marsilla on tiukasti hakusessa peräti neljäs ykkössingle noin vuoden sisään.
Dubstep-kaksikko Nero nettosi ensimmäisen Top 10 -sinkkunsa, kun Guilt pinnisti suoraan kahdeksanneksi.
Aloe Blaccin I Need a Dollar on matkalla isoksi brittihitiksi ja hyppäsi reippaasti sijalle 15. Birdyn versio Bon Iverin Skinny Lovesta on saanut rutkasti radiokannatusta ja nousi nyt ensimmäistä kertaa Top 20:iin. Jessie J:n Nobody’s Perfect ponkaisi toistakymmentä pykälää 18:nneksi ja Pitbullin sekä hänen seurueensa Give Me Everything petrasi sekin kymmenen sijaa paikalle numero 25. Jonkun oli tehtävä tilaa: Lady Gagan Judas romahti sijalta yhdeksän 23:nneksi.
Glee Castin alkuperäiset uudet kappaleet Loser Like Me ja Get It Right näyttäytyvät sijoilla 27 ja 31. Ryhmän noin miljoonasta listamerkinnästä kolme on löytänyt tiensä aina kärkikymmenikköön asti.
Jenkkilaulajatar Wynter Gordon on rakentanut uraansa jo kolmisen vuotta, mutta ennen tätä ainoa brittilistamerkintä oli vierailu Flo Ridan Sugarilla (#18, 2009). Australian ykköseksi alkuvuodesta yltänyt Dirty Talk debytoi nyt 34:ntenä.
Chase & Statusin albumilistan kakkosena käyneeltä No More Idolsilta on irronnut jo neljä Top 40 -merkintää. Delilah-nimisen neidon laulama Time nousi 51-38. Top 10 -noteerauksia duolta löytyy kaksi.
Britannian albumit Top 10
1. (1.) Adele – 21
2. (3.) Adele – 19
3. (-) The Wombats – This Modern Glitch
4. (2.) Foo Fighters – Wasting Light
5. (4.) Jessie J – Who You Are
6. (7.) Bruno Mars – Doo-Wops & Hooligans
7. (32.) Radiohead – The King of Limbs
8. (5.) Rihanna – Loud
9. (6.) Cee Lo Green – The Lady Killer
10. (16.) Chase & Status – No More Idols
Mihin asti Adelen jo 13 viikkoa albumilistaa hallinneella 21:lla oikeasti on saumoja myydyimpien albumien maratontaulukossa? Teoriassa toki kärkeen, mutta Queenin Greatest Hitsin (1981) 5,5 miljoonan saldoa on käytännössä mahdoton lyödä. Neljä miljoonaa lienee sopiva tavoite, mikä veisi 21:n tukevasti kaikkien aikojen myydyimpien albumien top kymppiin – siis Britannian sisäisessä laskennassa.
21 voisi välillä päästää 19:n edelleenkin – se olisi historiallista – mutta ero myynnissä on yhä melko suuri.
The Wombatsin toinen albumi This Modern Glitch aloitti kolmossijalta ja on bändin ensimmäinen Top 10 -julkaisu. 11:ntenä debytoineesta A Guide to Love, Loss and Desperation -esikoisesta on jo neljä vuotta.
Radioheadin The King of Limbs palasi julkaisustrategisista syistä takaisin parhaalle sijalleen seitsemänneksi. American Idolista tähteyteen ponnistanut Jennifer Hudson (20) paransi pykälän esikoisalbuminsa noteerausta.
Steve Earlen I’ll Never Get Out of This World Alive debytoi 28:ntenä, joka on legendan uran toiseksi paras sijoitus. The Hard Way (1990) kävi 22:ntena. Earlen kanssa yhteistyötä tehneen Emmylou Harrisin 13. lista-albumi Hard Bargain näyttäytyy sijalla 30. Harris on yltänyt kärkikymmenikköön Mark Knopflerin kanssa ja soolona kahdesti sijalle 17.
Bee Geesin The Ultimate -kokoelma palasi 35:nneksi. Sen paras sijoitus on 19:s. Nicki Minajin Pink Friday hyppäsi takaisin Top 40:iin 37:nneksi. Levy on myynyt kultaa käymättä 32. sijaa korkeammalla.
Midsomerin murhat -sarjassakin esiintynyt Wallingford Parish Church Choir hymisee hymnejä uutuutena sijalla 39. Morrisseyn aika mones kokoelma ei kiehtonut edes Top 75 -paikan veroisesti.
1. (2.) Katy Perry featuring Kanye West – E.T.
2. (6.) Adele – Rolling in the Deep
3. (3.) Black Eyed Peas – Just Can’t Get Enough
4. (1.) Rihanna – S&M
5. (4.) Jeremih featuring 50 Cent – Down on Me
6. (11.) Bruno Mars – The Lazy Song
7. (8.) Jennifer Lopez featuring Pitbull – On the Floor
8. (7.) Chris Brown feat. Lil Wayne & Busta Rhymes – Look at Me Now
9. (12.) Ke$ha – Blow
10. (5.) Cee Lo Green – F**k You (Forget You)
Britney Spearsin taika S&M:n ympärillä hälveni, nimi katosi krediiteistä ja E.T. palasi kärkipaikalle. Ykkösviikko on biisin neljäs.
Adelen Rolling in the Deep nousee radiolistoilla ja sai lisäpuhtia Idol-kokelaan tulkinnasta. Tuloksena kakkossija, kuitenkin melko selvästi E.T.:n takana. Rolling in the Deepin radiosoittopisteet ovat tällä hetkellä noin puolet Perryn ja Westin biisin pisteistä, mikä sekin toki riittää radiolistalla kärkikympin tuntumaan. Kamppailu tiukkenee viikko viikolta.
Hyvin letkeä The Lazy Song on Bruno Marsin viides Top 10 -hitti. Aiemmista Nothin’ on You, Just the Way You Are sekä Grenade olivat ykkösiä ja pitkäikäisiä listamenestyksiä.
Keshan Blow palasi kärkikymppiin, sen paras sijoitus on seitsemäs. Roll Upista (21-17) tuli puolestaan Wiz Khalifan kolmas Top 20 -hitti.
Edellisessä tekstissä käsitelty Luke Bryanin odotettu uusi single Country Girl (Shake It for Me) saattaa olla kesän yllätysmenestyjä myös muualla kuin kantripiireissä. Se debytoi 22:ntena ja on siis heti kättelyssä Bryanin korkeimmalle yltänyt kappale. Bryanin diskografiasta löytyykin jo Country Man -niminen hitti (#74, 2008).
Hieman kehnommin starttasi Beyoncén neljättä albumia ennakoiva Run the World (Girls), joka jäi 33:nneksi. Biisi nojaa melko vahvasti Major Lazerin Pon de Flooriin. Rouvalla on viisi ykköstä sooloartistina.
USA:n albumit Top 10
1. (2.) Adele – 21
2. (-) Soundtrack – Glee Presents The Warblers
3. (1.) Foo Fighters – Wasting Light
4. (18.) Soundtrack – Lemonade Mouth
5. (6.) Britney Spears – Femme Fatale
6. (3.) Alison Krauss & Union Station – Paper Airplane
7. (10.) Mumford & Sons – Sigh No More
8. (4.) Paul Simon – So Beautiful or So What
9. (9.) Chris Brown – F.A.M.E.
10. (22.) Justin Bieber – Never Say Never: The Remixes (EP)
Adelen kappaleita esitettiin Gleessä ja Idolissa, joten 21:n kolmas paluu albumilistan kärkipaikalle kävi helpohkosti – etenkin, kun vastustajat jäivät alle sadan tuhannen kappaleen. Ykkösviikko on albumin viides.
Huhtikuun viimeiset viikot ovat uutuuksien osalta melko hiljaisia, joten kärkipäässä oli taas tilaa Gleelle. The Warblers -kooste on jo kymmenes sarjasta lohjennut Top 10 -julkaisu ja kolme niistä on raivannut tiensä kärkeen asti, kaikki viime vuonna.
Disneyn tv-leffa Lemonade Mouth kertoo samannimisestä yhtyeestä eli on loogista jatkoa High School Musical- ja Camp Rock -tavaralle. Elokuva perustuu Mark Peter Hughesin kirjaan.
Gorillazin välityö The Fall debytoi 24:ntenä. Bändin paras sijoitus on edellisen Plastic Beachin (2010) kakkossija.
Monet albumit nousivat komeasti pääsiäisen kunniaksi: esimerkiksi Justin Bieberin Never Say Never sekä Taylor Swiftin Speak Now (30-17). Jälkimmäistä vauhdittaa myös Mean-single.
Britannian singlet Top 10
1. (1.) LMFAO feat. Lauren Bennett & GoonRock – Party Rock Anthem
2. (15.) Bruno Mars – The Lazy Song
3. (3.) Jennifer Lopez featuring Pitbull – On the Floor
4. (5.) Chris Brown featuring Benny Benassi – Beautiful People
5. (6.) Snoop Dogg & David Guetta – Sweat
6. (7.) Katy Perry featuring Kanye West – E.T.
7. (2.) Wretch 32 featuring Example – Unorthodox
8. (-) Nero – Guilt
9. (4.) Tracy Chapman – Fast Car
10. (10.) Mann featuring 50 Cent – Buzzin’
Party Rock Anthem jatkaa sitkeästi brittilistan kärjessä, ykkösviikko on sen kolmas. The Lazy Song ehti jo lähimmäksi uhkaajaksi, joten Marsilla on tiukasti hakusessa peräti neljäs ykkössingle noin vuoden sisään.
Dubstep-kaksikko Nero nettosi ensimmäisen Top 10 -sinkkunsa, kun Guilt pinnisti suoraan kahdeksanneksi.
Aloe Blaccin I Need a Dollar on matkalla isoksi brittihitiksi ja hyppäsi reippaasti sijalle 15. Birdyn versio Bon Iverin Skinny Lovesta on saanut rutkasti radiokannatusta ja nousi nyt ensimmäistä kertaa Top 20:iin. Jessie J:n Nobody’s Perfect ponkaisi toistakymmentä pykälää 18:nneksi ja Pitbullin sekä hänen seurueensa Give Me Everything petrasi sekin kymmenen sijaa paikalle numero 25. Jonkun oli tehtävä tilaa: Lady Gagan Judas romahti sijalta yhdeksän 23:nneksi.
Glee Castin alkuperäiset uudet kappaleet Loser Like Me ja Get It Right näyttäytyvät sijoilla 27 ja 31. Ryhmän noin miljoonasta listamerkinnästä kolme on löytänyt tiensä aina kärkikymmenikköön asti.
Jenkkilaulajatar Wynter Gordon on rakentanut uraansa jo kolmisen vuotta, mutta ennen tätä ainoa brittilistamerkintä oli vierailu Flo Ridan Sugarilla (#18, 2009). Australian ykköseksi alkuvuodesta yltänyt Dirty Talk debytoi nyt 34:ntenä.
Chase & Statusin albumilistan kakkosena käyneeltä No More Idolsilta on irronnut jo neljä Top 40 -merkintää. Delilah-nimisen neidon laulama Time nousi 51-38. Top 10 -noteerauksia duolta löytyy kaksi.
Britannian albumit Top 10
1. (1.) Adele – 21
2. (3.) Adele – 19
3. (-) The Wombats – This Modern Glitch
4. (2.) Foo Fighters – Wasting Light
5. (4.) Jessie J – Who You Are
6. (7.) Bruno Mars – Doo-Wops & Hooligans
7. (32.) Radiohead – The King of Limbs
8. (5.) Rihanna – Loud
9. (6.) Cee Lo Green – The Lady Killer
10. (16.) Chase & Status – No More Idols
Mihin asti Adelen jo 13 viikkoa albumilistaa hallinneella 21:lla oikeasti on saumoja myydyimpien albumien maratontaulukossa? Teoriassa toki kärkeen, mutta Queenin Greatest Hitsin (1981) 5,5 miljoonan saldoa on käytännössä mahdoton lyödä. Neljä miljoonaa lienee sopiva tavoite, mikä veisi 21:n tukevasti kaikkien aikojen myydyimpien albumien top kymppiin – siis Britannian sisäisessä laskennassa.
21 voisi välillä päästää 19:n edelleenkin – se olisi historiallista – mutta ero myynnissä on yhä melko suuri.
The Wombatsin toinen albumi This Modern Glitch aloitti kolmossijalta ja on bändin ensimmäinen Top 10 -julkaisu. 11:ntenä debytoineesta A Guide to Love, Loss and Desperation -esikoisesta on jo neljä vuotta.
Radioheadin The King of Limbs palasi julkaisustrategisista syistä takaisin parhaalle sijalleen seitsemänneksi. American Idolista tähteyteen ponnistanut Jennifer Hudson (20) paransi pykälän esikoisalbuminsa noteerausta.
Steve Earlen I’ll Never Get Out of This World Alive debytoi 28:ntenä, joka on legendan uran toiseksi paras sijoitus. The Hard Way (1990) kävi 22:ntena. Earlen kanssa yhteistyötä tehneen Emmylou Harrisin 13. lista-albumi Hard Bargain näyttäytyy sijalla 30. Harris on yltänyt kärkikymmenikköön Mark Knopflerin kanssa ja soolona kahdesti sijalle 17.
Bee Geesin The Ultimate -kokoelma palasi 35:nneksi. Sen paras sijoitus on 19:s. Nicki Minajin Pink Friday hyppäsi takaisin Top 40:iin 37:nneksi. Levy on myynyt kultaa käymättä 32. sijaa korkeammalla.
Midsomerin murhat -sarjassakin esiintynyt Wallingford Parish Church Choir hymisee hymnejä uutuutena sijalla 39. Morrisseyn aika mones kokoelma ei kiehtonut edes Top 75 -paikan veroisesti.
torstai 28. huhtikuuta 2011
Kristallipallo: Luke Bryan – Country Girl (Shake It for Me)
Noin puolet Kristallipallo-ennustuksistani on mennyt melkein kohdalleen, toinen puolisko metsään. Saa nähdä, miten käy tämän kanssa. Ennustan nimittäin, että kantrilaulaja Luke Bryan saa Country Girl (Shake It for Me) -kappaleestaan kunnollisen jenkkihitin.
Ennusmerkit ovat toki jo olemassa, ja niiden perusteella biisiin tartuinkin: Country Girl debytoi tänään julkaistavalla Hot 100 -listalla Top 20:n tuntumassa ja on heittämällä Bryanin korkeimmalle yltänyt sinkku.
Suurempi syy on kuitenkin se, että biisi huokuu kesäistä hyvän tuulen kantriestetiikkaa ja kertosäkeessä intoudutaan suorastaan huipputarttuvaan popmuottiin. Popasemakannatusta ei sentään uskalla povata – jenkkiradiot ovat niin kaavoihin kangistuneita. Toivomme sitä säännön vahvistavaa poikkeusta.
Bryan on netonnut kaksi kantrilistan ykköstä putkeen ja tästä tullee kolmas. Ne kaksi eli Do I ja Rain Is a Good Thing ovat myös myyneet kultaa.
Mahtava meno. Kuten Brooks and Dunn aikoinaan lauloi, ”You can take girl out of the honky tonk but you can't take the honky tonk out of the girl”.
Sivuhuomautus: Primal Screamin suurin brittilistahitti on myös nimeltään Country Girl (#5, 2006).
Ennusmerkit ovat toki jo olemassa, ja niiden perusteella biisiin tartuinkin: Country Girl debytoi tänään julkaistavalla Hot 100 -listalla Top 20:n tuntumassa ja on heittämällä Bryanin korkeimmalle yltänyt sinkku.
Suurempi syy on kuitenkin se, että biisi huokuu kesäistä hyvän tuulen kantriestetiikkaa ja kertosäkeessä intoudutaan suorastaan huipputarttuvaan popmuottiin. Popasemakannatusta ei sentään uskalla povata – jenkkiradiot ovat niin kaavoihin kangistuneita. Toivomme sitä säännön vahvistavaa poikkeusta.
Bryan on netonnut kaksi kantrilistan ykköstä putkeen ja tästä tullee kolmas. Ne kaksi eli Do I ja Rain Is a Good Thing ovat myös myyneet kultaa.
Mahtava meno. Kuten Brooks and Dunn aikoinaan lauloi, ”You can take girl out of the honky tonk but you can't take the honky tonk out of the girl”.
Sivuhuomautus: Primal Screamin suurin brittilistahitti on myös nimeltään Country Girl (#5, 2006).
tiistai 26. huhtikuuta 2011
Vanhaa paskaa
Uutuudet vievät viikottain suurimman huomion, mutta välillä on hyvä tutkia, mitkä albumit ja singlet ovat roikkuneet listoilla pidempäänkin. Siispä jo lähes perinteiseen tapaan (eli toista kertaa) poimin viimeisimmiltä viikkolistoilta listaviikkojen mukaan kaikki puoli vuotta tai pidempään singlelistoilla viettäneet kappaleet sekä vuoden mittariinsa keränneet albumijulkaisut. Suluissa ovat sekä paras että tämän viikon sijoitus.
Hot 100
46 – Taio Cruz – Dynamite (2; 44)
39 – Bruno Mars – Just the Way You Are (1; 35)
34 – Cee Lo Green – Fuck You (2; 5)
32 – Waka Flocka Flame feat. Roscoe Dash & Wale – No Hands (13; 50)
29 – Christina Perri – Jar of Hearts (17; 39)
29 – Bruno Mars – Grenade (1; 23)
29 – Pitbull feat. T-Pain – Hey Baby (7; 28)
28 – Edward Maya & Vika Jigulina – Stereo Love (16; 48)
28 – Pink – Raise Your Glass (1; 42)
26 – Katy Perry – Firework (1; 22)
Viime vuoden Akonin, Taio Cruzin Dynamite on viettänyt sitkeästi jo seitsemän viikkoa Top 50:n pohjasijoilla. Se nousi viime kesänä melko nopeasti top kolmeen ja piti kakkossijaa kolmen viikon ajan viime vuonna. Biisi putoaa ulos lähiaikoina, sillä Billboardin sääntöjen mukaan laskusuunnassa olevat kappaleet joutuvat jättämään Hot 100 -listan, jos niillä on yli 20 listaviikkoa. Sama kohtalo uhkaa No Handsia ja Stereo Lovea – kappaleita, jotka ovat viihtyneet erityisen hyvin ja pitkään radioasemien soittolistoilla.
Fuck You on tällä viikolla yhä viidentenä. Sen alkutaipaleen pisteet tulivat yksinomaan myynnistä, mutta viimeisen parin kuukauden ajan biisi on menestynyt erinomaisesti myös radiosoitossa. Sitä on ostettu yli neljä miljoonaa kappaletta. Ainoa uupumaan jäävä saavutus on Hot 100 -listan ykkössija – edellä tulppana toimi neljän viikon ajan Lady Gagan Born This Way.
Billboard 200, Top 100
129 – Lady Gaga – The Fame (2; 87)
126 – Zac Brown Band – The Foundation (9; 75)
81 – Miranda Lambert – Revolution (8; 61)
78 – Adele – 19 (10; 42)
75 – Train – Save Me, San Francisco (17; 98)
64 – Lady Antebellum – Need You Now (1; 36)
56 – Mumford & Sons – Sigh No More (2; 10)
56 – Justin Bieber – My World 2.0 (1; 21)
54 – Casting Crowns – Until the Whole World Hears (4; 39)
USA:n albumien viikkokunkut olivat mukana jo edellisessä tämäntyyppisessä katsauksessa. The Famen roikkuminen ei ole mitenkään yllättävää, mutta Zac Brown Bandin The Foundationin kylläkin – seuraaja You Get What You Give (2010) ei ykkössijastaan huolimatta ole ollut mikään yltiöpäinen jättimenestys. The Foundation on myynyt yli kaksi miljoonaa kappaletta.
Miranda Lambertin Revolutionilta lohkotaan yhä hittejä: Heart Like Mine (viime viikolla Hot 100 -listan 44:s) on jo levyn viides single. Yllättävän kestäväksi on osoittautunut Trainin Save Me San Francisco, mutta koska sen paras sijoitus on vain 17., myynti ei ole vielä edes miljoonaa. Until the Whole World Hears julkaistiin jo vuonna 2009, mutta on kokenut uuden kevään Glorious Day (Living He Loved Me) -hittisinglen avulla.
Britannian singlet, Top 75
37 – Adele – Make You Feel My Love (4; 59)
31 – Bruno Mars – Just the Way You Are (1; 61)
29 – Cee Lo Green – Fuck You (1; 54)
27 – Katy Perry – Firework (3; 46)
26 – Rihanna – Only Girl (1; 56)
Britannian singlelista on päässyt eroon pahimmista (tai parhaimmista) riippakivistään kuten I Gotta Feelingistä. Viikkokuningatar on Adelen vuonna 2008 julkaistu Dylan-cover Make You Feel My Love, jota kierrätettiin viime vuonna miltei jokaisessa kykykisassa. Sen paras listasijoituskin tuli tällä toisella kierroksella.
Kaikki viisi singleä ovat myyneet vähintään platinaa eli 600 000 kpl.
Britannian albumit, Top 75
135 – Kings of Leon – Only by the Night (1; 70)
119 – Lady Gaga – The Fame (1; 37)
118 – Rihanna – Good Girl Gone Bad (1; 71)
99 – Paolo Nutini – Sunny Side Up (1; 68)
89 – Florence & the Machine – Lungs (1; 52)
83 – Adele – 19 (1; 3)
81 – Mumford & Sons – Sigh No More (2; 40)
79 – Michael Bublé – Crazy Love (1; 13)
68 – Paloma Faith – Do You Want the Truth or Something Beautiful (9; 64)
55 – Foo Fighters – Greatest Hits (4; 38)
54 – Plan B – The Defamation of Strickland Banks (1; 19)
Kings of Leonin uusin Come Around Sundown on jäänyt puolittaiseksi suutariksi - toki sitä on myyty tuplaplatinaan oikeuttavat 700 000 kpl, mutta kun vertailukohtana on yhä lähes kolmen vuoden jälkeen listoilla roikkuva kahdeksankertainen platinalevy Only by the Night, voidaan sen suoritusta pitää pettymyksenä.
Rihannan Loud on ollut valtava menestys Britanniassa eikä ole pudonnut vielä kertaakaan seitsemättä sijaa alemmas. Kyydissä on listoilla viipynyt etenkin Good Girl Gone Bad (2007), jota on ostettu noin kaksi miljoonaa kappaletta.
Paolo Nutinista tullee ensi viikolla ensimmäinen artisti sitten Amy Winehousen, joka nettoaa kahdella ensimmäisellä albumillaan molemmilla yli sata listaviikkoa.
Plan B:n The Defamation of Strickland Banksilta ei ole irronnut kunnollista hittisinkkua enää kuukausiin, mutta albumi kiinnosti viime viikolla yhä 19. sijan edestä. Hieman samalla tavalla käyttäytyy Paloma Faithin esikoinen: yksi hitti, jolla pelkästään ei voi selittää albumin pitkäikäisyyttä. Banks on myynyt yli miljoonan, Faithin albumi tuplaplatinaa.
Hot 100
46 – Taio Cruz – Dynamite (2; 44)
39 – Bruno Mars – Just the Way You Are (1; 35)
34 – Cee Lo Green – Fuck You (2; 5)
32 – Waka Flocka Flame feat. Roscoe Dash & Wale – No Hands (13; 50)
29 – Christina Perri – Jar of Hearts (17; 39)
29 – Bruno Mars – Grenade (1; 23)
29 – Pitbull feat. T-Pain – Hey Baby (7; 28)
28 – Edward Maya & Vika Jigulina – Stereo Love (16; 48)
28 – Pink – Raise Your Glass (1; 42)
26 – Katy Perry – Firework (1; 22)
Viime vuoden Akonin, Taio Cruzin Dynamite on viettänyt sitkeästi jo seitsemän viikkoa Top 50:n pohjasijoilla. Se nousi viime kesänä melko nopeasti top kolmeen ja piti kakkossijaa kolmen viikon ajan viime vuonna. Biisi putoaa ulos lähiaikoina, sillä Billboardin sääntöjen mukaan laskusuunnassa olevat kappaleet joutuvat jättämään Hot 100 -listan, jos niillä on yli 20 listaviikkoa. Sama kohtalo uhkaa No Handsia ja Stereo Lovea – kappaleita, jotka ovat viihtyneet erityisen hyvin ja pitkään radioasemien soittolistoilla.
Fuck You on tällä viikolla yhä viidentenä. Sen alkutaipaleen pisteet tulivat yksinomaan myynnistä, mutta viimeisen parin kuukauden ajan biisi on menestynyt erinomaisesti myös radiosoitossa. Sitä on ostettu yli neljä miljoonaa kappaletta. Ainoa uupumaan jäävä saavutus on Hot 100 -listan ykkössija – edellä tulppana toimi neljän viikon ajan Lady Gagan Born This Way.
Billboard 200, Top 100
129 – Lady Gaga – The Fame (2; 87)
126 – Zac Brown Band – The Foundation (9; 75)
81 – Miranda Lambert – Revolution (8; 61)
78 – Adele – 19 (10; 42)
75 – Train – Save Me, San Francisco (17; 98)
64 – Lady Antebellum – Need You Now (1; 36)
56 – Mumford & Sons – Sigh No More (2; 10)
56 – Justin Bieber – My World 2.0 (1; 21)
54 – Casting Crowns – Until the Whole World Hears (4; 39)
USA:n albumien viikkokunkut olivat mukana jo edellisessä tämäntyyppisessä katsauksessa. The Famen roikkuminen ei ole mitenkään yllättävää, mutta Zac Brown Bandin The Foundationin kylläkin – seuraaja You Get What You Give (2010) ei ykkössijastaan huolimatta ole ollut mikään yltiöpäinen jättimenestys. The Foundation on myynyt yli kaksi miljoonaa kappaletta.Miranda Lambertin Revolutionilta lohkotaan yhä hittejä: Heart Like Mine (viime viikolla Hot 100 -listan 44:s) on jo levyn viides single. Yllättävän kestäväksi on osoittautunut Trainin Save Me San Francisco, mutta koska sen paras sijoitus on vain 17., myynti ei ole vielä edes miljoonaa. Until the Whole World Hears julkaistiin jo vuonna 2009, mutta on kokenut uuden kevään Glorious Day (Living He Loved Me) -hittisinglen avulla.
Britannian singlet, Top 75
37 – Adele – Make You Feel My Love (4; 59)
31 – Bruno Mars – Just the Way You Are (1; 61)
29 – Cee Lo Green – Fuck You (1; 54)
27 – Katy Perry – Firework (3; 46)
26 – Rihanna – Only Girl (1; 56)
Britannian singlelista on päässyt eroon pahimmista (tai parhaimmista) riippakivistään kuten I Gotta Feelingistä. Viikkokuningatar on Adelen vuonna 2008 julkaistu Dylan-cover Make You Feel My Love, jota kierrätettiin viime vuonna miltei jokaisessa kykykisassa. Sen paras listasijoituskin tuli tällä toisella kierroksella.
Kaikki viisi singleä ovat myyneet vähintään platinaa eli 600 000 kpl.
Britannian albumit, Top 75
135 – Kings of Leon – Only by the Night (1; 70)
119 – Lady Gaga – The Fame (1; 37)
118 – Rihanna – Good Girl Gone Bad (1; 71)
99 – Paolo Nutini – Sunny Side Up (1; 68)
89 – Florence & the Machine – Lungs (1; 52)
83 – Adele – 19 (1; 3)
81 – Mumford & Sons – Sigh No More (2; 40)
79 – Michael Bublé – Crazy Love (1; 13)
68 – Paloma Faith – Do You Want the Truth or Something Beautiful (9; 64)
55 – Foo Fighters – Greatest Hits (4; 38)
54 – Plan B – The Defamation of Strickland Banks (1; 19)
Kings of Leonin uusin Come Around Sundown on jäänyt puolittaiseksi suutariksi - toki sitä on myyty tuplaplatinaan oikeuttavat 700 000 kpl, mutta kun vertailukohtana on yhä lähes kolmen vuoden jälkeen listoilla roikkuva kahdeksankertainen platinalevy Only by the Night, voidaan sen suoritusta pitää pettymyksenä.Rihannan Loud on ollut valtava menestys Britanniassa eikä ole pudonnut vielä kertaakaan seitsemättä sijaa alemmas. Kyydissä on listoilla viipynyt etenkin Good Girl Gone Bad (2007), jota on ostettu noin kaksi miljoonaa kappaletta.
Paolo Nutinista tullee ensi viikolla ensimmäinen artisti sitten Amy Winehousen, joka nettoaa kahdella ensimmäisellä albumillaan molemmilla yli sata listaviikkoa.
Plan B:n The Defamation of Strickland Banksilta ei ole irronnut kunnollista hittisinkkua enää kuukausiin, mutta albumi kiinnosti viime viikolla yhä 19. sijan edestä. Hieman samalla tavalla käyttäytyy Paloma Faithin esikoinen: yksi hitti, jolla pelkästään ei voi selittää albumin pitkäikäisyyttä. Banks on myynyt yli miljoonan, Faithin albumi tuplaplatinaa.
sunnuntai 24. huhtikuuta 2011
Listakatsaus, vko 17
Billboard Hot 100, Top 10
1. (2.) Rihanna featuring Britney Spears – S&M
2. (1.) Katy Perry featuring Kanye West – E.T.
3. (3.) Black Eyed Peas – Just Can’t Get Enough
4. (6.) Jeremih featuring 50 Cent – Down on Me
5. (4.) Cee Lo Green – F**k You (Forget You)
6. (10.) Adele – Rolling in the Deep
7. (7.) Chris Brown feat. Lil Wayne & Busta Rhymes – Look at Me Now
8. (9.) Jennifer Lopez featuring Pitbull – On the Floor
9. (8.) Britney Spears – Till the World Ends
10. (-) Lady Gaga – Judas
S&M nosti Rihannan ohi Bee Geesin, Elton Johnin ja Usherin vähintään kymmenen ykköstä netonneiden aateliin, jossa oli ennestään kymmenen artistia. Rihannalta kului saavutukseen vain viitisen vuotta. Eniten ykkösiä on The Beatlesillä, kaikkiaan kaksikymmentä.
S&M on myös kolmas perättäinen ykkönen Loud-albumilta. Itse albumi ei ole yltänyt vielä kolmatta sijaa korkeammalle. Rihannalla ei ylipäätään ole vielä ykkösalbumia.
Britney Spearskin sai levy-yhtiönsä painostuksesta krediitin ja viidennen ykkösensä. Krediitti tuli mielestäni hieman ennenaikaisesti, sillä on mahdotonta tietää, kummasta versiosta tulee lopulta suositumpi. Billboard ilmoittikin juuri, että Spearsin nimi poistetaan, jos S&M Remixin pisteet putoavat merkittävästi.
Ykkössija meni ainakin hetkeksi, mutta Katy Perryn pilvessä on hopeareunus: hän on nyt viettänyt 49 viikkoa putkeen Top 10:ssä, mikä lyö Ace of Basen aiemman enkan viikolla.
Down on Me kipusi sijalle neljä ja sivusi Jeremih’n parasta noteerausta (Birthday Sex, 2009). 50 Cent oli viimeksi näin lähellä huippua Just a Lil Bitillä (#3, 2005).
Lady Gagan Judas ehti myydä kymmenennen tilan edestä. Sen tie kärkeen näyttää hivenen ohdakkeisemmalta kuin Born This Wayn, mutta katsellaan.
Kelly Rowlandin Motivation debytoi paikalla numero 55. Ex-Destiny’s Childin viimeisimmästä Top 40 -visiitistä on jo kuusi vuotta.
USA:n albumit Top 10
1. (-) Foo Fighters – Wasting Light
2. (1.) Adele – 21
3. (-) Alison Krauss & Union Station – Paper Airplane
4. (-) Paul Simon – So Beautiful or So What
5. (-) Mana – Drama y Luz
6. (2.) Britney Spears – Femme Fatale
7. (7.) Various Artists – Songs for Japan
8. (5.) Wiz Khalifa – Rolling Papers
9. (6.) Chris Brown – F.A.M.E.
10. (8.) Mumford & Sons – Sigh No More
Foo Fightersin taidokas kärkipaikan vältteleminen sai lopun Wasting Lightin debytoitua paalulla ylivoimaisesti. Se on bändin kuudes Top 10 -studioalbumi seitsemästä yrittämästä. Ainoastaan nimetön esikoinen jäi alemmas.
Alison Krauss sai aikoinaan parhaan albumin Grammyn Robert Plant -duettolevystä Raising Sand (2007). Sen korkeimmaksi listasijaksi tuli kakkonen ja nyt Paper Airplane debytoi kolmantena. Kantritähden pitkäaikainen taustabändi Union Station ei ollut aiemmin käynyt top kympissä, Kraussilla itsellään on kolmaskin Top 10 -merkintä.
Paul Simon levyttää harvakseltaan, joten So Beautiful or So Whatin olisi voinut olettaa yltävän korkeammallekin kuin neljänneksi. Se on hänen 12. studioalbuminsa. Lähes tasan viisi vuotta sitten ilmestynyt Surprise tosin nuupahti sijalle 14, joten siihen nähden sijoitusparannus toki on huomattava, mutta myyntiluvut suunnilleen samat. Lisää Simonista edellisessä kirjoituksessa.
Meksikon kiistämättä suurimman rockyhtyeen Manán juuret juontavat aina 1980-luvun alkupuolelle, mutta jenkkilistasuosikki siitä tuli vasta 90-luvun puolessa välissä. Myös heidän studiolevyjensä väli ehti venähtää viideksi vuodeksi. Amar es Combatir (2006) ylsi neloseksi ja Drama y Luz debytoi nyt viidentenä.
Brittitulokas Jessie J:n esikoinen aloitti sijalta 11 ja TV on the Radion Nine Types of Light sivusi edellisen Dear Sciencen (2008) 12. tilaa. Keuhkosyöpää sairastanut basisti Gerard Smith menehtyi keskiviikkoaamuna.
Hiphop-yhtye Atmosphere debytoi 13:ntena, mutta albumin nimi ei ole yhtä kiva kuin When Life Gives You Lemons You Paint That Shit Gold (#5, 2008).
K.d. lang sai kuudennen Top 40 -albuminsa Sing It Loudin debytoitua sijalla 32. Kanadalaisartisti on käynyt top kympissä vain kerran (Watershed #8, 2008).
Albumien kokonaismyynti oli jopa 16 prosenttia viimevuotista parempaa.
Britannian singlet Top 10
1. (1.) LMFAO feat. Lauren Bennett & GoonRock – Party Rock Anthem
2. (-) Wretch 32 featuring Example – Unorthodox
3. (2.) Jennifer Lopez featuring Pitbull – On the Floor
4. (58.) Tracy Chapman – Fast Car
5. (8.) Chris Brown featuring Benny Benassi – Beautiful People
6. (4.) Snoop Dogg & David Guetta – Sweat
7. (3.) Katy Perry featuring Kanye West – E.T.
8. (5.) Black Eyed Peas – Just Can’t Get Enough
9. (14.) Lady Gaga – Judas
10. (9.) Mann featuring 50 Cent – Buzzin’
LMFAO-kaksikkoa ei juuri tunneta, mutta vielä vieraampia ovat Party Rock Anthemilla esiintyvät Lauren Bennett sekä GoonRock. Pikainen nettihaku kertoo Bennettin laulavan yhtyeessä nimeltä Paradiso Girls ja GoonRock toimii tuottajana. Party Rock Anthem on kärjessä nyt toista viikkoa.
Wretch 32 ajeli Traktorilla viidenneksi alkuvuodesta ja nyt kyydissä on myös Example. Unorthodox ilmestyi sopivasti pääsiäiseksi ja on siis Wretch 32:n toinen Top 5 -hitti. Examplella oli ennestään jo kaksi Top 10 -sinkkua.
Kykykisakokelaiden esitykset ovat ennenkin nostaneet vanhoja kappaleita naftaliinista ja nyt ihme-revivalin sai tuta Tracy Chapmanin Fast Car. Nelossija on biisin paras. Se ylsi viidenneksi vuonna 1988 ja osaltaan auttoi neidon esikoista nousemaan albumilistan kärkeen ja myymään yli kaksi miljoonaa kappaletta. Fast Car on Chapmanin ainoa Top 40 -single, nyt siis kahteen otteeseen.
Bruno Marsin neljän Top 10 -hitin rivi janoaa lisäjäseniä ja The Lazy Song debytoikin jo 15:ntenä.
Beyoncén uusi Run the World (Girls) -single tuli digikauppoihin melko odottamatta, vaikka onkin pyörinyt verkossa jo hetken. Se on neidon 18. Top 10 -hitti. Ykkösiä löytyy peräti viisi.
R&B-laulaja ja Big Brother -julkkis Nathan tottelee nyt taiteilijanimeä Starboy Nathan ja menestyskin on parempaa: Diamonds (23) ilmaantui kuuden vuoden takaisen Top 40 -sinkun Come into My Roomin (37) jatkoksi.
Aloe Blaccin I Need a Dollar soi MTV:llä jo vuosi sitten, mutta on valloittanut maailmaa hitaasti. Nyt Keski-Euroopan jälkeen on Britannian vuoro ja biisi nousi 49–29. Pykälää ylempänä putoaa Dr. Dren I Need a Doctor. Molempi parempi.
Tinie Tempah ei ole aivan pysäyttämätön, mutta melkoinen hitintekijä silti. Simply Unstoppable debytoi 33:ntena ja on Tempahin kymmenes Top 40 -sinkku. Sen yläpuolelle parkkeerasi uutuutena Jessie J:n neljäs hitti Nobody’s Perfect – kuin muistuttaakseen poptähden kuolevaisuudesta.
Pitbullin ja kavereiden Give Me Everything debytoi sijalla 35. Chipmunkin viimeisin sinkku In the Air on jäämässä hänen tasoonsa nähden kehnoille sijoille, vaikka punnersi nyt neljä pykälää ylöspäin 37:nneksi.
Morrisseyn Glamorous Glue on tulokas sijalla 69. Se julkaistiin singlenä USA:ssa vuonna 1992, Britanniassa vasta nyt seiskatuumaisena.
Britannian albumit Top 10
1. (2.) Adele – 21
2. (1.) Foo Fighters – Wasting Light
3. (3.) Adele – 19
4. (7.) Jessie J – Who You Are
5. (6.) Rihanna – Loud
6. (8.) Cee Lo Green – The Lady Killer
7. (10.) Bruno Mars – Doo-Wops & Hooligans
8. (5.) Katy B – On a Mission
9. (4.) Glee Cast – Glee: The Music, Vol. 5
10. (-) Chipmunk – Transition
Adelen 21 palasi jälleen albumilistan kärkeen ja on nyt historian pisimpään kärjessä viihtynyt naissooloartistin albumi. Jos naisia ja sooloilijoita nyt jostain syystä halutaan erotella miehistä ja yhtyeistä. Tämä oli 21:n ensimmäinen alle sadantuhannen kappaleen myyntiviikko.
Edellisellä albumillaan kakkosena käynyt Chipmunk joutui nyt tyytymään kymmenenteen tilaan, mutta se löi sentään Gorillazin The Fallin (12), joka Radioheadin The King of Limbsin tavoin on ollut jaossa ilmaiseksi. Edelliset kolme Gorillaz-studioalbumia noteerasivat rutkasti paremmat sijat 3, 1 ja 2. Ja ketä kiinnostaa, millä vempeleellä albumi on äänitetty? Ei minua ainakaan.
BBC:n Sound of -listan täytteenä killunut Jamie Woon ei hänkään onnistunut murtautumaan kärkisijoille (15). Guillemotsin kolmas albumi Walk the River ilmaantui 26:nneksi ja The King Bluesin ensimmäinen lista-albumi Punk and Poetry sijalle 31. Guillemotsin laulaja Fyfe Dangerfield menestyi bändin tauon aikana ihan omillaankin.
Hieman kauemmin kehissä on viihtynyt Whitesnake, jonka 11. studioalbumi Forevermore (33) jäi matkojen päähän edeltäjänsä Good to Be Badin (2008) seitsemännestä sijasta. Top ten -albumeita on kahdeksan, mutta ykkösiä ei vielä ainuttakaan. K.d. langin seitsemäs Top 40 -albumi Sing It Loud debytoi pykälää alempana.
Kaikkein kovin on kuitenkin 82-vuotias James Last, joka sai jo 66. albuminsa Top 75 -listalle, kun Music Is My World debytoi sijalla 24. Respect. Elävä saksalaislegenda ei Whitesnaken tavoin ole vielä kokenut paalupaikan huumaa.
Snoop Doggin Sweat on iso singlehitti, mutta se ei auttanut Doggumentarya Top 40:iin (44).
1. (2.) Rihanna featuring Britney Spears – S&M
2. (1.) Katy Perry featuring Kanye West – E.T.
3. (3.) Black Eyed Peas – Just Can’t Get Enough
4. (6.) Jeremih featuring 50 Cent – Down on Me
5. (4.) Cee Lo Green – F**k You (Forget You)
6. (10.) Adele – Rolling in the Deep
7. (7.) Chris Brown feat. Lil Wayne & Busta Rhymes – Look at Me Now
8. (9.) Jennifer Lopez featuring Pitbull – On the Floor
9. (8.) Britney Spears – Till the World Ends
10. (-) Lady Gaga – Judas
S&M nosti Rihannan ohi Bee Geesin, Elton Johnin ja Usherin vähintään kymmenen ykköstä netonneiden aateliin, jossa oli ennestään kymmenen artistia. Rihannalta kului saavutukseen vain viitisen vuotta. Eniten ykkösiä on The Beatlesillä, kaikkiaan kaksikymmentä.
S&M on myös kolmas perättäinen ykkönen Loud-albumilta. Itse albumi ei ole yltänyt vielä kolmatta sijaa korkeammalle. Rihannalla ei ylipäätään ole vielä ykkösalbumia.
Britney Spearskin sai levy-yhtiönsä painostuksesta krediitin ja viidennen ykkösensä. Krediitti tuli mielestäni hieman ennenaikaisesti, sillä on mahdotonta tietää, kummasta versiosta tulee lopulta suositumpi. Billboard ilmoittikin juuri, että Spearsin nimi poistetaan, jos S&M Remixin pisteet putoavat merkittävästi.
Ykkössija meni ainakin hetkeksi, mutta Katy Perryn pilvessä on hopeareunus: hän on nyt viettänyt 49 viikkoa putkeen Top 10:ssä, mikä lyö Ace of Basen aiemman enkan viikolla.
Down on Me kipusi sijalle neljä ja sivusi Jeremih’n parasta noteerausta (Birthday Sex, 2009). 50 Cent oli viimeksi näin lähellä huippua Just a Lil Bitillä (#3, 2005).
Lady Gagan Judas ehti myydä kymmenennen tilan edestä. Sen tie kärkeen näyttää hivenen ohdakkeisemmalta kuin Born This Wayn, mutta katsellaan.
Kelly Rowlandin Motivation debytoi paikalla numero 55. Ex-Destiny’s Childin viimeisimmästä Top 40 -visiitistä on jo kuusi vuotta.
USA:n albumit Top 10
1. (-) Foo Fighters – Wasting Light
2. (1.) Adele – 21
3. (-) Alison Krauss & Union Station – Paper Airplane
4. (-) Paul Simon – So Beautiful or So What
5. (-) Mana – Drama y Luz
6. (2.) Britney Spears – Femme Fatale
7. (7.) Various Artists – Songs for Japan
8. (5.) Wiz Khalifa – Rolling Papers
9. (6.) Chris Brown – F.A.M.E.
10. (8.) Mumford & Sons – Sigh No More
Foo Fightersin taidokas kärkipaikan vältteleminen sai lopun Wasting Lightin debytoitua paalulla ylivoimaisesti. Se on bändin kuudes Top 10 -studioalbumi seitsemästä yrittämästä. Ainoastaan nimetön esikoinen jäi alemmas.
Alison Krauss sai aikoinaan parhaan albumin Grammyn Robert Plant -duettolevystä Raising Sand (2007). Sen korkeimmaksi listasijaksi tuli kakkonen ja nyt Paper Airplane debytoi kolmantena. Kantritähden pitkäaikainen taustabändi Union Station ei ollut aiemmin käynyt top kympissä, Kraussilla itsellään on kolmaskin Top 10 -merkintä.
Paul Simon levyttää harvakseltaan, joten So Beautiful or So Whatin olisi voinut olettaa yltävän korkeammallekin kuin neljänneksi. Se on hänen 12. studioalbuminsa. Lähes tasan viisi vuotta sitten ilmestynyt Surprise tosin nuupahti sijalle 14, joten siihen nähden sijoitusparannus toki on huomattava, mutta myyntiluvut suunnilleen samat. Lisää Simonista edellisessä kirjoituksessa.
Meksikon kiistämättä suurimman rockyhtyeen Manán juuret juontavat aina 1980-luvun alkupuolelle, mutta jenkkilistasuosikki siitä tuli vasta 90-luvun puolessa välissä. Myös heidän studiolevyjensä väli ehti venähtää viideksi vuodeksi. Amar es Combatir (2006) ylsi neloseksi ja Drama y Luz debytoi nyt viidentenä.
Brittitulokas Jessie J:n esikoinen aloitti sijalta 11 ja TV on the Radion Nine Types of Light sivusi edellisen Dear Sciencen (2008) 12. tilaa. Keuhkosyöpää sairastanut basisti Gerard Smith menehtyi keskiviikkoaamuna.
Hiphop-yhtye Atmosphere debytoi 13:ntena, mutta albumin nimi ei ole yhtä kiva kuin When Life Gives You Lemons You Paint That Shit Gold (#5, 2008).
K.d. lang sai kuudennen Top 40 -albuminsa Sing It Loudin debytoitua sijalla 32. Kanadalaisartisti on käynyt top kympissä vain kerran (Watershed #8, 2008).
Albumien kokonaismyynti oli jopa 16 prosenttia viimevuotista parempaa.
Britannian singlet Top 10
1. (1.) LMFAO feat. Lauren Bennett & GoonRock – Party Rock Anthem
2. (-) Wretch 32 featuring Example – Unorthodox
3. (2.) Jennifer Lopez featuring Pitbull – On the Floor
4. (58.) Tracy Chapman – Fast Car
5. (8.) Chris Brown featuring Benny Benassi – Beautiful People
6. (4.) Snoop Dogg & David Guetta – Sweat
7. (3.) Katy Perry featuring Kanye West – E.T.
8. (5.) Black Eyed Peas – Just Can’t Get Enough
9. (14.) Lady Gaga – Judas
10. (9.) Mann featuring 50 Cent – Buzzin’
LMFAO-kaksikkoa ei juuri tunneta, mutta vielä vieraampia ovat Party Rock Anthemilla esiintyvät Lauren Bennett sekä GoonRock. Pikainen nettihaku kertoo Bennettin laulavan yhtyeessä nimeltä Paradiso Girls ja GoonRock toimii tuottajana. Party Rock Anthem on kärjessä nyt toista viikkoa.
Wretch 32 ajeli Traktorilla viidenneksi alkuvuodesta ja nyt kyydissä on myös Example. Unorthodox ilmestyi sopivasti pääsiäiseksi ja on siis Wretch 32:n toinen Top 5 -hitti. Examplella oli ennestään jo kaksi Top 10 -sinkkua.
Kykykisakokelaiden esitykset ovat ennenkin nostaneet vanhoja kappaleita naftaliinista ja nyt ihme-revivalin sai tuta Tracy Chapmanin Fast Car. Nelossija on biisin paras. Se ylsi viidenneksi vuonna 1988 ja osaltaan auttoi neidon esikoista nousemaan albumilistan kärkeen ja myymään yli kaksi miljoonaa kappaletta. Fast Car on Chapmanin ainoa Top 40 -single, nyt siis kahteen otteeseen.
Bruno Marsin neljän Top 10 -hitin rivi janoaa lisäjäseniä ja The Lazy Song debytoikin jo 15:ntenä.
Beyoncén uusi Run the World (Girls) -single tuli digikauppoihin melko odottamatta, vaikka onkin pyörinyt verkossa jo hetken. Se on neidon 18. Top 10 -hitti. Ykkösiä löytyy peräti viisi.
R&B-laulaja ja Big Brother -julkkis Nathan tottelee nyt taiteilijanimeä Starboy Nathan ja menestyskin on parempaa: Diamonds (23) ilmaantui kuuden vuoden takaisen Top 40 -sinkun Come into My Roomin (37) jatkoksi.
Aloe Blaccin I Need a Dollar soi MTV:llä jo vuosi sitten, mutta on valloittanut maailmaa hitaasti. Nyt Keski-Euroopan jälkeen on Britannian vuoro ja biisi nousi 49–29. Pykälää ylempänä putoaa Dr. Dren I Need a Doctor. Molempi parempi.
Tinie Tempah ei ole aivan pysäyttämätön, mutta melkoinen hitintekijä silti. Simply Unstoppable debytoi 33:ntena ja on Tempahin kymmenes Top 40 -sinkku. Sen yläpuolelle parkkeerasi uutuutena Jessie J:n neljäs hitti Nobody’s Perfect – kuin muistuttaakseen poptähden kuolevaisuudesta.
Pitbullin ja kavereiden Give Me Everything debytoi sijalla 35. Chipmunkin viimeisin sinkku In the Air on jäämässä hänen tasoonsa nähden kehnoille sijoille, vaikka punnersi nyt neljä pykälää ylöspäin 37:nneksi.
Morrisseyn Glamorous Glue on tulokas sijalla 69. Se julkaistiin singlenä USA:ssa vuonna 1992, Britanniassa vasta nyt seiskatuumaisena.
Britannian albumit Top 10
1. (2.) Adele – 21
2. (1.) Foo Fighters – Wasting Light
3. (3.) Adele – 19
4. (7.) Jessie J – Who You Are
5. (6.) Rihanna – Loud
6. (8.) Cee Lo Green – The Lady Killer
7. (10.) Bruno Mars – Doo-Wops & Hooligans
8. (5.) Katy B – On a Mission
9. (4.) Glee Cast – Glee: The Music, Vol. 5
10. (-) Chipmunk – Transition
Adelen 21 palasi jälleen albumilistan kärkeen ja on nyt historian pisimpään kärjessä viihtynyt naissooloartistin albumi. Jos naisia ja sooloilijoita nyt jostain syystä halutaan erotella miehistä ja yhtyeistä. Tämä oli 21:n ensimmäinen alle sadantuhannen kappaleen myyntiviikko.
Edellisellä albumillaan kakkosena käynyt Chipmunk joutui nyt tyytymään kymmenenteen tilaan, mutta se löi sentään Gorillazin The Fallin (12), joka Radioheadin The King of Limbsin tavoin on ollut jaossa ilmaiseksi. Edelliset kolme Gorillaz-studioalbumia noteerasivat rutkasti paremmat sijat 3, 1 ja 2. Ja ketä kiinnostaa, millä vempeleellä albumi on äänitetty? Ei minua ainakaan.
BBC:n Sound of -listan täytteenä killunut Jamie Woon ei hänkään onnistunut murtautumaan kärkisijoille (15). Guillemotsin kolmas albumi Walk the River ilmaantui 26:nneksi ja The King Bluesin ensimmäinen lista-albumi Punk and Poetry sijalle 31. Guillemotsin laulaja Fyfe Dangerfield menestyi bändin tauon aikana ihan omillaankin.
Hieman kauemmin kehissä on viihtynyt Whitesnake, jonka 11. studioalbumi Forevermore (33) jäi matkojen päähän edeltäjänsä Good to Be Badin (2008) seitsemännestä sijasta. Top ten -albumeita on kahdeksan, mutta ykkösiä ei vielä ainuttakaan. K.d. langin seitsemäs Top 40 -albumi Sing It Loud debytoi pykälää alempana.
Kaikkein kovin on kuitenkin 82-vuotias James Last, joka sai jo 66. albuminsa Top 75 -listalle, kun Music Is My World debytoi sijalla 24. Respect. Elävä saksalaislegenda ei Whitesnaken tavoin ole vielä kokenut paalupaikan huumaa.
Snoop Doggin Sweat on iso singlehitti, mutta se ei auttanut Doggumentarya Top 40:iin (44).
Tunnisteet:
Adele,
Britney Spears,
Foo Fighters,
listakatsaus,
LMFAO,
Rihanna
perjantai 22. huhtikuuta 2011
Listanimi: Paul Simon
Paul Simonin ja Art Garfunkelin duo aloitti vuonna 1965, ehti hajota jo kertaalleen kunnes lopetti ollessaan suosionsa huipulla vuonna 1970, juuri Bridge Over Troubled Water -albumin ilmestyttyä. Siitä tuli pophistorian myydyimpiä levyjä. Oikeastaan kaksikko ei virallisesti koskaan ole lakannut esiintymästä yhdessä: esimerkiksi vuonna 2003 he avasivat Grammy-gaalan ja viime vuonna kiersivät Yhdysvaltoja.
Maailmanmusiikkia syleilevä seitsemänkymppinen Simon on sittemmin julkaissut soololevyjä harvakseltaan – pisimmillään väli on venynyt kahdeksan vuoden mittaiseksi.
Simon & Garfunkelin menestyksen jälkeen Simonin sooloura starttasi luonnollisesti melko räväkästi ja kolmas soolo Still Crazy After All These Years (1975) ylsi USA:n ykköseksi. Albumilta lohkaistiin 50 Ways to Leave Your Lover, Simonin toistaiseksi ainoa sooloykkönen Hot 100 -listalla.
80-luvun merkkiteoksiin lukeutuva Graceland (1986) nousi brittiykköseksi ja USA:n kolmoseksi ja sisälsi Simonin toistaiseksi viimeisen Top 40 -jenkkihitin You Can Call Me Al (#23, 1987).
You're the One (2000) palautti Simonin ihmisten mieliin melko näkymättömän 90-luvun jälkeen. Se ylsi Top 20:iin sekä USA:ssa että Britanniassa ja palkittiin kultalevyllä sekä vuoden parhaan albumin Grammy-ehdokkuudella. Sen seuraajaa Surprisea (2006) saatiin kuitenkin jälleen odotella kuutisen vuotta, mikä näkyi listasijoituksissa sekä hyvin (brittilistan nelonen) että huonosti (USA:n 14:s). Juuri julkaistu So Beautiful or So What on Simonin ensimmäinen Top 10 -albumi yli kahteenkymmeneen vuoteen USA:ssa.
Brittilistoilla Simonin menestynein soolosingle on You Can Call Me Al (#4, 1986) ja häneltä löytyy Top 40 -merkintä vielä niinkin läheltä kuin vuodelta 2006 (elokuvasingle Father and Daughter, #31). Albumipuolella ykkösiksi asti ovat punnertaneet nimetön esikoinen (1972), mainittu Graceland (1986) sekä The Rhythm of the Saints (1990). Top ten -albumeita on kahdeksan. So Beautiful or So What julkaistaan Britanniassa vasta kesäkuussa.
Maailmanmusiikkia syleilevä seitsemänkymppinen Simon on sittemmin julkaissut soololevyjä harvakseltaan – pisimmillään väli on venynyt kahdeksan vuoden mittaiseksi.
Simon & Garfunkelin menestyksen jälkeen Simonin sooloura starttasi luonnollisesti melko räväkästi ja kolmas soolo Still Crazy After All These Years (1975) ylsi USA:n ykköseksi. Albumilta lohkaistiin 50 Ways to Leave Your Lover, Simonin toistaiseksi ainoa sooloykkönen Hot 100 -listalla.
80-luvun merkkiteoksiin lukeutuva Graceland (1986) nousi brittiykköseksi ja USA:n kolmoseksi ja sisälsi Simonin toistaiseksi viimeisen Top 40 -jenkkihitin You Can Call Me Al (#23, 1987).
You're the One (2000) palautti Simonin ihmisten mieliin melko näkymättömän 90-luvun jälkeen. Se ylsi Top 20:iin sekä USA:ssa että Britanniassa ja palkittiin kultalevyllä sekä vuoden parhaan albumin Grammy-ehdokkuudella. Sen seuraajaa Surprisea (2006) saatiin kuitenkin jälleen odotella kuutisen vuotta, mikä näkyi listasijoituksissa sekä hyvin (brittilistan nelonen) että huonosti (USA:n 14:s). Juuri julkaistu So Beautiful or So What on Simonin ensimmäinen Top 10 -albumi yli kahteenkymmeneen vuoteen USA:ssa.
Brittilistoilla Simonin menestynein soolosingle on You Can Call Me Al (#4, 1986) ja häneltä löytyy Top 40 -merkintä vielä niinkin läheltä kuin vuodelta 2006 (elokuvasingle Father and Daughter, #31). Albumipuolella ykkösiksi asti ovat punnertaneet nimetön esikoinen (1972), mainittu Graceland (1986) sekä The Rhythm of the Saints (1990). Top ten -albumeita on kahdeksan. So Beautiful or So What julkaistaan Britanniassa vasta kesäkuussa.
tiistai 19. huhtikuuta 2011
Mahtava kaksykkönen
Lupaus lunastetaan, eli tutkitaanpa Adelen 21:n saavutuksia tarkemmin nyt kun se luopui väliaikaisesti Britannian albumilistan kärkipaikasta 11 viikon jälkeen.
On reilua tarkastella Adelen saavutuksia vuodesta 1970 tähän päivään, sillä The Beatlesin ennätykset tällä saralla ovat lyömättömiä (Please Please Me 30 viikkoa), puhumattakaan ennen liverpoolilaisia hallinneesta South Pacific -soundtrackista (70 viikkoa putkeen alkaen syksystä 1958).
Viimeksi pidempään kuin 11 viikkoa putkeen kärjessä viipyi Bob Marley and The Wailersin legendaarinen Legend-kokoelma (1984), 12 viikkoa. Simon and Garfunkelin Bridge Over Troubled Water (1970) pääsi 13:een.
Vaikka en yleensä erottele sukupuolten saavutuksia, niin mainitaan, että 21:sta tuli pisimpään yhtäjaksoisesti kärkipaikalla viihtynyt naisartistin albumi ja vain kolme muuta naisartistien levyä ylipäätään on päässyt 11 ykkösviikkoon: Alanis Morissetten Jagged Little Pill (1995) sekä Shania Twainin Come on Over (1997) kolmessa erässä ja Didon Life for Rent (2003) neljässä. 21 ohittanee siis nämä jo sunnuntaina – se on jälleen väliaikatietojen kärjessä.
Hyvin 21:n ulottuvilla olevia kokonaisviikkomääriä ovat Phil Collinsin ...But Seriouslyn (1989) ja Spice Girlsin Spicen (1996) 15 ykkösviikkoa.
21:ia on ostettu ennennäkemättömästi 12 viikkoa putkeen yli sata tuhatta kappaletta viikossa eli yhteensä noin kaksi miljoonaa kappaletta. Yleensä vastaavia myyntilukemia netotaan vain joulun tienoilla, jos silloinkaan. Tämä siis aikana, jolloin valitetaan huonosta levymyynnistä...
21 saavuttaa melko varmasti maagisen kolmen miljoonan kappaleen eli kymmenkertaisen platinalevyn rajan. Viimeksi siihen pystyi James Bluntin Back to Bedlam (2005). Lady Gagan yhdistetty The Fame ja The Fame Monster (2008), Kings of Leonin Only by the Night (2008) ja Michael Bublén Crazy Love (2009) Hollywood-painoksensa kanssa ovat kahdeksankertaisia platinalevyjä.
On reilua tarkastella Adelen saavutuksia vuodesta 1970 tähän päivään, sillä The Beatlesin ennätykset tällä saralla ovat lyömättömiä (Please Please Me 30 viikkoa), puhumattakaan ennen liverpoolilaisia hallinneesta South Pacific -soundtrackista (70 viikkoa putkeen alkaen syksystä 1958).
Viimeksi pidempään kuin 11 viikkoa putkeen kärjessä viipyi Bob Marley and The Wailersin legendaarinen Legend-kokoelma (1984), 12 viikkoa. Simon and Garfunkelin Bridge Over Troubled Water (1970) pääsi 13:een.
Vaikka en yleensä erottele sukupuolten saavutuksia, niin mainitaan, että 21:sta tuli pisimpään yhtäjaksoisesti kärkipaikalla viihtynyt naisartistin albumi ja vain kolme muuta naisartistien levyä ylipäätään on päässyt 11 ykkösviikkoon: Alanis Morissetten Jagged Little Pill (1995) sekä Shania Twainin Come on Over (1997) kolmessa erässä ja Didon Life for Rent (2003) neljässä. 21 ohittanee siis nämä jo sunnuntaina – se on jälleen väliaikatietojen kärjessä.Hyvin 21:n ulottuvilla olevia kokonaisviikkomääriä ovat Phil Collinsin ...But Seriouslyn (1989) ja Spice Girlsin Spicen (1996) 15 ykkösviikkoa.
21:ia on ostettu ennennäkemättömästi 12 viikkoa putkeen yli sata tuhatta kappaletta viikossa eli yhteensä noin kaksi miljoonaa kappaletta. Yleensä vastaavia myyntilukemia netotaan vain joulun tienoilla, jos silloinkaan. Tämä siis aikana, jolloin valitetaan huonosta levymyynnistä...
21 saavuttaa melko varmasti maagisen kolmen miljoonan kappaleen eli kymmenkertaisen platinalevyn rajan. Viimeksi siihen pystyi James Bluntin Back to Bedlam (2005). Lady Gagan yhdistetty The Fame ja The Fame Monster (2008), Kings of Leonin Only by the Night (2008) ja Michael Bublén Crazy Love (2009) Hollywood-painoksensa kanssa ovat kahdeksankertaisia platinalevyjä.
maanantai 18. huhtikuuta 2011
Listakatsaus, vko 16
Billboard Hot 100, Top 10
1. (1.) Katy Perry featuring Kanye West – E.T.
2. (2.) Rihanna – S&M
3. (3.) Black Eyed Peas – Just Can’t Get Enough
4. (4.) Cee Lo Green – F**k You (Forget You)
5. (5.) Lady Gaga – Born This Way
6. (7.) Jeremih featuring 50 Cent – Down on Me
7. (6.) Chris Brown feat. Lil Wayne & Busta Rhymes – Look at Me Now
8. (13.) Britney Spears – Till the World Ends
9. (8.) Jennifer Lopez featuring Pitbull – On the Floor
10. (10.) Adele – Rolling in the Deep
E.T.:n kolmas ykkösviikko saattaa jäädä sen viimeiseksi, sillä kuten edellisessä tekstissä tuli kerrottua, Rihannan S&M:stä julkaistiin ovelasti myyntiin remix-versio, jolla naukuu Britney Spears – juuri kun ehdin viime viikolla leimata biisin parhaaksi sijaksi kakkosen. Parasta listoissa onkin juuri se, että kaikkea voi tapahtua.
Spearsin oma Till the World Ends lähti taannoin liikkeelle melko hitaasti, vaikka debytoi yhdeksäntenä. Nyt se paransi siitä jo pykälän.
Kantrihurmuri Blake Shelton piristää mukavasti tämänviikkoista top kahtakymppiä. Honey Bee (13) on miehen ensimmäinen Top 20 -hitti. Lupe Fiascon Top 20 -saldo näyttää The Life Goes onin (16) ansiosta nyt kahta – ensimmäinen oli Superstar (2007), joka ylsi kymmenenneksi asti.
Pitbullilla on yhä hakusessa ensimmäinen jenkkiykkönen, koska edes Jennifer Lopezin avut eivät tunnu riittävän ihan sinne asti. Tuskin Give Me Everythinginkään (60-17), joka on kuitenkin hollantilais-dj Afrojackin sekä mystisen Nayerin ensimmäinen Hot 100 -meriitti.
Tanssipoljentoa löytyy myös sijalta 91: Martin Solveigin ja Dragonetten eurohitti Hello, joka on molempien ensimmäinen Hot 100 -hitti.
Aivan yhtä kiihkeää rytmiä ei tarjoa kantritähti Brad Paisley apunaan neljä vuosikymmentä tahkonnut Alabama. Old Alabama debytoi sijalla 95 ja on veteraanibändin ensimmäinen Hot 100 -hitti sitten ’N Syncin kanssa esitetyn (God Must Have Spent) A Little More Time on Youn kantriversion (#29, 1999). ’N Syncin alkuperäinen esitys ylsi kahdeksanneksi eli sama kappale listautui kahdesti esittäjinään ’N Sync sekä Alabama with ’N Sync.
USA:n albumit Top 10
1. (3.) Adele – 21
2. (1.) Britney Spears – Femme Fatale
3. (6.) Radiohead – The King of Limbs
4. (-) Hollywood Undead – American Tragedy
5. (2.) Wiz Khalifa – Rolling Papers
6. (4.) Chris Brown – F.A.M.E.
7. (5.) Various Artists – Songs for Japan
8. (11.) Mumford & Sons – Sigh No More
9. (-) Asking Alexandria – Reckless & Relentless
10. (9.) Kirk Franklin – Hello Fear
21 nettosi tällä viikolla neljännen ykkösviikkonsa USA:n albumilistalla, mutta on myynyt vain noin puolet siitä mitä Britanniassa.
Radioheadin The King of Limbs nousi sijoissa kolmanneksi, vaikka sen myynti laskikin edellisviikosta. Viimeisimpien tietojen mukaan osa viime viikon myynnistä jäi osa pois edelliseltä listalta ja se lisättiin tämän viikon saldoon. Levyn vastaanottoa on silti pidettävä pettymyksenä.
Nelosena debytoinut American Tragedy on Hollywood Undeadin toinen hittialbumi ja ensimmäinen Top 10 -merkintä. Swan Songs (2008) ylsi sijalle 22, mutta myi varsin pitkään parin hitin turvin.
Metalcorebändi Asking Alexandria puolestaan on ensimmäistä kertaa top sadassa. Albumin nimi on kuin Children of Bodomilla, mutta menestys huomattavasti parempaa: Relentless, Reckless Forever jäi taannoin sijalle 42.
Academy of Country Music piti palkintokemunsa ja niiden seurauksena muun muassa Jason Aldeanin (12) ja Zac Brown Bandin (15) platinaiset albumit harppasivat roimasti kohti kärkeä.
Palkintojuhlista puheen ollen, Billboard järjestää toukokuussa Billboard Music Awards -gaalan muutaman vuoden tauon jälkeen. Rihanna keräsi eniten ehdokkuuksia.
The Bandista tuttu veteraani Robbie Robertson debytoi 13:ntena albumillaan How to Become Clairvoyant. Se on hänen paras soolonoteerauksensa ja viimeisimmästä Top 10 -vierailusta ylipäätään on ehtinyt kulua noin 36 vuotta. Silloin kyseessä oli The Bandin ja Bob Dylanin kimppa-albumi.
Sijan 16 Tron: Legacy Reconfigured sisältää muun muassa Mobyn ja The Crystal Methodin remiksauksia Daft Punkin esittämistä soundtrackin kappaleista. Alkuperäinen Tron-albumi ylsi neljänneksi tammikuussa ja palasi tällä viikolla Top 40:iin.
R&b-bändi Mint Condition asteli 7-albumilla sijalle 33, korkeammalle kuin kertaakaan lähes kaksikymmentä vuotta kestäneen levytysuransa aikana. The Killsin neljäs albumi Blood Pressures debytoi 37:ntenä, joka on duon ensimmäinen Top 100 -sijoitus. Alison Mosshart on toki käynyt The Dead Weatherin kanssa pari kertaa kärkikympissäkin.
Britannian singlet Top 10
1. (2.) LMFAO feat. Lauren Bennett & GoonRock – Party Rock Anthem
2. (1.) Jennifer Lopez featuring Pitbull – On the Floor
3. (5.) Katy Perry featuring Kanye West – E.T.
4. (9.) Snoop Dogg & David Guetta – Sweat
5. (4.) Black Eyed Peas – Just Can’t Get Enough
6. (3.) Adele – Someone Like You
7. (12.) Rihanna – S&M
8. (20.) Chris Brown featuring Benny Benassi – Beautiful People
9. (6.) Mann featuring 50 Cent – Buzzin’
10. (7.) Nicole Scherzinger – Don’t Hold Your Breath
Jenkkiduo LMFAO nappasi uransa toisen paalun ja ensimmäisen johtotähtenä: Gettin' Over Youlla he saivat avustaa David Guettaa. Lauren Bennettille ja GoonRockille ykkössija on luonnollisesti ensimmäinen, koska he ovat listan ensikertalaisia.
S&M Remix -efekti näkyi jo brittilistalla, mutta suurempi huomio kiinnittyy Chris Brownin Beautiful Peopleen. Kuuntelen listapoppia päivittäin, ja mielestäni biisistä ei tullut Top 10 -sinkkua ainakaan musiikillisin avuin. Brownin sinkkusuhdanteet ovat toki korkeammalla kuin koskaan: Beautiful People on hänen kolmas Top 10 -merkintänsä pelkästään tänä vuonna. Benny Benassi palasi top kymppiin kahdeksan vuoden tauolta.
Top 10 koostuu tällä viikolla ensimmäistä kertaa pelkästään digilatauksista, sillä viime viikolla kymmenentenä ollut Jessie J:n Price Tag on julkaistu myös fyysisenä singlenä ja se putosi nyt sijalle 12.
Lady Gagan Bad Rom.. anteeksi Judas jouduttiin vuodon takia julkaisemaan suunniteltua aiemmin ja se ehti puolessatoista päivässä 14:nneksi. Supertähden sinkkumenekki on Britanniassa kuitenkin yllättävän kesyä: kärkeen Judasilla ei taida olla asiaa ensi viikollakaan ja Born This Way joutui taannoin tyytymään kolmanteen sijaan.
Britney Spearsin Till the World Ends (47-26) petrasi melko lähelle parasta sijoitustaan, joka on 21.
Arctic Monkeysin korkealta alkanut kaupallinen alamäki ei näytä vielä loppumisen merkkejä, sillä Don't Sit Down 'Cause I've Moved Your Chair jäi 28:nneksi. Bändillä on kaksi ykköstä.
Kesha sai yhdeksännen Top 40 -sinkkunsa, sillä Blow nousi 41-32. Amy Winehousen kummitytär ja levy-yhtiön suojatti Dionne Bromfield ylsi ensimmäistä kertaa Top 40:iin yhdessä Diggy Simmonsin kanssa kappaleella Yeah Right (36). Simmons on Run DMC:n Runin poika ja koko listan ensikertalainen.
Britannian albumit Top 10
1. (-) Foo Fighters – Wasting Light
2. (1.) Adele – 21
3. (3.) Adele – 19
4. (-) Glee Cast – Glee: The Music, Vol. 5
5. (2.) Katy B – On a Mission
6. (4.) Rihanna – Loud
7. (5.) Jessie J – Who You Are
8. (14.) Cee Lo Green – The Lady Killer
9. (9.) Elbow – Build a Rocket Boys
10. (8.) Bruno Mars – Doo-Wops & Hooligans
Foo Fighters syrjäytti odotetusti Adelen albumilistan kärjestä. Täten 21:n yhtämittainen ykkösviikkojen putki katkesi 11:een, mutta toki lisää paaluja on odotettavissa – todennäköisesti jo ensi viikolla. Enkä jaksa lakata hämmästelemästä 19:n hurjaa kestävyyttä kärkikolmikossa. Sekä Wasting Light että 21 myivät yli satatuhatta kappaletta.
Dave Grohlin bändille paalu on uran kolmas ja heidän kaikki varsinaiset studiolevynsä ovat yltäneet top kymppiin.
Glee Castinn neljä aiempaa numeroitua koostetta pääsivät sijoille 1, 2, 3 ja 4, mutta ketju turmeltui viidennen debytoitua neljäntenä.
Cee Lo Greenin Bright Lights Bigger City on hieno biisi ja yllättävän iso hitti nostaen osaltaan The Lady Killerin takaisin kärkikymppiin. Albumin paras sijoitus on kolmas.
Robert Plantin kanssa kakkosenakin käyneen Alison Kraussin Union Station -albumi Paper Airplane debytoi 11:ntenä. Tätä ennen Kraussin paras Union Station -merkintä oli New Favoriten (2001) 72. tila.
Metronomyn The English Riviera debytoi 28:ntena ja TV on the Radion Nine Types of Light jäi yllättävänkin alas, 33.nneksi. Samaan päässyt Dear Science (2008) oli sentään ilmestymisvuotensa hehkutetuimpia albumeita. Eikä hyvältä näytä Ruotsin listaykköseksi ponkaisseella Glasvegasillakaan: Euphoric Heartbreak romahti toisella listaviikollaan 10-47.
Montenegron Francis Goya, Miloš (Karadaglic) teki brittilistadebyyttinsä sijalle 52 albumilla The Guitar.
1. (1.) Katy Perry featuring Kanye West – E.T.
2. (2.) Rihanna – S&M
3. (3.) Black Eyed Peas – Just Can’t Get Enough
4. (4.) Cee Lo Green – F**k You (Forget You)
5. (5.) Lady Gaga – Born This Way
6. (7.) Jeremih featuring 50 Cent – Down on Me
7. (6.) Chris Brown feat. Lil Wayne & Busta Rhymes – Look at Me Now
8. (13.) Britney Spears – Till the World Ends
9. (8.) Jennifer Lopez featuring Pitbull – On the Floor
10. (10.) Adele – Rolling in the Deep
E.T.:n kolmas ykkösviikko saattaa jäädä sen viimeiseksi, sillä kuten edellisessä tekstissä tuli kerrottua, Rihannan S&M:stä julkaistiin ovelasti myyntiin remix-versio, jolla naukuu Britney Spears – juuri kun ehdin viime viikolla leimata biisin parhaaksi sijaksi kakkosen. Parasta listoissa onkin juuri se, että kaikkea voi tapahtua.
Spearsin oma Till the World Ends lähti taannoin liikkeelle melko hitaasti, vaikka debytoi yhdeksäntenä. Nyt se paransi siitä jo pykälän.
Kantrihurmuri Blake Shelton piristää mukavasti tämänviikkoista top kahtakymppiä. Honey Bee (13) on miehen ensimmäinen Top 20 -hitti. Lupe Fiascon Top 20 -saldo näyttää The Life Goes onin (16) ansiosta nyt kahta – ensimmäinen oli Superstar (2007), joka ylsi kymmenenneksi asti.
Pitbullilla on yhä hakusessa ensimmäinen jenkkiykkönen, koska edes Jennifer Lopezin avut eivät tunnu riittävän ihan sinne asti. Tuskin Give Me Everythinginkään (60-17), joka on kuitenkin hollantilais-dj Afrojackin sekä mystisen Nayerin ensimmäinen Hot 100 -meriitti.
Tanssipoljentoa löytyy myös sijalta 91: Martin Solveigin ja Dragonetten eurohitti Hello, joka on molempien ensimmäinen Hot 100 -hitti.
Aivan yhtä kiihkeää rytmiä ei tarjoa kantritähti Brad Paisley apunaan neljä vuosikymmentä tahkonnut Alabama. Old Alabama debytoi sijalla 95 ja on veteraanibändin ensimmäinen Hot 100 -hitti sitten ’N Syncin kanssa esitetyn (God Must Have Spent) A Little More Time on Youn kantriversion (#29, 1999). ’N Syncin alkuperäinen esitys ylsi kahdeksanneksi eli sama kappale listautui kahdesti esittäjinään ’N Sync sekä Alabama with ’N Sync.
USA:n albumit Top 10
1. (3.) Adele – 21
2. (1.) Britney Spears – Femme Fatale
3. (6.) Radiohead – The King of Limbs
4. (-) Hollywood Undead – American Tragedy
5. (2.) Wiz Khalifa – Rolling Papers
6. (4.) Chris Brown – F.A.M.E.
7. (5.) Various Artists – Songs for Japan
8. (11.) Mumford & Sons – Sigh No More
9. (-) Asking Alexandria – Reckless & Relentless
10. (9.) Kirk Franklin – Hello Fear
21 nettosi tällä viikolla neljännen ykkösviikkonsa USA:n albumilistalla, mutta on myynyt vain noin puolet siitä mitä Britanniassa.
Radioheadin The King of Limbs nousi sijoissa kolmanneksi, vaikka sen myynti laskikin edellisviikosta. Viimeisimpien tietojen mukaan osa viime viikon myynnistä jäi osa pois edelliseltä listalta ja se lisättiin tämän viikon saldoon. Levyn vastaanottoa on silti pidettävä pettymyksenä.
Nelosena debytoinut American Tragedy on Hollywood Undeadin toinen hittialbumi ja ensimmäinen Top 10 -merkintä. Swan Songs (2008) ylsi sijalle 22, mutta myi varsin pitkään parin hitin turvin.
Metalcorebändi Asking Alexandria puolestaan on ensimmäistä kertaa top sadassa. Albumin nimi on kuin Children of Bodomilla, mutta menestys huomattavasti parempaa: Relentless, Reckless Forever jäi taannoin sijalle 42.
Academy of Country Music piti palkintokemunsa ja niiden seurauksena muun muassa Jason Aldeanin (12) ja Zac Brown Bandin (15) platinaiset albumit harppasivat roimasti kohti kärkeä.
Palkintojuhlista puheen ollen, Billboard järjestää toukokuussa Billboard Music Awards -gaalan muutaman vuoden tauon jälkeen. Rihanna keräsi eniten ehdokkuuksia.
The Bandista tuttu veteraani Robbie Robertson debytoi 13:ntena albumillaan How to Become Clairvoyant. Se on hänen paras soolonoteerauksensa ja viimeisimmästä Top 10 -vierailusta ylipäätään on ehtinyt kulua noin 36 vuotta. Silloin kyseessä oli The Bandin ja Bob Dylanin kimppa-albumi.
Sijan 16 Tron: Legacy Reconfigured sisältää muun muassa Mobyn ja The Crystal Methodin remiksauksia Daft Punkin esittämistä soundtrackin kappaleista. Alkuperäinen Tron-albumi ylsi neljänneksi tammikuussa ja palasi tällä viikolla Top 40:iin.
R&b-bändi Mint Condition asteli 7-albumilla sijalle 33, korkeammalle kuin kertaakaan lähes kaksikymmentä vuotta kestäneen levytysuransa aikana. The Killsin neljäs albumi Blood Pressures debytoi 37:ntenä, joka on duon ensimmäinen Top 100 -sijoitus. Alison Mosshart on toki käynyt The Dead Weatherin kanssa pari kertaa kärkikympissäkin.
Britannian singlet Top 10
1. (2.) LMFAO feat. Lauren Bennett & GoonRock – Party Rock Anthem
2. (1.) Jennifer Lopez featuring Pitbull – On the Floor
3. (5.) Katy Perry featuring Kanye West – E.T.
4. (9.) Snoop Dogg & David Guetta – Sweat
5. (4.) Black Eyed Peas – Just Can’t Get Enough
6. (3.) Adele – Someone Like You
7. (12.) Rihanna – S&M
8. (20.) Chris Brown featuring Benny Benassi – Beautiful People
9. (6.) Mann featuring 50 Cent – Buzzin’
10. (7.) Nicole Scherzinger – Don’t Hold Your Breath
Jenkkiduo LMFAO nappasi uransa toisen paalun ja ensimmäisen johtotähtenä: Gettin' Over Youlla he saivat avustaa David Guettaa. Lauren Bennettille ja GoonRockille ykkössija on luonnollisesti ensimmäinen, koska he ovat listan ensikertalaisia.
S&M Remix -efekti näkyi jo brittilistalla, mutta suurempi huomio kiinnittyy Chris Brownin Beautiful Peopleen. Kuuntelen listapoppia päivittäin, ja mielestäni biisistä ei tullut Top 10 -sinkkua ainakaan musiikillisin avuin. Brownin sinkkusuhdanteet ovat toki korkeammalla kuin koskaan: Beautiful People on hänen kolmas Top 10 -merkintänsä pelkästään tänä vuonna. Benny Benassi palasi top kymppiin kahdeksan vuoden tauolta.
Top 10 koostuu tällä viikolla ensimmäistä kertaa pelkästään digilatauksista, sillä viime viikolla kymmenentenä ollut Jessie J:n Price Tag on julkaistu myös fyysisenä singlenä ja se putosi nyt sijalle 12.
Lady Gagan Bad Rom.. anteeksi Judas jouduttiin vuodon takia julkaisemaan suunniteltua aiemmin ja se ehti puolessatoista päivässä 14:nneksi. Supertähden sinkkumenekki on Britanniassa kuitenkin yllättävän kesyä: kärkeen Judasilla ei taida olla asiaa ensi viikollakaan ja Born This Way joutui taannoin tyytymään kolmanteen sijaan.
Britney Spearsin Till the World Ends (47-26) petrasi melko lähelle parasta sijoitustaan, joka on 21.
Arctic Monkeysin korkealta alkanut kaupallinen alamäki ei näytä vielä loppumisen merkkejä, sillä Don't Sit Down 'Cause I've Moved Your Chair jäi 28:nneksi. Bändillä on kaksi ykköstä.
Kesha sai yhdeksännen Top 40 -sinkkunsa, sillä Blow nousi 41-32. Amy Winehousen kummitytär ja levy-yhtiön suojatti Dionne Bromfield ylsi ensimmäistä kertaa Top 40:iin yhdessä Diggy Simmonsin kanssa kappaleella Yeah Right (36). Simmons on Run DMC:n Runin poika ja koko listan ensikertalainen.
Britannian albumit Top 10
1. (-) Foo Fighters – Wasting Light
2. (1.) Adele – 21
3. (3.) Adele – 19
4. (-) Glee Cast – Glee: The Music, Vol. 5
5. (2.) Katy B – On a Mission
6. (4.) Rihanna – Loud
7. (5.) Jessie J – Who You Are
8. (14.) Cee Lo Green – The Lady Killer
9. (9.) Elbow – Build a Rocket Boys
10. (8.) Bruno Mars – Doo-Wops & Hooligans
Foo Fighters syrjäytti odotetusti Adelen albumilistan kärjestä. Täten 21:n yhtämittainen ykkösviikkojen putki katkesi 11:een, mutta toki lisää paaluja on odotettavissa – todennäköisesti jo ensi viikolla. Enkä jaksa lakata hämmästelemästä 19:n hurjaa kestävyyttä kärkikolmikossa. Sekä Wasting Light että 21 myivät yli satatuhatta kappaletta.
Dave Grohlin bändille paalu on uran kolmas ja heidän kaikki varsinaiset studiolevynsä ovat yltäneet top kymppiin.
Glee Castinn neljä aiempaa numeroitua koostetta pääsivät sijoille 1, 2, 3 ja 4, mutta ketju turmeltui viidennen debytoitua neljäntenä.
Cee Lo Greenin Bright Lights Bigger City on hieno biisi ja yllättävän iso hitti nostaen osaltaan The Lady Killerin takaisin kärkikymppiin. Albumin paras sijoitus on kolmas.
Robert Plantin kanssa kakkosenakin käyneen Alison Kraussin Union Station -albumi Paper Airplane debytoi 11:ntenä. Tätä ennen Kraussin paras Union Station -merkintä oli New Favoriten (2001) 72. tila.
Metronomyn The English Riviera debytoi 28:ntena ja TV on the Radion Nine Types of Light jäi yllättävänkin alas, 33.nneksi. Samaan päässyt Dear Science (2008) oli sentään ilmestymisvuotensa hehkutetuimpia albumeita. Eikä hyvältä näytä Ruotsin listaykköseksi ponkaisseella Glasvegasillakaan: Euphoric Heartbreak romahti toisella listaviikollaan 10-47.
Montenegron Francis Goya, Miloš (Karadaglic) teki brittilistadebyyttinsä sijalle 52 albumilla The Guitar.
Tunnisteet:
Adele,
Foo Fighters,
Kanye West,
Katy Perry,
listakatsaus,
LMFAO
perjantai 15. huhtikuuta 2011
Uusi vanha hitti
Rihannan S&M:stä julkaistiin juuri remix-versio, jolla esiintyy myös Britney Spears. Rihanna oli kysynyt faneiltaan Twitterissä, kenen kanssa hänen pitäisi tehdä yhteistyötä ja lupasi sen toteuttaa. Ja lupaus ihme kyllä myös piti, vaikka S&M:n remix on kaikella kunnioituksella aika kökkö.
Koko homman tarkoitus on tietenkin hankkia lisämyyntiä ja kenties listojen kärkipaikkoja. Hot 100 -listalla se voikin onnistua ensi viikolla, mutta esimerkiksi Britanniassa esteet ovat korkeampia.
Britney-faneja kiinnostaa tietenkin saako Spears uransa viidennen jenkkiykkösen. Periaatteessa hän sen ansaitsisi, sillä ilman uutta remiksausta S&M ei näillä näkymin voisi yltää kärkeen. Mutta krediittiin tarvittaisiin piste-enemmistö eli että remixin osuus S&M:n pisteistä ylittäisi alkuperäisen. Käytännössä kyse on ensi alkuun noin 275 000 digilatauksesta viikossa, sillä uuden version radiosoitto on vielä niukkaa.
Hot 100 -historia tuntee useita kappaleita, joiden uusi versio on suositumpi kuin alkuperäinen. Los del Rion Macarenasta soitettiin ja ostettiin Bayside Boys Mixiä 90-luvulla ja Jennifer Lopez nettosi 2000-luvun alkupuolella ykkösiä I'm Realin ja Ain't It Funnyn hip hop -sävytteisillä versioilla. Lisäksi moni biisi on listautunut kahdesti, sekä alkuperäisenä että uutena versiona, ja eroteltu vaikkapa lisänimillä Part 1 ja Part 2. Esimerkiksi Usherin Love in This Club (2008) oli ykkönen ja Beyoncén sekä Lil Waynen sävyttämä Part 2 ylsi Top 20:iin.
Justin Timberlake puolestaan levytti Until the End of Timen (2006) uudelleen Beyoncén kanssa ja Katy Perryn E.T.:lle kävi jutustelemassa Kanye West. Kid Rockin Picturesta (2002) julkaistiin radiosoittoon eri versio kuin myyntiin: radiossa lauleskeli Sheryl Crow, myyntisinglellä Allison Moorer. Samaa on harrastanut muun muassa Santana.
Eräs lähihistorian kiinnostavimmista tapauksista on Bow Wow'n ja R. Kellyn I'm a Flirt (2007). Sen piti alun perin olla Bow Wow'n The Price of Fame -albumin toinen single, mutta levy-yhtiö valitsi toisin. Sen sijaan I'm a Flirtin remix-versiosta tuli R. Kellyn Double Up -albumin sinkku. Alkuperäinen versio debytoi Hot 100 -listalla, mutta lopulta listan kärkikympin tuntumaan eteni I'm a Flirt, jonka esittäjäksi merkittiin R. Kelly or Bow Wow (featuring T.I. & T-Pain). Joel Whitburnin The Billboard Book of Top 40 Hits noteerasi sen myös alkuperäisellä krediitillä Bow Wow featuring R. Kelly.
Vanhan tavaran lämmittelyä uusin voimin on siis harrastettu iät ja ajat, mutta listamielessä se on aina yhtä kiinnostavaa. Joskus tuntuu, että vain taivas on rajana artistien ja markkinointiväen kekseliäisyydelle.
Koko homman tarkoitus on tietenkin hankkia lisämyyntiä ja kenties listojen kärkipaikkoja. Hot 100 -listalla se voikin onnistua ensi viikolla, mutta esimerkiksi Britanniassa esteet ovat korkeampia.
Britney-faneja kiinnostaa tietenkin saako Spears uransa viidennen jenkkiykkösen. Periaatteessa hän sen ansaitsisi, sillä ilman uutta remiksausta S&M ei näillä näkymin voisi yltää kärkeen. Mutta krediittiin tarvittaisiin piste-enemmistö eli että remixin osuus S&M:n pisteistä ylittäisi alkuperäisen. Käytännössä kyse on ensi alkuun noin 275 000 digilatauksesta viikossa, sillä uuden version radiosoitto on vielä niukkaa.
Hot 100 -historia tuntee useita kappaleita, joiden uusi versio on suositumpi kuin alkuperäinen. Los del Rion Macarenasta soitettiin ja ostettiin Bayside Boys Mixiä 90-luvulla ja Jennifer Lopez nettosi 2000-luvun alkupuolella ykkösiä I'm Realin ja Ain't It Funnyn hip hop -sävytteisillä versioilla. Lisäksi moni biisi on listautunut kahdesti, sekä alkuperäisenä että uutena versiona, ja eroteltu vaikkapa lisänimillä Part 1 ja Part 2. Esimerkiksi Usherin Love in This Club (2008) oli ykkönen ja Beyoncén sekä Lil Waynen sävyttämä Part 2 ylsi Top 20:iin.
Justin Timberlake puolestaan levytti Until the End of Timen (2006) uudelleen Beyoncén kanssa ja Katy Perryn E.T.:lle kävi jutustelemassa Kanye West. Kid Rockin Picturesta (2002) julkaistiin radiosoittoon eri versio kuin myyntiin: radiossa lauleskeli Sheryl Crow, myyntisinglellä Allison Moorer. Samaa on harrastanut muun muassa Santana.
Eräs lähihistorian kiinnostavimmista tapauksista on Bow Wow'n ja R. Kellyn I'm a Flirt (2007). Sen piti alun perin olla Bow Wow'n The Price of Fame -albumin toinen single, mutta levy-yhtiö valitsi toisin. Sen sijaan I'm a Flirtin remix-versiosta tuli R. Kellyn Double Up -albumin sinkku. Alkuperäinen versio debytoi Hot 100 -listalla, mutta lopulta listan kärkikympin tuntumaan eteni I'm a Flirt, jonka esittäjäksi merkittiin R. Kelly or Bow Wow (featuring T.I. & T-Pain). Joel Whitburnin The Billboard Book of Top 40 Hits noteerasi sen myös alkuperäisellä krediitillä Bow Wow featuring R. Kelly.Vanhan tavaran lämmittelyä uusin voimin on siis harrastettu iät ja ajat, mutta listamielessä se on aina yhtä kiinnostavaa. Joskus tuntuu, että vain taivas on rajana artistien ja markkinointiväen kekseliäisyydelle.
Tunnisteet:
Billboard Hot 100,
Bow Wow,
Britney Spears,
Jennifer Lopez,
Justin Timberlake,
Kid Rock,
listatrivia,
Los del Rio,
musiikkibisnes,
R. Kelly,
Rihanna,
Usher
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)