Löysin sarjaan jotain todella mielenkiintoista, jos ”mielenkiintoista” tarkoittaa leidiversiota The Baseballsista. Keskieurooppalaiset osaavat kierrättää hittejä ja hollantilainen Caro Emerald on tarttunut Lady Gagan Bad Romanceen. Tulos on rutkasti The Baseballs -tyylistä runttausta hienostuneempi, enemmän pin-up -henkinen.
Emerald on noussut Deleted Scenes from the Cutting Room Floor -albumillaan listoille ympäri Eurooppaa, muun muassa Britannian neloseksi ja Saksan kutoseksi. Kotimaassaan Hollannissa albumi rikkoi ennätyksiä jumittumalla kärkeen 30 viikon ajaksi. Suomessa hänen kappaleitaan on käytetty ainakin Nelosen ohjelmapuffeissa.
Bad Romance on mukana Deleted Scenes from the Cutting Room Floorin deluxe-painoksella ja se julkaistaan Britanniassa Just One Dance -sinkun toisena a-puolena marraskuussa. Tuleeko tästä hitti? Veikkaisin, että ainakin Suomessa joku jää koukkuun ja joulukaupassa Stockan laarit tyhjenevät nopeasti.
torstai 29. syyskuuta 2011
tiistai 27. syyskuuta 2011
Keskimääräisistä viikkomyynneistä
Olkoot tämä ja ensi viikko myyntilukujen teemaviikkoja, sillä pian päivitetään jälleen vuositilanne ja käsittelen myyntejä ensimmäisessä Rumban listakolumnissani, joka ilmestyy 7.10. Nyt tartun myyntilukuihin harvoin käsitellystä kulmasta. Millaisia myyntejä keskimäärin vaaditaan britti- ja jenkkilistoilla viiden joukkoon, top teniin, top 20:iin ja top 40:iin?
Esitetty tulos perustuu viimeisen kuuden viikon myyntilukuihin sisältäen hiljaisia ja vilkkaita viikkoja, joten se asettuu melko lähelle yleistä keskiarvoa. Kannattaa kuitenkin muistaa, että esimerkiksi ykkönen voi myydä periaatteessa miten paljon tahansa. Lil Waynen liki miljoonamyynti nosti huimasti USA:n albumiykkösen keskiarvoa. Siksi on kiinnostavampaa ja validimpaa tutkia alempia sijoja.
Loppukesästä etenkin albumien myyntilukemat laskevat joka vuosi varsin alas. On ollut viikkoja, jolloin Britannian albumilistan top 40 -paikka on irronnut alle 3000 kpl:een myynnillä, sekä viikkoja, jolloin top teniin on päästy noin seitsemällä tuhannella.
Digilatauksissa vaihtelut ovat albumimyyntiä vähäisempiä. USA:n singlemyynti on itse asiassa hyvinkin stabiilia.
Myyntiluvut eivät ole yleisesti julkista tietoa, mutta ne julkaistaan alan käyttöön, USA:ssa Soundscanin ja Britanniassa Music Weekin toimesta. Pyöristettyjä lukuja julkaisevat kaikelle kansalle The Official UK Charts Company sekä Billboard.
USA:n albumit
#1 – 428 624
#3 – 107 086
#5 – 46 962
#10 – 28 326
#20 – 17 537
#40 – 10 232
USA:n singlet (lataukset)
#1 – 220 037
#3 – 160 247
#5 – 132 438
#10 – 102 794
#20 – 63 742
#40 – 35 652
Britannian albumit
#1 – 61 757
#3 – 31 087
#5 – 21 158
#10 – 11 254
#20 – 6 944
#40 – 3 702
Britannian singlet
#1 – 91 434
#3 – 54 970
#5 – 42 627
#10 – 27 120
#20 – 15 539
#40 – 8 009
Esitetty tulos perustuu viimeisen kuuden viikon myyntilukuihin sisältäen hiljaisia ja vilkkaita viikkoja, joten se asettuu melko lähelle yleistä keskiarvoa. Kannattaa kuitenkin muistaa, että esimerkiksi ykkönen voi myydä periaatteessa miten paljon tahansa. Lil Waynen liki miljoonamyynti nosti huimasti USA:n albumiykkösen keskiarvoa. Siksi on kiinnostavampaa ja validimpaa tutkia alempia sijoja.Loppukesästä etenkin albumien myyntilukemat laskevat joka vuosi varsin alas. On ollut viikkoja, jolloin Britannian albumilistan top 40 -paikka on irronnut alle 3000 kpl:een myynnillä, sekä viikkoja, jolloin top teniin on päästy noin seitsemällä tuhannella.
Digilatauksissa vaihtelut ovat albumimyyntiä vähäisempiä. USA:n singlemyynti on itse asiassa hyvinkin stabiilia.
Myyntiluvut eivät ole yleisesti julkista tietoa, mutta ne julkaistaan alan käyttöön, USA:ssa Soundscanin ja Britanniassa Music Weekin toimesta. Pyöristettyjä lukuja julkaisevat kaikelle kansalle The Official UK Charts Company sekä Billboard.
USA:n albumit
#1 – 428 624
#3 – 107 086
#5 – 46 962
#10 – 28 326
#20 – 17 537
#40 – 10 232
USA:n singlet (lataukset)
#1 – 220 037
#3 – 160 247
#5 – 132 438
#10 – 102 794
#20 – 63 742
#40 – 35 652
Britannian albumit
#1 – 61 757
#3 – 31 087
#5 – 21 158
#10 – 11 254
#20 – 6 944
#40 – 3 702
Britannian singlet
#1 – 91 434
#3 – 54 970
#5 – 42 627
#10 – 27 120
#20 – 15 539
#40 – 8 009
sunnuntai 25. syyskuuta 2011
Listakatsaus, vko 39
Billboard Hot 100, Top 10
1. (1.) Maroon 5 featuring Christina Aguilera – Moves Like Jagger
2. (2.) Adele – Someone Like You
3. (3.) Foster the People – Pumped Up Kicks
4. (4.) LMFAO feat. Lauren Bennett & GoonRock – Party Rock Anthem
5. (6.) Gym Class Heroes featuring Adam Levine – Stereo Hearts
6. (5.) Bad Meets Evil featuring Bruno Mars – Lighters
7. (11.) Cobra Starship featuring Sabi – You Make Me Feel…
8. (10.) Rihanna – Cheers (Drink to That)
9. (7.) Nicki Minaj – Super Bass
10. (8.) Lady Gaga – You and I
Kolmatta viikkoa kärjessä viihtyvä Moves Like Jagger sivuaa Maroon 5:n omaa aiempaa ykkösviikkoennätystä, jonka se saavutti Makes Me Wonderilla (2007). Moves Like Jagger nousi tällä viikolla myös radiolistan piikkipaikalle.
Kokonaisuutena top ten on sijoitusten valossa staattinen, mutta poimitaan sieltä Cobra Starshipin You Make Me Feel, joka nousi sivuamaan bändin Good Girl Go Bad -esikoishitin saavuttamaa seitsemättä sijaa.
Coldplayn Paradise debytoi 16:ntena eli ihan kivasti Every Teardrop Is a Waterfallin (14) vanavedessä. Sitä ei ole päästetty brittilistalle lainkaan, sillä singlen kylkeen pystyy ennakkoon tilaamaan koko tulevan Mylo Xyloto -albumin. Kerrataan Chris Martinin ja kumppaneiden top ten -saavutukset: yksi ykkönen, Viva la Vida (2008), jonka lisäksi Speed of Sound (2005) ylsi kahdeksanneksi.
LMFAO:n uusi single Sexy and I Know It puolitti sijalukunsa viidestäkympistä 25:nneksi. Party Rock Anthem on yhä neljäntenä ja viettänyt top tenissä jo 18 viikkoa.
Tony Bennettistä tuli historian iäkkäin eläessään Hot 100 -listalle yltänyt artisti, kun Winehouse-duettocover Body and Soul debytoi 87:ntenä. 85-vuotias Bennett on reilun vuoden vanhempi George Burnsia, jonka kaihoisasti nimetty I Wish I Was Eighteen Again poistui listalta keväällä 1980. Burnsille ei siunaantunut yhtään top 40 -merkintää Hot 100 -listalla tai sen edeltäjillä, Bennettille on kertynyt toistaiseksi 13, mutta vain yksi nousi top teniin: In the Middle of an Island (#9, 1957). Bennettin edellisestä Hot 100 -hitistä ehti kulua lähes 44 vuotta. Hot 100 -lista aloitti elokuussa 1958 ja Bennett oli mukana ihan ensimmäisellä listalla kappaleella Young and Warm and Wonderful.
Mainitaan vielä, että iäkkäimpänä ykköseksi noussut artisti on Louis Armstrong, 62, jonka Hello Dolly kävi kärjessä vuonna 1964.
USA:n albumit, Top 10
1. (-) Lady Antebellum – Own the Night
2. (2.) Adele – 21
3. (1.) Lil Wayne – Tha Carter IV
4. (re) Brantley Gilbert – Halfway to Heaven
5. (-) Staind – Staind
6. (4.) The Beatles – 1
7. (3.) George Strait – Here for a Good Time
8. (-) Dream Theater – A Dramatic Turn of Events
9. (6.) Jay-Z & Kanye West – Watch the Throne
10. (-) The Devil Wears Prada – Dead Throne
Viimevuotisella Need You Now -albumillaan ja sen nimibiisillä supersuosioon noussut Lady Antebellum ei jäänyt lepäämään laakereilleen. Bändin tuore Own the Night myi noin 347 000 kpl ja valtasi ylivoimaisesti USA:n albumilistan kärkipaikan. Ykkössija on ryhmän toinen mainitun Need You Now’n lisäksi. Hot 100 -listaltakin ehti tipahtaa jo seiskasija uuden albumin ensimmäisen lohkaisun Just a Kissin toimesta.
Kantria löytyy myös nelossijalta, asialla Country Must Be Country Wide -singlellään hitin saanut Brantley Gilbert. Halfway to Heaven julkaistiin alun perin jo keväällä 2010, mutta paketoitiin uudelleen hittien myötä. Gilbertin ote kantriin on Lady Antebellumia rockimpi ja häntä on verrattu muun muassa Kid Rockiin sekä Jason Aldeaniin, jonka top ten -hitti Dirt Road Anthem on Gilbertin kirjoittama.
Viime vuosikymmenellä kolme perättäistä ykkösalbumia rohmunnut Staind joutui tyytymään kolmanteen tilaan The Illusion of Progressilla (2008) ja nyt bändin mukaan nimetty uutuus debytoi viidentenä. Se on kuitenkin siis jo ryhmän viides top 5 -merkintä.
Dream Theater puolestaan ylsi top teniin toista kertaa putkeen ja The Devil Wears Prada jo toista kertaa peräkkäin kymmenenneksi. Paluun tehnyt Anthrax sai uransa toiseksi korkeimman sijoituksen Worship Musicin debytoitua 12:ntena. Vain Sound of White Noise (#7, 1993) pääsi ylemmäs.
Ysärisuuruudet Primus ja Bush debytoivat 15:ntenä ja 18:ntena. Ensin mainitun sijoitus on ok, jälkimmäisen pieni pettymys. Kummallakaan ei tosin ole hittejä juuri nyt. Molemmilla on kaksi top ten -sijoitusta, Bushilla yksi ykkönenkin (Razorblade Suitcase, 1996).
Koska rockmusiikkia on tämän viikon listalla useammankin viikon tarpeiksi, nostetaan esiin vielä erinomaisesti 22:nneksi yltänyt Alice Cooperin Welcome 2 My Nightmare. Albumi on jatko-osa melkein samannimiselle Welcome to My Nightmarelle (1975), joka nousi viidenneksi. Cooperilla on neljä top ten -albumia ja yksi ykkönen, Suomessakin kärkipaikasta nauttinut Billion Dollar Babies (1973), ja Welcome 2 My Nightmaren sijoitus on hänen parhaansa sitten Trashin (#20, 1989).
The Polyphonic Spreessä musisoinut Annie Clark alias St. Vincent ilmaantui upeasti 19:nneksi kolmannella albumillaan Strange Mercy. Sen edeltäjä Actor (2009) piipahti 90:ntenä.
Kaikkiaan top sadassa on tällä viikolla kolmekymmentä uutuutta, joukossa edellä mainittujen lisäksi muun muassa Foreignerin Feels Like the First Time (45).
Britannian singlet, Top 10
1. (-) One Direction – What Makes You Beautiful
2. (2.) Maroon 5 featuring Christina Aguilera – Moves Like Jagger
3. (1.) Pixie Lott – All About Tonight
4. (6.) Olly Murs featuring Rizzle Kicks – Heart Skips a Beat
5. (3.) The Saturdays – All Fired Up
6. (5.) Example – Stay Awake
7. (7.) Calvin Harris – Feel So Close
8. (8.) Christina Perri – Jar of Hearts
9. (12.) Will Young – Jealousy
10. (4.) Leona Lewis & Avicii – Collide
N-Dubzista tuttu Dappy kykeni siihen, mihin ryhmänsä ei taida koskaan yltää eli sai brittiykkösen. Tällä viikolla nimittäin No Regrets oli se, joka tukki Moves Like Jaggerin tien kärkeen. Dappy vieraili jo Tinchy Stryderin kesäisellä top 5 -hitillä Spaceship. N-Dubzin paras saavutus on I Need Youn (2009) viides tila.
Maroon 5:n ja Christina Aguileran hitin listaura alkaa muistuttaa Love the Way You Lien viimevuotista taivalta – Eminemin ja Rihannan kappaleesta tuli lopulta vuoden ostetuin ilman viikkolistan ykkössijaa. Ostetuimmaksi Moves Like Jagger ei taida edetä, mutta kerää erinomaisen vuosisaldon.
Jason Derülo seurasi Don’t Wanna Go Home -ykköshittiään It Girlin nelossijalla ja viidentenä debytoi odotettu paluusinkku James Morrisonilta. Laulajan Nelly Furtado -duetto Broken Strings (2008) myi kuin leipää ja ylsi parhaimmillaan kakkoseksi. I Won’t Let You Go on rugbylaisen viides top ten -sinkku.
Ed Sheeranin esikoishitti The A Team on jättämässä jalkoihinsa uuden You Need Me, I Don’t Need You -singlen, joka putosi jo 12-20. Taannoin kolmantena viihtynyttä balladia on ostettu jo yli puoli miljoonaa kappaletta.
Edellisessä tekstissä esitellyn Damien Ricen Cannonball nousi uljaasti 39. sijalta yhdeksänneksi. Siitä tuli siis esittäjänsä ensimmäinen top ten -hitti. Myös aiempi paras, 19:s, oli Cannonballin saavuttama vuodelta 2004.
Britannian albumit Top 10
1. (-) Kasabian – Velociraptor
2. (1.) Ed Sheeran – +
3. (2.) Adele – 21
4. (5.) Joe McElderry – Classic
5. (-) Tony Bennett – Duets II
6. (3.) Example – Playing in the Shadows
7. (6.) David Guetta – Nothing but the Beat
8. (7.) Will Young – Echoes
9. (-) Christina Perri – Lovestrong
10. (8.) Adele – 19
Kasabianin kolmas albumilistan ykköspaikka oli oikeastaan kirkossa kuulutettu jo ennen Velociraptor-albumin ilmestymistä. Ainoa jännitysmomentti liittyi myyntilukuihin, jotka lopulta jäivät melko keskinkertaisiksi. 94 000 kpl on esimerkiksi vähemmän kuin Ed Sheeranin viime viikon saldo.
Tony Bennettin kohuttu duettoalbumi Duets II debytoi viidentenä. Se on hänen pitkän uransa korkein sijoitus ja ylipäätään vasta toinen top ten -lätty. Bennettin liitti eliittiin kokoelma A String of Tony’s Hits (#9, 1966). Herra on siis myös iäkkäin mies, joka on yltänyt kärkikymppiin ja vielä uudella materiaalilla. Doris Daysta tuli pari viikkoa sitten iäkkäin uudella studioalbumilla top ten -kynnyksen ylittänyt ja yli ysikymppinen Vera Lynn sai kokoelmansa kärkeen syksyllä 2009.
Jar of Hearts -hitillään meidänkin radiokanaviamme sulostuttava Christina Perri vei Lovestrong-esikoisensa yhdeksänneksi. USA:ssa se debytoi peräti neljäntenä, mutta ei ole pitänyt pintaansa kovinkaan hyvin.
Paljon parjattu superkokoonpano SuperHeavy aloitti paikalta numero 13. Dave Stewartin ideoiman ryhmän musiikki ei ehkä ole maailman hirveintä, mutta bändin nimi kenties kyllä.
Kuolometallista melodisempaan progeen siirtynyt Opeth saavutti uransa parhaan sijoituksen Heritagen debytoitua 22:ntenä. Ruotsalaisbändi oli tätä ennen käynyt 34:ntenä lätyllään Watershed (2008).
Tori Amosin ensimmäinen Deutsche Grammophon -julkaisu Night of Hunters saavutti torimaisen numeron 27. Midwinter Graces (2009) ei yltänyt lainkaan top 75 -listalle, mutta muuten hänen sijoitustensa keskiarvo viimeisen 12 vuoden ajalta on noin 33. Amos muistetaan muiden hittiensä lisäksi puun takaa tullesta sinkkuykkösestä Professional Widow (It’s Got to Be Big), joka ylsi kärkeen Armand van Heldenin remiksaamana vuonna 1997.
The Waterboys palasi top 40:iin 18 vuoden tauolta, kun An Appointment with Mr. Yeats debytoi 30:ntena. Vuoden 1993 Dream Harder pääsi viidenneksi ja bändillä on kaksi muutakin top 5 -sijoitusta, parhaana The Best of -kokoelman kakkossija vuodelta 1991.
Sanataiteilija Scroobius Pip muistetaan Dan le Sacin kanssa tehdystä singlehitistä Thou Shalt Always Kill (#34, 2007) ja parista lista-albumistakin, mutta Distraction Piecesin 35. sija on hänen ensimmäinen albumilistamerkintänsä yksinään. Paikan numero 37 saavuttanut The Rifles sen sijaan on käynyt kymmenen sijaa korkeammalla.
1. (1.) Maroon 5 featuring Christina Aguilera – Moves Like Jagger
2. (2.) Adele – Someone Like You
3. (3.) Foster the People – Pumped Up Kicks
4. (4.) LMFAO feat. Lauren Bennett & GoonRock – Party Rock Anthem
5. (6.) Gym Class Heroes featuring Adam Levine – Stereo Hearts
6. (5.) Bad Meets Evil featuring Bruno Mars – Lighters
7. (11.) Cobra Starship featuring Sabi – You Make Me Feel…
8. (10.) Rihanna – Cheers (Drink to That)
9. (7.) Nicki Minaj – Super Bass
10. (8.) Lady Gaga – You and I
Kolmatta viikkoa kärjessä viihtyvä Moves Like Jagger sivuaa Maroon 5:n omaa aiempaa ykkösviikkoennätystä, jonka se saavutti Makes Me Wonderilla (2007). Moves Like Jagger nousi tällä viikolla myös radiolistan piikkipaikalle.
Kokonaisuutena top ten on sijoitusten valossa staattinen, mutta poimitaan sieltä Cobra Starshipin You Make Me Feel, joka nousi sivuamaan bändin Good Girl Go Bad -esikoishitin saavuttamaa seitsemättä sijaa.
Coldplayn Paradise debytoi 16:ntena eli ihan kivasti Every Teardrop Is a Waterfallin (14) vanavedessä. Sitä ei ole päästetty brittilistalle lainkaan, sillä singlen kylkeen pystyy ennakkoon tilaamaan koko tulevan Mylo Xyloto -albumin. Kerrataan Chris Martinin ja kumppaneiden top ten -saavutukset: yksi ykkönen, Viva la Vida (2008), jonka lisäksi Speed of Sound (2005) ylsi kahdeksanneksi.
LMFAO:n uusi single Sexy and I Know It puolitti sijalukunsa viidestäkympistä 25:nneksi. Party Rock Anthem on yhä neljäntenä ja viettänyt top tenissä jo 18 viikkoa.
Tony Bennettistä tuli historian iäkkäin eläessään Hot 100 -listalle yltänyt artisti, kun Winehouse-duettocover Body and Soul debytoi 87:ntenä. 85-vuotias Bennett on reilun vuoden vanhempi George Burnsia, jonka kaihoisasti nimetty I Wish I Was Eighteen Again poistui listalta keväällä 1980. Burnsille ei siunaantunut yhtään top 40 -merkintää Hot 100 -listalla tai sen edeltäjillä, Bennettille on kertynyt toistaiseksi 13, mutta vain yksi nousi top teniin: In the Middle of an Island (#9, 1957). Bennettin edellisestä Hot 100 -hitistä ehti kulua lähes 44 vuotta. Hot 100 -lista aloitti elokuussa 1958 ja Bennett oli mukana ihan ensimmäisellä listalla kappaleella Young and Warm and Wonderful.
Mainitaan vielä, että iäkkäimpänä ykköseksi noussut artisti on Louis Armstrong, 62, jonka Hello Dolly kävi kärjessä vuonna 1964.
USA:n albumit, Top 10
1. (-) Lady Antebellum – Own the Night
2. (2.) Adele – 21
3. (1.) Lil Wayne – Tha Carter IV
4. (re) Brantley Gilbert – Halfway to Heaven
5. (-) Staind – Staind
6. (4.) The Beatles – 1
7. (3.) George Strait – Here for a Good Time
8. (-) Dream Theater – A Dramatic Turn of Events
9. (6.) Jay-Z & Kanye West – Watch the Throne
10. (-) The Devil Wears Prada – Dead Throne
Viimevuotisella Need You Now -albumillaan ja sen nimibiisillä supersuosioon noussut Lady Antebellum ei jäänyt lepäämään laakereilleen. Bändin tuore Own the Night myi noin 347 000 kpl ja valtasi ylivoimaisesti USA:n albumilistan kärkipaikan. Ykkössija on ryhmän toinen mainitun Need You Now’n lisäksi. Hot 100 -listaltakin ehti tipahtaa jo seiskasija uuden albumin ensimmäisen lohkaisun Just a Kissin toimesta.
Kantria löytyy myös nelossijalta, asialla Country Must Be Country Wide -singlellään hitin saanut Brantley Gilbert. Halfway to Heaven julkaistiin alun perin jo keväällä 2010, mutta paketoitiin uudelleen hittien myötä. Gilbertin ote kantriin on Lady Antebellumia rockimpi ja häntä on verrattu muun muassa Kid Rockiin sekä Jason Aldeaniin, jonka top ten -hitti Dirt Road Anthem on Gilbertin kirjoittama.
Viime vuosikymmenellä kolme perättäistä ykkösalbumia rohmunnut Staind joutui tyytymään kolmanteen tilaan The Illusion of Progressilla (2008) ja nyt bändin mukaan nimetty uutuus debytoi viidentenä. Se on kuitenkin siis jo ryhmän viides top 5 -merkintä.
Dream Theater puolestaan ylsi top teniin toista kertaa putkeen ja The Devil Wears Prada jo toista kertaa peräkkäin kymmenenneksi. Paluun tehnyt Anthrax sai uransa toiseksi korkeimman sijoituksen Worship Musicin debytoitua 12:ntena. Vain Sound of White Noise (#7, 1993) pääsi ylemmäs.
Ysärisuuruudet Primus ja Bush debytoivat 15:ntenä ja 18:ntena. Ensin mainitun sijoitus on ok, jälkimmäisen pieni pettymys. Kummallakaan ei tosin ole hittejä juuri nyt. Molemmilla on kaksi top ten -sijoitusta, Bushilla yksi ykkönenkin (Razorblade Suitcase, 1996).
Koska rockmusiikkia on tämän viikon listalla useammankin viikon tarpeiksi, nostetaan esiin vielä erinomaisesti 22:nneksi yltänyt Alice Cooperin Welcome 2 My Nightmare. Albumi on jatko-osa melkein samannimiselle Welcome to My Nightmarelle (1975), joka nousi viidenneksi. Cooperilla on neljä top ten -albumia ja yksi ykkönen, Suomessakin kärkipaikasta nauttinut Billion Dollar Babies (1973), ja Welcome 2 My Nightmaren sijoitus on hänen parhaansa sitten Trashin (#20, 1989).
The Polyphonic Spreessä musisoinut Annie Clark alias St. Vincent ilmaantui upeasti 19:nneksi kolmannella albumillaan Strange Mercy. Sen edeltäjä Actor (2009) piipahti 90:ntenä.
Kaikkiaan top sadassa on tällä viikolla kolmekymmentä uutuutta, joukossa edellä mainittujen lisäksi muun muassa Foreignerin Feels Like the First Time (45).
Britannian singlet, Top 10
1. (-) One Direction – What Makes You Beautiful
2. (2.) Maroon 5 featuring Christina Aguilera – Moves Like Jagger
3. (1.) Pixie Lott – All About Tonight
4. (6.) Olly Murs featuring Rizzle Kicks – Heart Skips a Beat
5. (3.) The Saturdays – All Fired Up
6. (5.) Example – Stay Awake
7. (7.) Calvin Harris – Feel So Close
8. (8.) Christina Perri – Jar of Hearts
9. (12.) Will Young – Jealousy
10. (4.) Leona Lewis & Avicii – Collide
N-Dubzista tuttu Dappy kykeni siihen, mihin ryhmänsä ei taida koskaan yltää eli sai brittiykkösen. Tällä viikolla nimittäin No Regrets oli se, joka tukki Moves Like Jaggerin tien kärkeen. Dappy vieraili jo Tinchy Stryderin kesäisellä top 5 -hitillä Spaceship. N-Dubzin paras saavutus on I Need Youn (2009) viides tila.
Maroon 5:n ja Christina Aguileran hitin listaura alkaa muistuttaa Love the Way You Lien viimevuotista taivalta – Eminemin ja Rihannan kappaleesta tuli lopulta vuoden ostetuin ilman viikkolistan ykkössijaa. Ostetuimmaksi Moves Like Jagger ei taida edetä, mutta kerää erinomaisen vuosisaldon.
Jason Derülo seurasi Don’t Wanna Go Home -ykköshittiään It Girlin nelossijalla ja viidentenä debytoi odotettu paluusinkku James Morrisonilta. Laulajan Nelly Furtado -duetto Broken Strings (2008) myi kuin leipää ja ylsi parhaimmillaan kakkoseksi. I Won’t Let You Go on rugbylaisen viides top ten -sinkku.
Ed Sheeranin esikoishitti The A Team on jättämässä jalkoihinsa uuden You Need Me, I Don’t Need You -singlen, joka putosi jo 12-20. Taannoin kolmantena viihtynyttä balladia on ostettu jo yli puoli miljoonaa kappaletta.
Edellisessä tekstissä esitellyn Damien Ricen Cannonball nousi uljaasti 39. sijalta yhdeksänneksi. Siitä tuli siis esittäjänsä ensimmäinen top ten -hitti. Myös aiempi paras, 19:s, oli Cannonballin saavuttama vuodelta 2004.
Britannian albumit Top 10
1. (-) Kasabian – Velociraptor
2. (1.) Ed Sheeran – +
3. (2.) Adele – 21
4. (5.) Joe McElderry – Classic
5. (-) Tony Bennett – Duets II
6. (3.) Example – Playing in the Shadows
7. (6.) David Guetta – Nothing but the Beat
8. (7.) Will Young – Echoes
9. (-) Christina Perri – Lovestrong
10. (8.) Adele – 19
Kasabianin kolmas albumilistan ykköspaikka oli oikeastaan kirkossa kuulutettu jo ennen Velociraptor-albumin ilmestymistä. Ainoa jännitysmomentti liittyi myyntilukuihin, jotka lopulta jäivät melko keskinkertaisiksi. 94 000 kpl on esimerkiksi vähemmän kuin Ed Sheeranin viime viikon saldo.
Tony Bennettin kohuttu duettoalbumi Duets II debytoi viidentenä. Se on hänen pitkän uransa korkein sijoitus ja ylipäätään vasta toinen top ten -lätty. Bennettin liitti eliittiin kokoelma A String of Tony’s Hits (#9, 1966). Herra on siis myös iäkkäin mies, joka on yltänyt kärkikymppiin ja vielä uudella materiaalilla. Doris Daysta tuli pari viikkoa sitten iäkkäin uudella studioalbumilla top ten -kynnyksen ylittänyt ja yli ysikymppinen Vera Lynn sai kokoelmansa kärkeen syksyllä 2009.
Jar of Hearts -hitillään meidänkin radiokanaviamme sulostuttava Christina Perri vei Lovestrong-esikoisensa yhdeksänneksi. USA:ssa se debytoi peräti neljäntenä, mutta ei ole pitänyt pintaansa kovinkaan hyvin.
Paljon parjattu superkokoonpano SuperHeavy aloitti paikalta numero 13. Dave Stewartin ideoiman ryhmän musiikki ei ehkä ole maailman hirveintä, mutta bändin nimi kenties kyllä.
Kuolometallista melodisempaan progeen siirtynyt Opeth saavutti uransa parhaan sijoituksen Heritagen debytoitua 22:ntenä. Ruotsalaisbändi oli tätä ennen käynyt 34:ntenä lätyllään Watershed (2008).
Tori Amosin ensimmäinen Deutsche Grammophon -julkaisu Night of Hunters saavutti torimaisen numeron 27. Midwinter Graces (2009) ei yltänyt lainkaan top 75 -listalle, mutta muuten hänen sijoitustensa keskiarvo viimeisen 12 vuoden ajalta on noin 33. Amos muistetaan muiden hittiensä lisäksi puun takaa tullesta sinkkuykkösestä Professional Widow (It’s Got to Be Big), joka ylsi kärkeen Armand van Heldenin remiksaamana vuonna 1997.
The Waterboys palasi top 40:iin 18 vuoden tauolta, kun An Appointment with Mr. Yeats debytoi 30:ntena. Vuoden 1993 Dream Harder pääsi viidenneksi ja bändillä on kaksi muutakin top 5 -sijoitusta, parhaana The Best of -kokoelman kakkossija vuodelta 1991.
Sanataiteilija Scroobius Pip muistetaan Dan le Sacin kanssa tehdystä singlehitistä Thou Shalt Always Kill (#34, 2007) ja parista lista-albumistakin, mutta Distraction Piecesin 35. sija on hänen ensimmäinen albumilistamerkintänsä yksinään. Paikan numero 37 saavuttanut The Rifles sen sijaan on käynyt kymmenen sijaa korkeammalla.
torstai 22. syyskuuta 2011
Listanimi: Damien Rice
Irlantilainen laulaja-lauluntekijä Damien Rice on meillä melko tuntematon, mutta iso nimi kotimaassaan sekä Britanniassa, jossa hän saa sunnuntaina uransa ensimmäisen top ten -singlen jo yhdeksän vuotta vanhasta Cannonball-kappaleesta, kun se esitettiin sikäläisessä X Factorissa.
Jo neljättäkymmentä käyvä Rice ei siis ole mikään nuorukainen. Hän aloitti uransa Juniper-nimisessä indieyhtyeessä, jota ei juuri noteerattu Irlannin ulkopuolella. Rice lähti Juniperista 90-luvun lopulla ja äänitti demoja, jotka antoi serkkunsa David Arnoldin käsiin. Arnold tykästyi Ricen tunnepitoiseen akustiseen ilmaisuun. Ensimmäinen single oli The Blower's Daughter (2001), josta tuli brittihitti vasta kolme vuotta myöhemmin, kun se ylsi 27:nneksi.
Rice on julkaissut vasta kaksi varsinaista studioalbumia, O:n (2002) sekä 9:n (2006), ja yhden B-puolikokoelman B Sides (2004). Viimeksi mainittu nousi Irlannin ykköseksi, muttei yltänyt brittilistalle, jossa molemmat studioalbumit nousivat top teniin: O kahdeksanneksi ja 9 neljänneksi. O:ta on myyty yli miljoona kappaletta.
Singlelistan top 40 -merkintöjä on jo aimo liuta, kaikkiaan kuusi, joista tähän asti korkein on ollut Cannonballin 19. tila kesältä 2004. Biisi nousi listoille tällä viikolla jo kolmatta kertaa ja etenee ensi sunnuntaina julkaistavalla singlelistalla siis top teniin.
Hot 100 -lista on Ricelle valloittamaton, vaikka 9 Crimes (2006) oli pieni pophitti. Sekä O että 9 on nähty USA:n albumilistalla, jälkimmäinen ylsi 22:nneksi.
Jo neljättäkymmentä käyvä Rice ei siis ole mikään nuorukainen. Hän aloitti uransa Juniper-nimisessä indieyhtyeessä, jota ei juuri noteerattu Irlannin ulkopuolella. Rice lähti Juniperista 90-luvun lopulla ja äänitti demoja, jotka antoi serkkunsa David Arnoldin käsiin. Arnold tykästyi Ricen tunnepitoiseen akustiseen ilmaisuun. Ensimmäinen single oli The Blower's Daughter (2001), josta tuli brittihitti vasta kolme vuotta myöhemmin, kun se ylsi 27:nneksi.
Rice on julkaissut vasta kaksi varsinaista studioalbumia, O:n (2002) sekä 9:n (2006), ja yhden B-puolikokoelman B Sides (2004). Viimeksi mainittu nousi Irlannin ykköseksi, muttei yltänyt brittilistalle, jossa molemmat studioalbumit nousivat top teniin: O kahdeksanneksi ja 9 neljänneksi. O:ta on myyty yli miljoona kappaletta.
Singlelistan top 40 -merkintöjä on jo aimo liuta, kaikkiaan kuusi, joista tähän asti korkein on ollut Cannonballin 19. tila kesältä 2004. Biisi nousi listoille tällä viikolla jo kolmatta kertaa ja etenee ensi sunnuntaina julkaistavalla singlelistalla siis top teniin.
Hot 100 -lista on Ricelle valloittamaton, vaikka 9 Crimes (2006) oli pieni pophitti. Sekä O että 9 on nähty USA:n albumilistalla, jälkimmäinen ylsi 22:nneksi.
maanantai 19. syyskuuta 2011
Outolinnut
Britannian singlelistalla näyttäytyy tällä viikolla neljä melko erikoista musiikkiesitystä, jos niitä verrataan perinteiseen listapoppiin vuonna 2011. Nuo neljä ovat Tony Bennettin ja Amy Winehousen Body and Soul (40), Mazzy Starin Into Dust (62), Dolly Partonin Together You and I (67) sekä Hayley Westenran World in Union (70).
Tony Bennettin toi mukaan Winehouse-vainaa, Dolly Parton esitti kappaleensa TV:n viihdeohjelmassa ja Hayley Westenra esittää rugbyn MM-kisojen tunnarin. Partonin edellisestä uudesta listasinkusta ehti kulua yhdeksän vuotta (If, 72), Westenralle sinkkumerkintä on ihan ensimmäinen. World in Unionia ei löydy neidon Ennio Morriconen kanssa levyttämältä Paradiso-albumilta.
Mazzy Starille en sen sijaan tähän hätään löytänyt erityistä syytä. Into Dust ei ole tulokas, vaan ylsi listoille jo vuonna 2009 kännykkämainoksen ansiosta. Nyt se petrasi siitä vielä yhdeksän sijaa. Bändiltä löytyy yksi top 40 -single: Flowers in December (#40, 1996).
Pakko vielä mainita, että albumilistan sijoilla 48 ja 49 debytoivat kristillinen Worship Central albumillaan Spirit Break Out sekä ei-niin-kristillinen Anthrax Worship Music -uutuudellaan. Jälkimmäisellä ei ole yhtään top ten -albumia, mutta peräti neljä sijojen 12 ja 14 haarukkaan ponnistanutta.
Tony Bennettin toi mukaan Winehouse-vainaa, Dolly Parton esitti kappaleensa TV:n viihdeohjelmassa ja Hayley Westenra esittää rugbyn MM-kisojen tunnarin. Partonin edellisestä uudesta listasinkusta ehti kulua yhdeksän vuotta (If, 72), Westenralle sinkkumerkintä on ihan ensimmäinen. World in Unionia ei löydy neidon Ennio Morriconen kanssa levyttämältä Paradiso-albumilta.
Mazzy Starille en sen sijaan tähän hätään löytänyt erityistä syytä. Into Dust ei ole tulokas, vaan ylsi listoille jo vuonna 2009 kännykkämainoksen ansiosta. Nyt se petrasi siitä vielä yhdeksän sijaa. Bändiltä löytyy yksi top 40 -single: Flowers in December (#40, 1996).Pakko vielä mainita, että albumilistan sijoilla 48 ja 49 debytoivat kristillinen Worship Central albumillaan Spirit Break Out sekä ei-niin-kristillinen Anthrax Worship Music -uutuudellaan. Jälkimmäisellä ei ole yhtään top ten -albumia, mutta peräti neljä sijojen 12 ja 14 haarukkaan ponnistanutta.
sunnuntai 18. syyskuuta 2011
Listakatsaus, vko 38
Billboard Hot 100, Top 10
1. (2.) Maroon 5 featuring Christina Aguilera – Moves Like Jagger
2. (1.) Adele – Someone Like You
3. (3.) Foster the People – Pumped Up Kicks
4. (4.) LMFAO feat. Lauren Bennett & GoonRock – Party Rock Anthem
5. (7.) Bad Meets Evil featuring Bruno Mars – Lighters
6. (12.) Gym Class Heroes featuring Adam Levine – Stereo Hearts
7. (5.) Nicki Minaj – Super Bass
8. (6.) Lady Gaga – You and I
9. (14.) Lil Wayne – How to Love
10. (11.) Rihanna – Cheers (Drink to That)
Maroon 5:n ja Christina Aguileran Moves Like Jagger nousi takaisin Hot 100 -listan paalulle ohi Adelen Someone Like Youn, jonka myynti tasoittui hieman edellisviikosta. Moves Like Jagger oli USA:ssa viikon ostetuin biisi, kuten Suomessakin.
Gym Class Heroesin Stereo Hearts palasi kärkikymppiin ja lähestyy top viittä. Rihanna puolestaan sai jo neljännen top ten -hittinsä Loud-albumilta Cheersin petrattua pykälän kymmenenneksi.
Katy Perryn top ten -seikkailu päättyi ennakoidusti 69 viikon jälkeen. Kuten taannoin uutisoitiin, kaikki viisi tuona aikana kärkikymmenikössä viipynyttä hittiä nousivat myös ykkösiksi alkaen viime vuoden kesäkuulta, järjestyksessä California Girls (6 viikkoa), Teenage Dream (2), Firework (4), E.T. (5) ja Last Friday Night (2). Yhteensä siis 19 ykkösviikkoa. Aivan mahtava putki.
Last Friday Night on yhä radiolistan kärjessä, mikä tarkoittaa, että ensimmäistä kertaa vuosiin radiolistan ykkönen ei ole Hot 100 -listan top tenissä. Edellinen vastaava tapaus taitaa olla Chingyn ja Tyresen Pullin’ Me Back vuodelta 2006. Sekin tosin kävi listauransa aikana kärkikympissä yhdeksäntenä.
Kelly Clarksonin uusi soolosinkku Mr. Know It All debytoi 18:ntena, joka on ihan hyvä sijoitus, mutta kalpenee All I Ever Wanted -albumin (2009) maistiaisen My Life Would Suck Without Youn ykköspaikan rinnalla. Neidolla on kaksi paalua. Clarksonille on annettava krediittiä Jason Aldeanin viimevuotisen Don’t You Wanna Stayn nostamisesta pophitiksi. Biisi ylsi parhaimmillaan vain 31:nneksi, mutta on myynyt yli kaksi miljoonaa kappaletta.
Nousijoita: Myspace-löytö Dev ponnisti toista kertaa urallaan top 20:iin. In the Darkia (28-20) edelsi vierailu Far East Movementin Like a G6:llä (#1, 2010). David Guettan ja Usherin Without You petrasi 39-23 ja on matkalla loppuvuoden menestykseksi. Jostain kumman syystä jenkkiradioille kelpaava The Script on taas top 40:ssä Nothingin noustua 14 sijaa 39:nneksi.
Hot 100 -listalla on viime vuosien aikana käynyt melko paljon näyttelijöitä Gwyneth Paltrow’sta alkaen. Nyt Housesta tuttu Hugh Laurie debytoi 58:ntena Police Dog Blues -kappaleella. Aiemmin tänä vuonna brittilistan kakkosena piipahtanut sooloalbumi Let Them Talk ponkaisi suoraan albumilistan 16:nneksi.
Muistatteko JoJon? Parilla menevällä popsinkulla seitsemän vuotta sitten läpi lyönyt teinitähti palasi Hot 100 -listalle, kun kolmatta pitkäsoittoa ennakoiva Disaster debytoi 87:ntenä. Hänen suurin jenkkihittinsä on Too Little Too Late (#3, 2006), mutta Euroopassa tutuin biisi lienee esikoissingle Leave (Get Out), joka nousi muun muassa brittilistan kakkoseksi.
USA:n albumit, Top 10
1. (1.) Lil Wayne – Tha Carter IV
2. (3.) Adele – 21
3. (-) George Strait – Here for a Good Time
4. (re) The Beatles – 1
5. (2.) Red Hot Chili Peppers – I’m with You
6. (4.) Jay-Z & Kanye West – Watch the Throne
7. (23.) Maroon 5 – Hands All Over
8. (10.) Various Artists – NOW 39
9. (7.) Beyoncé – 4
10. (12.) Foster the People – Torches
Lil Waynen Tha Carter IV jatkoi albumilistan ykkösenä myyden noin 219 000 kpl ja myös 21 pääsi (jälleen) reilusti yli sadan tuhannen.
Pian kuusikymppisen George Straitin Here for a Good Time debytoi kolmantena. 1980-luvun alussa breikannut Strait on tottunut huippusijoituksiin: Here for a Good Time on kantritähden 17. top ten -albumi eli hän on saavuttanut niitä enemmän kuin esimerkiksi Garth Brooks (14). Ykkösiä löytyy viisi, viimeisimpänä Twang (2009).
The Beatlesin 1 (2000) oli viime vuosikymmenen ostetuin albumi USA:ssa yli 11,5 miljoonan saldollaan. Nyt se on saatavilla Itunesista, mikä palautti levyn aina neljänneksi asti. Ykkösviikkoja kertyi reilut kymmenen vuotta sitten kaikkiaan kahdeksan. Hurjimmillaan, jouluna 2000, albumia ostettiin 1,287 miljoonaa kopiota viikossa.
Viikon yllättäjä on Maroon 5:n Hands All Over. Sen uudesta elpymisestä voidaan tietenkin kiittää Moves Likes Jaggeria, mutta myös edullista Itunes-hinnoittelua. Olisikin melko harvinaista, jos jokin vanha albumi nousisi listan ulkopuolelta hiljalleen takaisin top teniin pelkästään uuden hitin ansiosta. Hands All Overin myynti tuplaantui edellisviikosta. Sen sijaan toinen hitin avulla top teniin palannut albumi, Foster the Peoplen Torches, menetti myyntiään toistakymmentä prosenttia, mutta nousi siis kaksi sijaa.
Kantri- ja metallistaran sekasikiöltä näyttävä latinohurmuri Gerardo Ortiz ylsi ensimmäistä kertaa top 40:iin albumillaan El Dios y El Diablo (24). Fleetwood Mac -veteraani Lindsey Buckinghamin Seeds We Sow debytoi 45:ntenä, mikä on suurin piirtein linjassa hänen aiempien sijoitustensa kanssa. Paras irtosi Law and Orderilla (#32, 1981).
Britannian singlet, Top 10
1. (-) One Direction – What Makes You Beautiful
2. (2.) Maroon 5 featuring Christina Aguilera – Moves Like Jagger
3. (1.) Pixie Lott – All About Tonight
4. (6.) Olly Murs featuring Rizzle Kicks – Heart Skips a Beat
5. (3.) The Saturdays – All Fired Up
6. (5.) Example – Stay Awake
7. (7.) Calvin Harris – Feel So Close
8. (8.) Christina Perri – Jar of Hearts
9. (12.) Will Young – Jealousy
10. (4.) Leona Lewis & Avicii – Collide
X Factorissa saarivaltakuntaa kolmannen sijan edestä kiinnostanut One Direction debytoi suoraan ykkösenä What Makes You Beautiful -sinkullaan myyden noin 153 000 kpl. Se ylitti vuoden aiemman enkan, joka oli Bruno Marsin Grenaden hallussa. Bändin viisi jäsentä yrittivät ohjelmassa ensin erikseen, mutta muodostivat ryhmän Nicole Scherzingerin ehdotuksesta.
Maroon 5:n ykkösen metsästys jatkuu siis yhä, vaikka Moves Like Jagger on ollut kiistatta kärkipään kestävin biisi ja roikkunut top kolmessa jo neljä viikkoa muiden käytyä korkeimmalla korokkeella. Saa nähdä, vaikuttaako Jaggerin uusi tuleminen positiivisesti SuperHeavyn menestykseen.
Muuten top tenissä on hiljaista viime viikon uutuusrynnäkön jäljiltä. Viikon toiseksi korkein uutuus löytyy rutkasti alempaa ja asialla ovat Noel Gallagherin lintuset. He kävivät muutama viikko sitten 15:ntenä The Death of You and Mellä ja nyt uusi biisi AKA…What a Life debytoi 20:ntena. Albumi ilmestyy kuukauden kuluttua.
NME:n maailman parhaaksi bändiksi julistaman Kasabianin uusi LL Cool J:n tähdittämä sinkku Days Are Forgotten asteli 28:nneksi. Sijoitus on hurja pettymys, mutta oikeastaan vasta pidemmän tähtäimen albumimenestys kelpaa todelliseksi mittariksi rockyhtyeelle. Kasabianilla on neljä top ten -sinkkua, enkkana Firen (2009) kolmas tila, ja kaksi ykkösalbumia.
David Guettan ja Usherin Without You hyppäsi 55-31 ja Delilahin tanssisinkku Go 59-33. Se on neidon ensimmäinen top 40 -noteeraus.
TV-näkyvyyttä nauttinnut Damien Ricen Cannonball palasi 39:nneksi ja noussee hurjasti ensi viikolla. Sen toistaiseksi paras sijoitus on 19:s.
Tony Bennett ehti pitää yli 45 vuoden tauon top 40:stä, mutta nyt Amy Winehouse -duetto Body and Soul debytoi juuri sijalla 40. Bennettin paussi rikkoi siis jopa Otis Reddingin elokuussa asettaman 43 vuoden ennätyksen. Tämän lisäksi hänestä tuli listahistorian iäkkäin top 40 -hitin saanut artisti. 85-vuotiaalla veteraanilla on yksi ykkönen (Stranger in Paradise, 1955), muttei muita top ten -sinkkuja. Viimeisin top 40 -merkintä ennen Body and Soulia oli The Very Thought of You (21) talvelta 1966.
Britannian albumit Top 10
1. (-) Ed Sheeran – +
2. (2.) Adele – 21
3. (1.) Example – Playing in the Shadows
4. (-) Laura Marling – A Creature I Don’t Know
5. (3.) Joe McElderry – Classic
6. (4.) David Guetta – Nothing but the Beat
7. (5.) Will Young – Echoes
8. (8.) Adele – 19
9. (7.) Red Hot Chili Peppers – I’m with You
10. (-) The Kooks – Junk of the Heart
Parin singlehitin ja BBC:n The Sound of -nosteen avulla huomiota herättäneen parikymppisen räppäri-lauluntekijä Ed Sheeranin esikoisalbumi + singahti odotetusti suoraan albumilistan ykköseksi. Adelen 21 pysyi kakkosena, mutta ei päässyt myyntilukujen valossa kovin lähelle Sheerania. Sen sijaan siitä tuli tällä viikolla historian nopeimmin kolme miljoonaa myynyt albumi.
BRIT-palkitun Laura Marlingin kolmas albumi A Creature I Don’t Know debytoi neljäntenä eli samalla sijalla kuin edeltäjänsä I Speak Because I Can.
The Kooks oli joskus hyvinkin suosittu ja keräsi useammankin platinakerroksen Inside In/Inside Out -lätyn päälle, mutta Junk of the Heart ylsi vain kymmenenneksi. Se siis jatkanee Kaiser Chiefsin ja Hard-Fi:n viitoittamaa floppilinjaa. Nuo ykkösiäkin netonneet bändit toki päätyivät top teniin uutuusalbumeillaan, mutta romahtivat ulos listalta silmänräpäyksessä.
Historian valossa kovin pitkää visiittiä ei voi povata Dream Theaterillekään, sillä heidän aiemmat neljä albumiaan ovat keränneet yhteensä viisi listaviikkoa. A Dramatic Turn of Eventsin 17. tila ei ole kovin dramaattinen, mutta bändin paras ja ensimmäinen top 20 -sijoitus.
Alkuvuodesta seitsemänneksi asti noussut Imelda Mayn Mayhem palasi 23:nneksi. Wynton Marsaliksen ja Eric Claptonin livealbumi debytoi 40:ntenä.
1. (2.) Maroon 5 featuring Christina Aguilera – Moves Like Jagger
2. (1.) Adele – Someone Like You
3. (3.) Foster the People – Pumped Up Kicks
4. (4.) LMFAO feat. Lauren Bennett & GoonRock – Party Rock Anthem
5. (7.) Bad Meets Evil featuring Bruno Mars – Lighters
6. (12.) Gym Class Heroes featuring Adam Levine – Stereo Hearts
7. (5.) Nicki Minaj – Super Bass
8. (6.) Lady Gaga – You and I
9. (14.) Lil Wayne – How to Love
10. (11.) Rihanna – Cheers (Drink to That)
Maroon 5:n ja Christina Aguileran Moves Like Jagger nousi takaisin Hot 100 -listan paalulle ohi Adelen Someone Like Youn, jonka myynti tasoittui hieman edellisviikosta. Moves Like Jagger oli USA:ssa viikon ostetuin biisi, kuten Suomessakin.
Gym Class Heroesin Stereo Hearts palasi kärkikymppiin ja lähestyy top viittä. Rihanna puolestaan sai jo neljännen top ten -hittinsä Loud-albumilta Cheersin petrattua pykälän kymmenenneksi.
Katy Perryn top ten -seikkailu päättyi ennakoidusti 69 viikon jälkeen. Kuten taannoin uutisoitiin, kaikki viisi tuona aikana kärkikymmenikössä viipynyttä hittiä nousivat myös ykkösiksi alkaen viime vuoden kesäkuulta, järjestyksessä California Girls (6 viikkoa), Teenage Dream (2), Firework (4), E.T. (5) ja Last Friday Night (2). Yhteensä siis 19 ykkösviikkoa. Aivan mahtava putki.
Last Friday Night on yhä radiolistan kärjessä, mikä tarkoittaa, että ensimmäistä kertaa vuosiin radiolistan ykkönen ei ole Hot 100 -listan top tenissä. Edellinen vastaava tapaus taitaa olla Chingyn ja Tyresen Pullin’ Me Back vuodelta 2006. Sekin tosin kävi listauransa aikana kärkikympissä yhdeksäntenä.
Kelly Clarksonin uusi soolosinkku Mr. Know It All debytoi 18:ntena, joka on ihan hyvä sijoitus, mutta kalpenee All I Ever Wanted -albumin (2009) maistiaisen My Life Would Suck Without Youn ykköspaikan rinnalla. Neidolla on kaksi paalua. Clarksonille on annettava krediittiä Jason Aldeanin viimevuotisen Don’t You Wanna Stayn nostamisesta pophitiksi. Biisi ylsi parhaimmillaan vain 31:nneksi, mutta on myynyt yli kaksi miljoonaa kappaletta.
Nousijoita: Myspace-löytö Dev ponnisti toista kertaa urallaan top 20:iin. In the Darkia (28-20) edelsi vierailu Far East Movementin Like a G6:llä (#1, 2010). David Guettan ja Usherin Without You petrasi 39-23 ja on matkalla loppuvuoden menestykseksi. Jostain kumman syystä jenkkiradioille kelpaava The Script on taas top 40:ssä Nothingin noustua 14 sijaa 39:nneksi.
Hot 100 -listalla on viime vuosien aikana käynyt melko paljon näyttelijöitä Gwyneth Paltrow’sta alkaen. Nyt Housesta tuttu Hugh Laurie debytoi 58:ntena Police Dog Blues -kappaleella. Aiemmin tänä vuonna brittilistan kakkosena piipahtanut sooloalbumi Let Them Talk ponkaisi suoraan albumilistan 16:nneksi.
Muistatteko JoJon? Parilla menevällä popsinkulla seitsemän vuotta sitten läpi lyönyt teinitähti palasi Hot 100 -listalle, kun kolmatta pitkäsoittoa ennakoiva Disaster debytoi 87:ntenä. Hänen suurin jenkkihittinsä on Too Little Too Late (#3, 2006), mutta Euroopassa tutuin biisi lienee esikoissingle Leave (Get Out), joka nousi muun muassa brittilistan kakkoseksi.
USA:n albumit, Top 10
1. (1.) Lil Wayne – Tha Carter IV
2. (3.) Adele – 21
3. (-) George Strait – Here for a Good Time
4. (re) The Beatles – 1
5. (2.) Red Hot Chili Peppers – I’m with You
6. (4.) Jay-Z & Kanye West – Watch the Throne
7. (23.) Maroon 5 – Hands All Over
8. (10.) Various Artists – NOW 39
9. (7.) Beyoncé – 4
10. (12.) Foster the People – Torches
Lil Waynen Tha Carter IV jatkoi albumilistan ykkösenä myyden noin 219 000 kpl ja myös 21 pääsi (jälleen) reilusti yli sadan tuhannen.
Pian kuusikymppisen George Straitin Here for a Good Time debytoi kolmantena. 1980-luvun alussa breikannut Strait on tottunut huippusijoituksiin: Here for a Good Time on kantritähden 17. top ten -albumi eli hän on saavuttanut niitä enemmän kuin esimerkiksi Garth Brooks (14). Ykkösiä löytyy viisi, viimeisimpänä Twang (2009).
The Beatlesin 1 (2000) oli viime vuosikymmenen ostetuin albumi USA:ssa yli 11,5 miljoonan saldollaan. Nyt se on saatavilla Itunesista, mikä palautti levyn aina neljänneksi asti. Ykkösviikkoja kertyi reilut kymmenen vuotta sitten kaikkiaan kahdeksan. Hurjimmillaan, jouluna 2000, albumia ostettiin 1,287 miljoonaa kopiota viikossa.
Viikon yllättäjä on Maroon 5:n Hands All Over. Sen uudesta elpymisestä voidaan tietenkin kiittää Moves Likes Jaggeria, mutta myös edullista Itunes-hinnoittelua. Olisikin melko harvinaista, jos jokin vanha albumi nousisi listan ulkopuolelta hiljalleen takaisin top teniin pelkästään uuden hitin ansiosta. Hands All Overin myynti tuplaantui edellisviikosta. Sen sijaan toinen hitin avulla top teniin palannut albumi, Foster the Peoplen Torches, menetti myyntiään toistakymmentä prosenttia, mutta nousi siis kaksi sijaa.
Kantri- ja metallistaran sekasikiöltä näyttävä latinohurmuri Gerardo Ortiz ylsi ensimmäistä kertaa top 40:iin albumillaan El Dios y El Diablo (24). Fleetwood Mac -veteraani Lindsey Buckinghamin Seeds We Sow debytoi 45:ntenä, mikä on suurin piirtein linjassa hänen aiempien sijoitustensa kanssa. Paras irtosi Law and Orderilla (#32, 1981).
Britannian singlet, Top 10
1. (-) One Direction – What Makes You Beautiful
2. (2.) Maroon 5 featuring Christina Aguilera – Moves Like Jagger
3. (1.) Pixie Lott – All About Tonight
4. (6.) Olly Murs featuring Rizzle Kicks – Heart Skips a Beat
5. (3.) The Saturdays – All Fired Up
6. (5.) Example – Stay Awake
7. (7.) Calvin Harris – Feel So Close
8. (8.) Christina Perri – Jar of Hearts
9. (12.) Will Young – Jealousy
10. (4.) Leona Lewis & Avicii – Collide
X Factorissa saarivaltakuntaa kolmannen sijan edestä kiinnostanut One Direction debytoi suoraan ykkösenä What Makes You Beautiful -sinkullaan myyden noin 153 000 kpl. Se ylitti vuoden aiemman enkan, joka oli Bruno Marsin Grenaden hallussa. Bändin viisi jäsentä yrittivät ohjelmassa ensin erikseen, mutta muodostivat ryhmän Nicole Scherzingerin ehdotuksesta.
Maroon 5:n ykkösen metsästys jatkuu siis yhä, vaikka Moves Like Jagger on ollut kiistatta kärkipään kestävin biisi ja roikkunut top kolmessa jo neljä viikkoa muiden käytyä korkeimmalla korokkeella. Saa nähdä, vaikuttaako Jaggerin uusi tuleminen positiivisesti SuperHeavyn menestykseen.
Muuten top tenissä on hiljaista viime viikon uutuusrynnäkön jäljiltä. Viikon toiseksi korkein uutuus löytyy rutkasti alempaa ja asialla ovat Noel Gallagherin lintuset. He kävivät muutama viikko sitten 15:ntenä The Death of You and Mellä ja nyt uusi biisi AKA…What a Life debytoi 20:ntena. Albumi ilmestyy kuukauden kuluttua.
NME:n maailman parhaaksi bändiksi julistaman Kasabianin uusi LL Cool J:n tähdittämä sinkku Days Are Forgotten asteli 28:nneksi. Sijoitus on hurja pettymys, mutta oikeastaan vasta pidemmän tähtäimen albumimenestys kelpaa todelliseksi mittariksi rockyhtyeelle. Kasabianilla on neljä top ten -sinkkua, enkkana Firen (2009) kolmas tila, ja kaksi ykkösalbumia.
David Guettan ja Usherin Without You hyppäsi 55-31 ja Delilahin tanssisinkku Go 59-33. Se on neidon ensimmäinen top 40 -noteeraus.
TV-näkyvyyttä nauttinnut Damien Ricen Cannonball palasi 39:nneksi ja noussee hurjasti ensi viikolla. Sen toistaiseksi paras sijoitus on 19:s.
Tony Bennett ehti pitää yli 45 vuoden tauon top 40:stä, mutta nyt Amy Winehouse -duetto Body and Soul debytoi juuri sijalla 40. Bennettin paussi rikkoi siis jopa Otis Reddingin elokuussa asettaman 43 vuoden ennätyksen. Tämän lisäksi hänestä tuli listahistorian iäkkäin top 40 -hitin saanut artisti. 85-vuotiaalla veteraanilla on yksi ykkönen (Stranger in Paradise, 1955), muttei muita top ten -sinkkuja. Viimeisin top 40 -merkintä ennen Body and Soulia oli The Very Thought of You (21) talvelta 1966.
Britannian albumit Top 10
1. (-) Ed Sheeran – +
2. (2.) Adele – 21
3. (1.) Example – Playing in the Shadows
4. (-) Laura Marling – A Creature I Don’t Know
5. (3.) Joe McElderry – Classic
6. (4.) David Guetta – Nothing but the Beat
7. (5.) Will Young – Echoes
8. (8.) Adele – 19
9. (7.) Red Hot Chili Peppers – I’m with You
10. (-) The Kooks – Junk of the Heart
Parin singlehitin ja BBC:n The Sound of -nosteen avulla huomiota herättäneen parikymppisen räppäri-lauluntekijä Ed Sheeranin esikoisalbumi + singahti odotetusti suoraan albumilistan ykköseksi. Adelen 21 pysyi kakkosena, mutta ei päässyt myyntilukujen valossa kovin lähelle Sheerania. Sen sijaan siitä tuli tällä viikolla historian nopeimmin kolme miljoonaa myynyt albumi.
BRIT-palkitun Laura Marlingin kolmas albumi A Creature I Don’t Know debytoi neljäntenä eli samalla sijalla kuin edeltäjänsä I Speak Because I Can.
The Kooks oli joskus hyvinkin suosittu ja keräsi useammankin platinakerroksen Inside In/Inside Out -lätyn päälle, mutta Junk of the Heart ylsi vain kymmenenneksi. Se siis jatkanee Kaiser Chiefsin ja Hard-Fi:n viitoittamaa floppilinjaa. Nuo ykkösiäkin netonneet bändit toki päätyivät top teniin uutuusalbumeillaan, mutta romahtivat ulos listalta silmänräpäyksessä.
Historian valossa kovin pitkää visiittiä ei voi povata Dream Theaterillekään, sillä heidän aiemmat neljä albumiaan ovat keränneet yhteensä viisi listaviikkoa. A Dramatic Turn of Eventsin 17. tila ei ole kovin dramaattinen, mutta bändin paras ja ensimmäinen top 20 -sijoitus.
Alkuvuodesta seitsemänneksi asti noussut Imelda Mayn Mayhem palasi 23:nneksi. Wynton Marsaliksen ja Eric Claptonin livealbumi debytoi 40:ntenä.
torstai 15. syyskuuta 2011
Kristallipallo: T-Pain feat. Wiz Khalifa & Lily Allen – 5 O'Clock
Autotunen uudeksi airueeksi nimetty T-Pain on yrittänyt saada jenkkihittiä viime aikoina melkein väkisin. Yrityksistä parhaaksi Hot 100 -meriitiksi on jäänyt Best Love Songin 33. tila, joka toki on ihan mainio, mutta muutama vuosi sitten Faheem Rasheed Najm tunki jatkuvasti kärkipäähän. Top ten -sijoituksia on kuuden vuoden ajalta kaikkiaan 13, ykkösiä kolme.
Revolver-albumia ennakoivalla 5 O'Clockilla T-Painiä avustavat Wiz Khalifa sekä Lily Allen – jälkimmäinen tosin vain Who'd Have Known -kappaleesta napatun pätkän myötä. Biisi on kuitenkin hyvin sujuva rauhallinen hip hop -ralli, joka saattaa kasvaa syksyn mittaan melkoiseksi r&b-hitiksi.
T-Painillä on sinkkumenestysten lisäksi myös albumilistan ykköstila Epiphanyn (2007) käytyä kärjessä.
Revolver-albumia ennakoivalla 5 O'Clockilla T-Painiä avustavat Wiz Khalifa sekä Lily Allen – jälkimmäinen tosin vain Who'd Have Known -kappaleesta napatun pätkän myötä. Biisi on kuitenkin hyvin sujuva rauhallinen hip hop -ralli, joka saattaa kasvaa syksyn mittaan melkoiseksi r&b-hitiksi.
T-Painillä on sinkkumenestysten lisäksi myös albumilistan ykköstila Epiphanyn (2007) käytyä kärjessä.
maanantai 12. syyskuuta 2011
Satasia ja tervaskantoja
Tämän viikon brittilistalla juhlitaan peräti kolmen albumin listasynttäreitä: Beyoncén I Am Sasha Fiercelle (2008), Mumford and Sonsin Sigh No Morelle (2009) ja Amy Winehousen Back to Blackille (2006) tuli jokaiselle täyteen sata viikkoa top 75:ssä. Viikon perässä rynnii Michael Bublén Crazy Love (2009). Albumien myyntiluvut ovat
I Am Sasha Fierce 1,5
Sigh No More 1,2
Back to Black 3,3
Crazy Love 2,7 miljoonaa.
Back to Blackilla olisi sarakkeessaan listaviikkoja enemmänkin, jos sen deluxe-painos olisi taannoin niputettu yhteen alkuperäisen kanssa.
Mainitsin jo katsauksessa 87-vuotiaan Doris Dayn ensimmäisen top ten -albumin. Hänestä tuli luonnollisesti myös ajallisesti pisimpään brittilistojen huumasta nauttinut artisti. Duettopartneri Frankie Laine piipahti kokoelmallaan listalla muutama kuukausi sitten.
Dayn jälkeen toiseksi vanhin uudella studioalbumilla top teniin päässyt on Frank Sinatra, jonka Duets debytoi viidentenä marraskuussa 1993. Hän oli 77-vuotias. Sinatran saattaa ohittaa Tony Bennett, 85, omalla duettolevyllään myöhemmin syksyllä.
Historian iäkkäin top teniin, ja samalla ykköseksi, yltänyt artisti on Vera Lynn, jonka We'll Meet Again -kokoelma saavutti paalun syyskuussa 2009. Lynn oli tuolloin 92-vuotias.
I Am Sasha Fierce 1,5
Sigh No More 1,2
Back to Black 3,3
Crazy Love 2,7 miljoonaa.
Back to Blackilla olisi sarakkeessaan listaviikkoja enemmänkin, jos sen deluxe-painos olisi taannoin niputettu yhteen alkuperäisen kanssa.
Mainitsin jo katsauksessa 87-vuotiaan Doris Dayn ensimmäisen top ten -albumin. Hänestä tuli luonnollisesti myös ajallisesti pisimpään brittilistojen huumasta nauttinut artisti. Duettopartneri Frankie Laine piipahti kokoelmallaan listalla muutama kuukausi sitten.Dayn jälkeen toiseksi vanhin uudella studioalbumilla top teniin päässyt on Frank Sinatra, jonka Duets debytoi viidentenä marraskuussa 1993. Hän oli 77-vuotias. Sinatran saattaa ohittaa Tony Bennett, 85, omalla duettolevyllään myöhemmin syksyllä.
Historian iäkkäin top teniin, ja samalla ykköseksi, yltänyt artisti on Vera Lynn, jonka We'll Meet Again -kokoelma saavutti paalun syyskuussa 2009. Lynn oli tuolloin 92-vuotias.
sunnuntai 11. syyskuuta 2011
Listakatsaus, vko 37
Billboard Hot 100, Top 10
1. (19.) Adele – Someone Like You
2. (1.) Maroon 5 featuring Christina Aguilera – Moves Like Jagger
3. (3.) Foster the People – Pumped Up Kicks
4. (2.) LMFAO feat. Lauren Bennett & GoonRock – Party Rock Anthem
5. (6.) Nicki Minaj – Super Bass
6. (16.) Lady Gaga – You and I
7. (4.) Bad Meets Evil featuring Bruno Mars – Lighters
8. (18.) Cobra Starship featuring Sabi – You Make Me Feel…
9. (9.) Pitbull feat. Ne-Yo, Afrojack & Nayer – Give Me Everything
10. (5.) Katy Perry – Last Friday Night (T.G.I.F.)
Oli jokseenkin varmaa, että Someone Like You nousisi top viiteen, mutta ykkössijaan en ainakaan minä uskonut. Biisiä ostettiin mahtavat 275 000 kpl, mikä riitti nostamaan sen ohi Moves Like Jaggerin. Adelella on nyt siis kaksi ykköstä, Rolling in the Deep (vuoden myydyin single) ja Someone Like You, jotka ovat myös hänen ainoat top ten -noteerauksensa.
Perättäiset jenkkiykköset ovat harvinaista herkkua briteille, sillä viimeksi temppuun pystyi Fine Young Cannibals vuonna 1989 hiteillään She Drives Me Crazy ja Good Thing.
Lady Gagakin hyötyi VMA-bakkanaaleista siinä määrin, että You and I:sta tuli neidon 11. top ten -hitti. Tuo lukema sisältää kaikki Gagan kolmelta albumilta irroitetut viralliset sinkut. Hurjaa menoa. Ykkösiä on kolme: Just Dance, Poker Face ja Born This Way.
Cobra Starshipin albumi limbosi sijalle 50, mutta You Make Me Feelistä eteni ryhmän toiseksi top ten -hitiksi Good Girl Go Badin (#7, 2009) seuraksi.
Katy Perry oli pari viikkoa sitten vielä kärjessä, mutta roikkuu nyt viimeisillä voimillaan kymmenentenä. Täten 69 viikkoa saattaa jäädä hänen ennätyksekseen perättäisten top ten -viikkojen määrässä – upea saavutus joka tapauksessa. Last Friday Night (T.G.I.F.) on yhä radiolistan kärjessä, mutta sen myynti on romahtanut moniin muihin verrattuna nopeasti.
Lil Waynen Mirror debytoi 16:ntena. Hänen Tha Carter IV -albumiltaan nousi jo tuttujen How to Loven ja She Willin seuraksi mukaan kaikkiaan kahdeksan uutta biisiä. Perheenlisäystä odottavan Beyoncén Love on Top debytoi 20:ntena niin ikään käytännössä pelkin myyntipistein.
David Guettan uutuudelta ladattiin ahkerimmin Turn Me onia (37) sekä Without Youta (39) laulajinaan Nicki Minaj ja Usher. Minajin uusi oma hitti Fly debytoi 64:ntena. Sillä vierailee Rihanna.
USA:n albumit, Top 10
1. (-) Lil Wayne – Tha Carter IV
2. (-) Red Hot Chili Peppers – I’m with You
3. (3.) Adele – 21
4. (2.) Jay-Z & Kanye West – Watch the Throne
5. (-) David Guetta – Nothing but the Beat
6. (-) Jake Owen – Barefoot Blue Jean Night
7. (12.) Beyoncé – 4
8. (1.) Game – The R.E.D. Album
9. (4.) Barbra Streisand – What Matters Most
10. (6.) Various Artists – NOW 39
Lil Waynen Tha Carter IV:n ykkössija ei ollut millään muotoa yllätys, mutta sen myyntilukemat 964 000 kpl positiivinen sellainen. Tänä vuonna vain Lady Gagan Born This Way on yltänyt parempaan ja Soundscanin aikana (1991-) 16 muuta albumia, joukossa Waynen oma Tha Carter III (2008). Räppärillä on nyt taskussaan kahdeksan top ten -albumia ja kolme ykköstä.
Red Hot Chili Peppers jäi sivuosaan, vaikka I’m with Youta ostettiin yli 229 000 kpl – määrä, jolla useimmiten ylletään kärkeen. Täten Pippureilla on yhä vain yksi jenkkiykkönen, Stadium Arcadium (2006), mutta jo kuusi perättäistä top 5 -studioalbumia.
Kolmospallilta löytyy Adelen 21, joka kasvatti myyntiään hurjat 88 prosenttia edellisviikosta, lähinnä katsojia sykähdyttäneen VMA-esityksensä ansiosta. Myös 19 nousi takaisin top 20:iin sijalle 17.
Adelesta on kirjoitettu läpi vuoden ja kirjoitetaan vastakin: 21 on myynyt maailmanlaajuisesti jo kymmenen miljoonaa kappaletta – yli kolme sekä Britanniassa että USA:ssa.
Eipä mene hassummin David Guettallakaan, jonka Nothing but the Beat pääsi peräti viitossijalle. Ranskalaistanssittajan edellinen One Love -albumi (2009) ylsi vain 70:nneksi, mutta sisälsi miehen toistaiseksi suurimman Hot 100 -hitin Sexy Bitch (#5, 2010). Tuottajat ovat tämän päivän tähtiä, sillä juuri pari kuukautta sitten DJ Khaled ylsi niin ikään viidenneksi.
Olen rikollisesti jättänyt huomiotta Jake Owenin kantrihitin Barefoot Blue Jean Night, joka on killunut Hot 100 -listan top 40:ssä ja nousi tällä viikolla jo 21:nneksi. Nyt mainitaan se ja lisäksi albumi, joka debytoi kuudentena. Owen on aiemmin käynyt 13:ntena edellisellä levyllään Easy Does It (2009).
Lenny Kravitzilla sen sijaan on mennyt paremminkin: Black and White America ylsi Briteissä top 75:n hännille ja debytoi nyt jenkkilistan 18:ntena. Suomessa se ponnahti sentään kahdeksanneksi ja Saksassa jopa ykköseksi. Kravitz ei ole koskaan yltänyt USA:n kärkeen, triplaplatinastatuksen saavuttanut Greatest Hits (2000) pääsi kakkoseksi.
Listanimi-sarjassa esitellyn Glen Campbellin viimeiseksi jäävä studioalbumi Ghost on the Canvas debytoi 24:ntenä, mikä on hänen parhaansa 34 vuoteen. Campbellillä on kaksi ykköstä, molemmat vuodelta 1968.
Kun kerran vauhtiin päästiin, niin noteerataan vielä pari nousijaa: Maroon 5:n viimevuotinen kakkonen Hands All Over petrasi jo 23:nneksi Moves Like Jaggerin avittamana ja viimeisimmän Idolin voittanut Scotty McCreery saa kiittää kantriradiokannatustaan siitä, että American Idol Highlights EP (30-26) on viettänyt mukana jo kymmenen viikkoa. Sen paras sijoitus on kymmenes.
Albumimyynti oli peräti 27 prosenttia vilkkaampaa kuin vastaavalla viikolla vuosi sitten ja koko vuoden laskennassa edetään kolme prosenttia plussalla.
Britannian singlet, Top 10
1. (-) Pixie Lott – All About Tonight
2. (2.) Maroon 5 featuring Christina Aguilera – Moves Like Jagger
3. (-) The Saturdays – All Fired Up
4. (-) Leona Lewis & Avicii – Collide
5. (1.) Example – Stay Awake
6. (3.) Olly Murs featuring Rizzle Kicks – Heart Skips a Beat
7. (5.) Calvin Harris – Feel So Close
8. (6.) Christina Perri – Jar of Hearts
9. (10.) Sean Kingston – Party All Night (Sleep All Day)
10. (4.) Ed Sheeran – You Need Me, I Don’t Need You
Uutuuksien tulva Britannian singlelistan kärkipaikoille jatkuu. Meno alkaa muistuttaa jo viime vuosikymmenen alkua sillä erotuksella, että top 20:n alapuolella puhtaita tulokkaita nähdään yhä varsin vähän. Sen sijaan yhdeksän viime viikon aikana kärjessä on käväissyt yhtä monta biisiä.
Teemu Brunilankin tekeleitä lauleskellut Pixie Lott yritti saavuttaa kolmannen ykkösensä parin vuoden takaisten Mama Don ja Boys and Girlsin seuraksi. All About Tonight ponkaisikin suoraan kärkeen niukasti ohi Maroon 5:n Moves Like Jaggerin. Kolme ykköstä ovat Lottin ainoat top ten -sinkut. Saa nähdä, jatkuuko trendi.
The Saturdays ei vieläkään saanut ensimmäistä paaluaan, mutta All Fired Upista tuli kuitenkin heidän kuudes top 5 -singlensä. Bändin jäsenistä Frankie Sandford on käynyt kakkosena peräti kuusi kertaa: neljästi S Club 8:n (aluksi Juniors) ja kahdesti The Saturdaysin riveissä. Ykkössija kirvoittaisi varmasti melkoiset tuuletukset.
Muutama vuosi sitten ihasteltiin Leona Lewisin jättisukseeta, kun Bleeding Love valloitti melkein kaikki mahdolliset listat. Nyt totuus Lewisin kestotähtipotentiaalista alkaa tulla ilmi, sillä kovasti mainostettu uutuus Collide ylsi vain neljänneksi. Ehkä hänestä vain ei ole tanssidiivaksi. Lewisin saavutuksissa seisoo kolme ykköstä ja nyt seitsemän top 5 -sinkkua. Avicii sai krediitin oikeusteitse, mikä toi ruotsalais-dj:lle hänen korkeimman listasijoituksensa. Seek Bromance kävi 13:ntena viime vuonna.
Snow Patrolin Chasing Cars (#6, 2006) on viettänyt yli sata viikkoa top 75:ssä. Nyt bändin uutta albumia enteilevä Called Out in the Dark debytoi 11:ntenä. Gary Lightbodyn ryhmällä on viisi top ten -singleä, muttei yhtään palkintopallisijaa.
Bad Meets Evilin top 5 -jenkkihitti Lighters sai viimein vauhtia myös brittilistalla ja nousi tähän asti parhaalle sijalleen 28:nneksi.
Rihannan Cheers (Drink to That) petrasi 44-26 ja adjutanttina neidon tähdittämä Fly nousi 67-38.
Mercury-palkitun Ms. Dynamiten edellisestä ikiomasta top 40 -soolohitistä on kuutisen vuotta, mutta nyt alan tuulet ovat jälleen suosiollisia. Neva Soft debytoi 33:ntena ja on neidon kahdeksas top 40 -sinkku, jos laskemme myös vierailut. Viimeisin sellainen on rooli Katy B:n neljänneksi yltäneellä Lights Onilla.
Britannian albumit Top 10
1. (-) Example – Playing in the Shadows
2. (4.) Adele – 21
3. (5.) Joe McElderry – Classic
4. (2.) David Guetta – Nothing but the Beat
5. (3.) Will Young – Echoes
6. (re) The Beatles – 1
7. (1.) Red Hot Chili Peppers – I’m with You
8. (7.) Adele – 19
9. (-) Doris Day – My Heart
10. (12.) Bruno Mars – Doo-Wops & Hooligans
Examplen kahdella ykkössinkulla pohjustama Playing in the Shadows debytoi odotetusti albumilistan kärjessä. Se on Ministry of Sound -lafkan ensimmäinen ykkösalbumi ja esittäjänsä toinen top ten -menestys, edeltäjä Won’t Go Quietly piipahti neljäntenä viime vuoden heinäkuussa.
Adelen tiukka promoaikataulu sekä Someone Like Youn X Factor -näkyvyys tuottivat tulosta ja 21 palasi kakkospaikalle. Red Hot Chili Peppersin I’m with You ei ole kiinnostanut fanien lisäksi ketään ja romahti kärjestä peräti seitsemänneksi.
The Beatlesin jättimenestyskokoelma 1 tuli ensimmäistä kertaa digimyyntiin viime viikolla ja palasi kuudenneksi. Se hallitsi listaa yhdeksän viikkoa putkeen 2000-luvun ensimmäisessä vuodenvaihteessa.
87-vuotias Doris Day saavutti tällä viikolla ensimmäisen top ten -albuminsa, mikä teki hänestä brittilistahistorian iäkkäimmän uudella studioalbumilla kärkikymmenikköön yltäneen artistin. My Heart on Dayn ensimmäinen studioalbumi lähes kahteenkymmeneen vuoteen. Rouvan aiempi paras oli Golden Greatsin 12. tila vuodelta 1979. Se oli myös hänen ensimmäinen lista-albuminsa, mutta singlelistaneitsyys meni jo kaikkien aikojen ensimmäisellä virallisella listalla vuonna 1952, jolloin Frankie Laine -duetto Sugarbush oli kahdeksantena.
Viikon uutuuksia levyttäneiden sooloartistien keski-ikä hipoo The Rolling Stonesin vastaavaa, sillä sijoilla 12 ja 13 debytoivat John Barrowmanin kokoelma sekä Chris Rean Santo Spirito Blues. Barrowmanin, 44, uran korkein noteeraus on 11. sija, kuusikymppinen Rea on yltänyt kahdesti ykköseksikin.
Ihan poikanen ei ole Ry Cooderkaan, 64. Kitaristitähden 15. studioalbumi Pull Up Some Dust and Sit Down debytoi 26:ntena. Cooderin sooloenkka on The Slide Arean (1982) 18. tila.
Mercury-pystin pokannut PJ Harveyn Let England Shake ehti 24:nneksi. Se kävi ilmestyttyään kahdeksantena ja on myynyt kultaa.
Maroon 5:n Hands All Over sisältää nyt myös Moves Like Jaggerin ja vajaa vuosi sitten kuudentena käynyt albumi palasi 29:nneksi.
The Drums oli hetken median mielestä melko kiinnostava uusi tulokas, mutta hype ei kantanut myyntilistoilla kovinkaan korkealle. Portamenton 44. sija kuitenkin osoittaa, että jäljelle jäi ainakin muutama tuhat diggaria.
Pykälää alempaa löytyvällä Melanie C:llä oli joskus faneja vielä enemmän, mutta nykyisin hänen touhunsa kiinnostavat lähinnä Keski-Euroopassa. Pitää kuitenkin muistaa, että The Sean edeltäjä This Time (2007) ylsi vain 57:nneksi.
Vielä suurempaa dramatiikkaa tarjosi The Rapture, jonka paluu In the Grace of Your Love jäi kahden top 40 -albumin jälkeen peräti 93:nneksi.
1. (19.) Adele – Someone Like You
2. (1.) Maroon 5 featuring Christina Aguilera – Moves Like Jagger
3. (3.) Foster the People – Pumped Up Kicks
4. (2.) LMFAO feat. Lauren Bennett & GoonRock – Party Rock Anthem
5. (6.) Nicki Minaj – Super Bass
6. (16.) Lady Gaga – You and I
7. (4.) Bad Meets Evil featuring Bruno Mars – Lighters
8. (18.) Cobra Starship featuring Sabi – You Make Me Feel…
9. (9.) Pitbull feat. Ne-Yo, Afrojack & Nayer – Give Me Everything
10. (5.) Katy Perry – Last Friday Night (T.G.I.F.)
Oli jokseenkin varmaa, että Someone Like You nousisi top viiteen, mutta ykkössijaan en ainakaan minä uskonut. Biisiä ostettiin mahtavat 275 000 kpl, mikä riitti nostamaan sen ohi Moves Like Jaggerin. Adelella on nyt siis kaksi ykköstä, Rolling in the Deep (vuoden myydyin single) ja Someone Like You, jotka ovat myös hänen ainoat top ten -noteerauksensa.
Perättäiset jenkkiykköset ovat harvinaista herkkua briteille, sillä viimeksi temppuun pystyi Fine Young Cannibals vuonna 1989 hiteillään She Drives Me Crazy ja Good Thing.
Lady Gagakin hyötyi VMA-bakkanaaleista siinä määrin, että You and I:sta tuli neidon 11. top ten -hitti. Tuo lukema sisältää kaikki Gagan kolmelta albumilta irroitetut viralliset sinkut. Hurjaa menoa. Ykkösiä on kolme: Just Dance, Poker Face ja Born This Way.
Cobra Starshipin albumi limbosi sijalle 50, mutta You Make Me Feelistä eteni ryhmän toiseksi top ten -hitiksi Good Girl Go Badin (#7, 2009) seuraksi.
Katy Perry oli pari viikkoa sitten vielä kärjessä, mutta roikkuu nyt viimeisillä voimillaan kymmenentenä. Täten 69 viikkoa saattaa jäädä hänen ennätyksekseen perättäisten top ten -viikkojen määrässä – upea saavutus joka tapauksessa. Last Friday Night (T.G.I.F.) on yhä radiolistan kärjessä, mutta sen myynti on romahtanut moniin muihin verrattuna nopeasti.
Lil Waynen Mirror debytoi 16:ntena. Hänen Tha Carter IV -albumiltaan nousi jo tuttujen How to Loven ja She Willin seuraksi mukaan kaikkiaan kahdeksan uutta biisiä. Perheenlisäystä odottavan Beyoncén Love on Top debytoi 20:ntena niin ikään käytännössä pelkin myyntipistein.
David Guettan uutuudelta ladattiin ahkerimmin Turn Me onia (37) sekä Without Youta (39) laulajinaan Nicki Minaj ja Usher. Minajin uusi oma hitti Fly debytoi 64:ntena. Sillä vierailee Rihanna.
USA:n albumit, Top 10
1. (-) Lil Wayne – Tha Carter IV
2. (-) Red Hot Chili Peppers – I’m with You
3. (3.) Adele – 21
4. (2.) Jay-Z & Kanye West – Watch the Throne
5. (-) David Guetta – Nothing but the Beat
6. (-) Jake Owen – Barefoot Blue Jean Night
7. (12.) Beyoncé – 4
8. (1.) Game – The R.E.D. Album
9. (4.) Barbra Streisand – What Matters Most
10. (6.) Various Artists – NOW 39
Lil Waynen Tha Carter IV:n ykkössija ei ollut millään muotoa yllätys, mutta sen myyntilukemat 964 000 kpl positiivinen sellainen. Tänä vuonna vain Lady Gagan Born This Way on yltänyt parempaan ja Soundscanin aikana (1991-) 16 muuta albumia, joukossa Waynen oma Tha Carter III (2008). Räppärillä on nyt taskussaan kahdeksan top ten -albumia ja kolme ykköstä.
Red Hot Chili Peppers jäi sivuosaan, vaikka I’m with Youta ostettiin yli 229 000 kpl – määrä, jolla useimmiten ylletään kärkeen. Täten Pippureilla on yhä vain yksi jenkkiykkönen, Stadium Arcadium (2006), mutta jo kuusi perättäistä top 5 -studioalbumia.
Kolmospallilta löytyy Adelen 21, joka kasvatti myyntiään hurjat 88 prosenttia edellisviikosta, lähinnä katsojia sykähdyttäneen VMA-esityksensä ansiosta. Myös 19 nousi takaisin top 20:iin sijalle 17.
Adelesta on kirjoitettu läpi vuoden ja kirjoitetaan vastakin: 21 on myynyt maailmanlaajuisesti jo kymmenen miljoonaa kappaletta – yli kolme sekä Britanniassa että USA:ssa.
Eipä mene hassummin David Guettallakaan, jonka Nothing but the Beat pääsi peräti viitossijalle. Ranskalaistanssittajan edellinen One Love -albumi (2009) ylsi vain 70:nneksi, mutta sisälsi miehen toistaiseksi suurimman Hot 100 -hitin Sexy Bitch (#5, 2010). Tuottajat ovat tämän päivän tähtiä, sillä juuri pari kuukautta sitten DJ Khaled ylsi niin ikään viidenneksi.
Olen rikollisesti jättänyt huomiotta Jake Owenin kantrihitin Barefoot Blue Jean Night, joka on killunut Hot 100 -listan top 40:ssä ja nousi tällä viikolla jo 21:nneksi. Nyt mainitaan se ja lisäksi albumi, joka debytoi kuudentena. Owen on aiemmin käynyt 13:ntena edellisellä levyllään Easy Does It (2009).
Lenny Kravitzilla sen sijaan on mennyt paremminkin: Black and White America ylsi Briteissä top 75:n hännille ja debytoi nyt jenkkilistan 18:ntena. Suomessa se ponnahti sentään kahdeksanneksi ja Saksassa jopa ykköseksi. Kravitz ei ole koskaan yltänyt USA:n kärkeen, triplaplatinastatuksen saavuttanut Greatest Hits (2000) pääsi kakkoseksi.
Listanimi-sarjassa esitellyn Glen Campbellin viimeiseksi jäävä studioalbumi Ghost on the Canvas debytoi 24:ntenä, mikä on hänen parhaansa 34 vuoteen. Campbellillä on kaksi ykköstä, molemmat vuodelta 1968.
Kun kerran vauhtiin päästiin, niin noteerataan vielä pari nousijaa: Maroon 5:n viimevuotinen kakkonen Hands All Over petrasi jo 23:nneksi Moves Like Jaggerin avittamana ja viimeisimmän Idolin voittanut Scotty McCreery saa kiittää kantriradiokannatustaan siitä, että American Idol Highlights EP (30-26) on viettänyt mukana jo kymmenen viikkoa. Sen paras sijoitus on kymmenes.
Albumimyynti oli peräti 27 prosenttia vilkkaampaa kuin vastaavalla viikolla vuosi sitten ja koko vuoden laskennassa edetään kolme prosenttia plussalla.
Britannian singlet, Top 10
1. (-) Pixie Lott – All About Tonight
2. (2.) Maroon 5 featuring Christina Aguilera – Moves Like Jagger
3. (-) The Saturdays – All Fired Up
4. (-) Leona Lewis & Avicii – Collide
5. (1.) Example – Stay Awake
6. (3.) Olly Murs featuring Rizzle Kicks – Heart Skips a Beat
7. (5.) Calvin Harris – Feel So Close
8. (6.) Christina Perri – Jar of Hearts
9. (10.) Sean Kingston – Party All Night (Sleep All Day)
10. (4.) Ed Sheeran – You Need Me, I Don’t Need You
Uutuuksien tulva Britannian singlelistan kärkipaikoille jatkuu. Meno alkaa muistuttaa jo viime vuosikymmenen alkua sillä erotuksella, että top 20:n alapuolella puhtaita tulokkaita nähdään yhä varsin vähän. Sen sijaan yhdeksän viime viikon aikana kärjessä on käväissyt yhtä monta biisiä.
Teemu Brunilankin tekeleitä lauleskellut Pixie Lott yritti saavuttaa kolmannen ykkösensä parin vuoden takaisten Mama Don ja Boys and Girlsin seuraksi. All About Tonight ponkaisikin suoraan kärkeen niukasti ohi Maroon 5:n Moves Like Jaggerin. Kolme ykköstä ovat Lottin ainoat top ten -sinkut. Saa nähdä, jatkuuko trendi.
The Saturdays ei vieläkään saanut ensimmäistä paaluaan, mutta All Fired Upista tuli kuitenkin heidän kuudes top 5 -singlensä. Bändin jäsenistä Frankie Sandford on käynyt kakkosena peräti kuusi kertaa: neljästi S Club 8:n (aluksi Juniors) ja kahdesti The Saturdaysin riveissä. Ykkössija kirvoittaisi varmasti melkoiset tuuletukset.
Muutama vuosi sitten ihasteltiin Leona Lewisin jättisukseeta, kun Bleeding Love valloitti melkein kaikki mahdolliset listat. Nyt totuus Lewisin kestotähtipotentiaalista alkaa tulla ilmi, sillä kovasti mainostettu uutuus Collide ylsi vain neljänneksi. Ehkä hänestä vain ei ole tanssidiivaksi. Lewisin saavutuksissa seisoo kolme ykköstä ja nyt seitsemän top 5 -sinkkua. Avicii sai krediitin oikeusteitse, mikä toi ruotsalais-dj:lle hänen korkeimman listasijoituksensa. Seek Bromance kävi 13:ntena viime vuonna.
Snow Patrolin Chasing Cars (#6, 2006) on viettänyt yli sata viikkoa top 75:ssä. Nyt bändin uutta albumia enteilevä Called Out in the Dark debytoi 11:ntenä. Gary Lightbodyn ryhmällä on viisi top ten -singleä, muttei yhtään palkintopallisijaa.
Bad Meets Evilin top 5 -jenkkihitti Lighters sai viimein vauhtia myös brittilistalla ja nousi tähän asti parhaalle sijalleen 28:nneksi.
Rihannan Cheers (Drink to That) petrasi 44-26 ja adjutanttina neidon tähdittämä Fly nousi 67-38.
Mercury-palkitun Ms. Dynamiten edellisestä ikiomasta top 40 -soolohitistä on kuutisen vuotta, mutta nyt alan tuulet ovat jälleen suosiollisia. Neva Soft debytoi 33:ntena ja on neidon kahdeksas top 40 -sinkku, jos laskemme myös vierailut. Viimeisin sellainen on rooli Katy B:n neljänneksi yltäneellä Lights Onilla.
Britannian albumit Top 10
1. (-) Example – Playing in the Shadows
2. (4.) Adele – 21
3. (5.) Joe McElderry – Classic
4. (2.) David Guetta – Nothing but the Beat
5. (3.) Will Young – Echoes
6. (re) The Beatles – 1
7. (1.) Red Hot Chili Peppers – I’m with You
8. (7.) Adele – 19
9. (-) Doris Day – My Heart
10. (12.) Bruno Mars – Doo-Wops & Hooligans
Examplen kahdella ykkössinkulla pohjustama Playing in the Shadows debytoi odotetusti albumilistan kärjessä. Se on Ministry of Sound -lafkan ensimmäinen ykkösalbumi ja esittäjänsä toinen top ten -menestys, edeltäjä Won’t Go Quietly piipahti neljäntenä viime vuoden heinäkuussa.
Adelen tiukka promoaikataulu sekä Someone Like Youn X Factor -näkyvyys tuottivat tulosta ja 21 palasi kakkospaikalle. Red Hot Chili Peppersin I’m with You ei ole kiinnostanut fanien lisäksi ketään ja romahti kärjestä peräti seitsemänneksi.
The Beatlesin jättimenestyskokoelma 1 tuli ensimmäistä kertaa digimyyntiin viime viikolla ja palasi kuudenneksi. Se hallitsi listaa yhdeksän viikkoa putkeen 2000-luvun ensimmäisessä vuodenvaihteessa.
87-vuotias Doris Day saavutti tällä viikolla ensimmäisen top ten -albuminsa, mikä teki hänestä brittilistahistorian iäkkäimmän uudella studioalbumilla kärkikymmenikköön yltäneen artistin. My Heart on Dayn ensimmäinen studioalbumi lähes kahteenkymmeneen vuoteen. Rouvan aiempi paras oli Golden Greatsin 12. tila vuodelta 1979. Se oli myös hänen ensimmäinen lista-albuminsa, mutta singlelistaneitsyys meni jo kaikkien aikojen ensimmäisellä virallisella listalla vuonna 1952, jolloin Frankie Laine -duetto Sugarbush oli kahdeksantena.
Viikon uutuuksia levyttäneiden sooloartistien keski-ikä hipoo The Rolling Stonesin vastaavaa, sillä sijoilla 12 ja 13 debytoivat John Barrowmanin kokoelma sekä Chris Rean Santo Spirito Blues. Barrowmanin, 44, uran korkein noteeraus on 11. sija, kuusikymppinen Rea on yltänyt kahdesti ykköseksikin.
Ihan poikanen ei ole Ry Cooderkaan, 64. Kitaristitähden 15. studioalbumi Pull Up Some Dust and Sit Down debytoi 26:ntena. Cooderin sooloenkka on The Slide Arean (1982) 18. tila.
Mercury-pystin pokannut PJ Harveyn Let England Shake ehti 24:nneksi. Se kävi ilmestyttyään kahdeksantena ja on myynyt kultaa.
Maroon 5:n Hands All Over sisältää nyt myös Moves Like Jaggerin ja vajaa vuosi sitten kuudentena käynyt albumi palasi 29:nneksi.
The Drums oli hetken median mielestä melko kiinnostava uusi tulokas, mutta hype ei kantanut myyntilistoilla kovinkaan korkealle. Portamenton 44. sija kuitenkin osoittaa, että jäljelle jäi ainakin muutama tuhat diggaria.
Pykälää alempaa löytyvällä Melanie C:llä oli joskus faneja vielä enemmän, mutta nykyisin hänen touhunsa kiinnostavat lähinnä Keski-Euroopassa. Pitää kuitenkin muistaa, että The Sean edeltäjä This Time (2007) ylsi vain 57:nneksi.
Vielä suurempaa dramatiikkaa tarjosi The Rapture, jonka paluu In the Grace of Your Love jäi kahden top 40 -albumin jälkeen peräti 93:nneksi.
perjantai 9. syyskuuta 2011
Jokainen loppuviikon päivä on liikaa
Nykyisin Itunes helpottaa jokamiehen elämää siinä mielessä, että sen avulla on mahdollista seurata etenkin sinkkulistojen kehittymistä päivä päivältä eikä tarvitse tukeutua aina virallisiin väliaikatietoihin, joita tippuu Britanniassa pitkin viikkoa ja USA:ssa aina kun siltä tuntuu. Itunesin lista nimittäin on usein hyvinkin luotettava indikaattori etenkin britti- ja jenkkilistoja seuratessa. Ja niistähän tässä blogissa on kyse.
Aina alkuviikon ykkönen ei pidä loppuun asti. Tänä vuonna jo kuusi sinkkua on joutunut tyytymään kakkos- tai kolmostilaan oltuaan kärjessä väliaikapisteellä. Päätin nostaa esiin ne neljä singleä, jotka ovat 1980-luvulta lähtien pudonneet brittilistalla neljänneksi tai alemmaksi. Viidettä sijaa kauemmas ei ole pudonnut kukaan.
Neljänneksi ovat joutuneet taipumaan
Iron Maiden – Can I Play with Madness (1988)
Michael Jackson – They Don't Care about Us (1996)
Elton John – Electricity (2005), Johnin viimeisin top ten -single.
Viidenneksi asti sukelsi Bon Jovin Everyday syyskuussa 2002. Tuolloin sen edellä olivat Pinkin Just Like a Pill, Atomic Kittenin The Tide Is High (Get the Feeling), Bustedin What I Go to School for sekä Eminemin Cleaning out My Closet. Atomic Kittenin single oli edellisviikon ykkönen, muut kolme Everydayn viikon mittaan ohittaneita uutuuksia. (Jon) Bon Jovilla ei vieläkään ole yhtään brittiykköstä. Huomatkaa levynkannen aurinkolasimuoti.
Aina alkuviikon ykkönen ei pidä loppuun asti. Tänä vuonna jo kuusi sinkkua on joutunut tyytymään kakkos- tai kolmostilaan oltuaan kärjessä väliaikapisteellä. Päätin nostaa esiin ne neljä singleä, jotka ovat 1980-luvulta lähtien pudonneet brittilistalla neljänneksi tai alemmaksi. Viidettä sijaa kauemmas ei ole pudonnut kukaan.
Neljänneksi ovat joutuneet taipumaan
Iron Maiden – Can I Play with Madness (1988)
Michael Jackson – They Don't Care about Us (1996)
Elton John – Electricity (2005), Johnin viimeisin top ten -single.
Viidenneksi asti sukelsi Bon Jovin Everyday syyskuussa 2002. Tuolloin sen edellä olivat Pinkin Just Like a Pill, Atomic Kittenin The Tide Is High (Get the Feeling), Bustedin What I Go to School for sekä Eminemin Cleaning out My Closet. Atomic Kittenin single oli edellisviikon ykkönen, muut kolme Everydayn viikon mittaan ohittaneita uutuuksia. (Jon) Bon Jovilla ei vieläkään ole yhtään brittiykköstä. Huomatkaa levynkannen aurinkolasimuoti.
keskiviikko 7. syyskuuta 2011
Listanimi: Glen Campbell
Alzheimerin tautia sairastava 75-vuotias kantrilegenda Glen Travis Campbell on kertonut levytysuransa olevan nyt ohi. Viimeiseksi studioalbumiksi taitaa siis jäädä juuri brittilistan 27:ntenä debytoinut Ghost on the Canvas. Se on hänen 11. listamerkintänsä saarivaltakunnassa. Joukkoon mahtuu kaksi top ten -albumiakin, joista 20 Golden Greats (1976) ylsi ykköseksi asti. Viisi vuotta aiemmin ilmestynyt Greatest Hits nousi kahdeksanneksi ja vietti top 75:ssä peräti 124 viikkoa.
Campbell ei siis ole koskaan saanut studioalbumia top teniin ja itse asiassa Ghost on the Canvasin tällä viikolla saavuttama 27. tila on hänen parhaansa sitten The Glen Campbell Albumin (1970) 16. sijan.
Singlelistalla Campbellilla on viisi top ten -merkintää, joista kolme neljättä tilaa: Honey Come Back (1970), It's Only Make Believe (1970) ja Rhinestone Cowboy (1975). Bobbie Gentry -duetto All I Have to Do Is Dream (1969) punnersi peräti kolmanneksi. Top 40 -sinkkuja on kaikkiaan kymmenen, joista viimeisimpänä kreditoitu vierailu Rikki & Dazin Rhinestone Cowboy (Giddy Up, Giddy Up) -sinkulla (#12, 2002).
Jenkkilistoilla 1960-luvulla debytoinut Campbell on menestynyt tietenkin vieläkin paremmin. Hänellä on tilillään kaksikymmentä top sataan yltänyttä albumia, joista ennen Ghost on the Canvasia viimeisimpänä All the Best -kokoelma (#89, 2003). Ykkösiä on kaksi, jotka molemmat vuodelta 1968: Wichita Lineman ja That Christmas Feeling. Top ten -albumeita löytyy kaikkiaan neljä ja päälle vielä useita top 20 -kynnyksen ylittäneitä.
Hot 100 -ranking oli aikoinaan myös suosiollinen. Listakynnys ylittyi Turn Around, Look at Mellä (#62, 1961) Top ten -neitsyys meni Galvestonilla (#4, 1969). Ykkösiä löytyy kaksi: Rhinestone Cowboy (1975) sekä Southern Nights (1977). Top ten -hittejä on kaikkiaan viisi. Ei liene yllättävää, että Campbellin toistaiseksi tuoreimmasta Hot 100 -merkinnästä on jo kolmekymmentä vuotta (I Don't Want to Know Your Name, #65).
Campbell ei siis ole koskaan saanut studioalbumia top teniin ja itse asiassa Ghost on the Canvasin tällä viikolla saavuttama 27. tila on hänen parhaansa sitten The Glen Campbell Albumin (1970) 16. sijan.
Singlelistalla Campbellilla on viisi top ten -merkintää, joista kolme neljättä tilaa: Honey Come Back (1970), It's Only Make Believe (1970) ja Rhinestone Cowboy (1975). Bobbie Gentry -duetto All I Have to Do Is Dream (1969) punnersi peräti kolmanneksi. Top 40 -sinkkuja on kaikkiaan kymmenen, joista viimeisimpänä kreditoitu vierailu Rikki & Dazin Rhinestone Cowboy (Giddy Up, Giddy Up) -sinkulla (#12, 2002).
Jenkkilistoilla 1960-luvulla debytoinut Campbell on menestynyt tietenkin vieläkin paremmin. Hänellä on tilillään kaksikymmentä top sataan yltänyttä albumia, joista ennen Ghost on the Canvasia viimeisimpänä All the Best -kokoelma (#89, 2003). Ykkösiä on kaksi, jotka molemmat vuodelta 1968: Wichita Lineman ja That Christmas Feeling. Top ten -albumeita löytyy kaikkiaan neljä ja päälle vielä useita top 20 -kynnyksen ylittäneitä.
Hot 100 -ranking oli aikoinaan myös suosiollinen. Listakynnys ylittyi Turn Around, Look at Mellä (#62, 1961) Top ten -neitsyys meni Galvestonilla (#4, 1969). Ykkösiä löytyy kaksi: Rhinestone Cowboy (1975) sekä Southern Nights (1977). Top ten -hittejä on kaikkiaan viisi. Ei liene yllättävää, että Campbellin toistaiseksi tuoreimmasta Hot 100 -merkinnästä on jo kolmekymmentä vuotta (I Don't Want to Know Your Name, #65).
maanantai 5. syyskuuta 2011
Tehdään bändi!
Viime viikolla kävin läpi Britannian kykykisoista 2000-luvulla ponnistaneiden artistien meriittejä. Nyt vuorossa on vastaava katsaus USA:n idoleihin. Siellä on pyöritetty Popstarsin ja Idolin lisäksi ties mitä Making the Band -virityksiä. Mainitaan vielä isojen kisojen ohella Nashville Star, josta on tullut muutamia kantrimenestyjiä, kuten Miranda Lambert, Buddy Jewell ja Chris Young.
O-Town (Making the Band)
ABC:n (myöhemmin MTV:n) Making the Band aloitti uuden vuosituhannen poptähtimetsästykset. Fokus oli luonnollisesti ensin yhtyeissä, soolotähtiähän on etsitty maailman sivu. Poikabändi O-Town voitti ensimmäisen tuotantokauden vuonna 2000 ja he saivatkin pari isoa hittiä – sekä Liquid Dreams että All or Nothing ylsivät top teniin Atlantin molemmin puolin kuten myös nimetön esikoisalbumi.
Eden's Crush (Popstars)
Sanooko nimi Nicole Scherzinger mitään? Ennen The Pussycat Dollsia hän lauloi Eden's Crushissa, joka voitti Popstarsin ensimmäisen tuotantokauden mutta hajosi käytännössä saman tien. Ei siis mikään ihme, jollet ole koskaan kuullut yhtään heidän biisiään – minäkin olen vain yhden, Get Over Yourselfin (#8, 2001).
Scene 23 (Popstars)
Mikä? My thoughts exactly. Kävi ilmi, että he voittivat Popstars 2:n.
Kelly Clarkson (American Idol)
Ensimmäisen Idol-kauden ykkönen ja heti supertähti. Toinen albumi Breakaway (2004) on eräs 2000-luvun menestyneimpiä myös maailmanlaajuisesti. Hittejä vaikka kuinka: Miss Independent, Since U Been Gone, Breakaway, Behind These Hazel Eyes, Because of You, My Life Would Suck without You... Viimeksi mainittu nousi sekä Hot 100- että brittilistan kärkeen. Kaksi ykkösalbumia USA:ssa, muttei yhtään Britanniassa.
Justin Guarini (American Idol)
Jäi Clarksonin jalkoihin, mutta onnistui saamaan sentään top 20 -albumin.
Clay Aiken (American Idol)
Minun korviini harvinaisen mitäänsanomaton laulaja, mutta joidenkin mielestä 2000-luvun Barry Manilow. Albumilistamenestys on ollut kadehdittavaa: viisi kokopitkää ja kaikki top ten -kamaa, esikoinen Measure of a Man (#1, 2003) on myynyt kolme miljoonaa. Hot 100 -listalla This Is the Night (2003) löi samalla viikolla julkaistun Ruben Studdardin Flying without Wings -coverin taistelussa ykköspaikasta ja The Way (2003) ylsi neljänneksi.
Ruben Studdard (American Idol)
Raskaan sarjan soul-laulaja voitti niukasti Clay Aikenin itse kisassa, mutta ura on jäänyt vaisummaksi. Kuitenkin kaksi top ten -albumia ja Hot 100 -hittiä.
Josh Gracin (American Idol)
Kakkoskauden neljäs, josta tuli kantritähti. Ei top ten -albumeita, mutta vahva kantriradiokannatus poiki neljä Hot 100 -hittiä.
Bad Boy's Da Band (Making the Band)
P. Diddy oli vahvasti mukana Making the Bandissä ja toisen kauden Da Band julkaisikin albuminsa Too Hot for TV (#2, 2003) Bad Boyn kautta. Ryhmä ei koskaan saanut varsinaista hittisingleä ja Diddy käytännössä hajotti ryhmän televisiossa.
Fantasia (American Idol)
Ehkä korkeatasoisimman r&b-kauden ykkönen vuonna 2004 lyöden muun muassa sittemmin huomattavaksi tähdeksi nousseen Jennifer Hudsonin. Sai standardien mukaan Hot 100 -listan ykkösen (I Believe), mutta lisäksi platina-albumin sekä useamman Grammy-ehdokkuuden. Kaksi top ten -albumia, kuusi Hot 100 -hittiä.
Jennifer Hudson (American Idol)
Jäi itse kisassa muiden jalkoihin, mutta perästä kuului. Clarksonin, Chris Daughtryn ja Carrie Underwoodin ohella ehkä menestynein idoli – harvalla tosi-tv:stä ponnistaneella on Oscar-pysti, Kultainen maapallo, BAFTA-palkinto, kaksi USA:n albumilistan kakkossijaa sekä viisi Hot 100 -merkintää.
William Hung (American Idol)
Omaperäinen She Bangs -tulkinta vei Hungin jopa albumilistan top 40:iin.
Diana DeGarmo (American Idol)
Hävisi Fantasialle, mikä oli levymyynnin perusteella oikeutettua: Dreams (2004) myi toki Hot 100 -listan 14. sijan edestä, mutta Blue Skies -albumi limbosi 52:nneksi.
Mario Vazquez (American Idol)
Jätti kisan kesken ”henkilökohtaisista syistä”. Syy taisi olla jo valmis sopimus J Recordsin kanssa. Ne-Yon ja Stargaten kirjoittamasta Gallerystä tuli hitti (#35, 2006).
Carrie Underwood (American Idol)
Neloskauden voittanut kuvankaunis kantrikuningatar, jonka meno ei osoita hyytymisen merkkejä. Listasuksee on ollut huikeaa: kolme albumia, joista kaksi ykköstä ja myyntiluvut yli 7, 3 ja 2 miljoonaa. Kolme top ten -hittiä, joista yksi ykkönen ja Before He Cheats (#8, 2006) on historian pitkäikäisimpiä listakappaleita. 11 kantrilistan ykköstä reilussa viidessä vuodessa.
Bo Bice (American Idol)
Finaalin kakkonen, joka kamppaili omalla tulkinnallaan Inside Your Heavenistä Underwoodin vastaavaa vastaan. Kaikki arvaamme, miten siinä kävi. Pusersi kuitenkin kultalevyn The Real Thing -albumista (#4, 2005).
Danity Kane (Making the Band)
Yhä Diddyn kaartia, mutta tämä vuonna 2006 perustettu tyttöryhmä sai jopa hittejäkin ja ehti julkaista kaksi albumia, jotka molemmat menivät suoraan ykkösiksi. Singlet Show Stopper (2006) ja Damaged (2008) ylsivät Hot 100 -listan top teniin.
Bianca Ryan (America's Got Talent)
Talentin ensimmäisen kauden voittaja. 11-vuotias tyttö, joka ei myynyt juuri levyjä. Nimetön albumi jäi USA:ssa 57:nneksi, mutta masinoitiin Irlannin albumilistan kärkeen.
Chris Daughtry (American Idol)
Daughtryllä taisi olla vakaa aikomus perustaa oma yhtye jo kisan aikana, hän nimittäin kieltäytyi Fuelin laulajan pestistä. Päätös oli oikea: Daughtry (bändi) on julkaissut kaksi hittialbumia ja tunnetaan jopa meillä. Daughtry-esikoinen (2006) on myynyt viisi miljoonaa kappaletta USA:ssa ja siltä lohkaistiin peräti viisi hittisinkkua, joista kaksi ylsi top teniin ja kolme muutakin top 30:iin. Toisella Leave This Town -albumilla (#1, 2009) myynti rauhoittui hieman, mutta pysyi yhä platinatasolla.
Taylor Hicks (American Idol)
Se hassu setä, joka ihmeellisesti voitti kisan ja sai Hot 100 -listan ykkösen. Do I Make You Proud (2007)? Ainakin hämmensit hetken.
Katharine McPhee (American Idol)
Viidennen kauden nätti tyttö hävisi finaalissa Hicksille eikä noussut kovinkaan isoksi staraksi, mutta Over It (#29, 2007) on kiva poplaulu.
Jordin Sparks (American Idol)
Sparksin suurin suksee vaikuttaa olevan ohi, mutta hän ehti saavuttaa yhden kovan meriitin: Chris Brown -duetto No Air (#3, 2008) on maailmanlaajuisesti 2000-luvun kykykisahistorian myydyin single. Kyydissä esikoisalbumi myi platinaa USA:ssa.
Blake Lewis (American Idol)
Ette muista Blakea, mutta hei, hän levytti Daruden kanssa!
David Cook (American Idol)
Seiskakauden voittajarockari, joka Daughtryn tapaan kiinnosti myös meillä. Voiton jälkeen julkaistu nimetön albumi myi platinaa, mutta tuore This Loud Morning romahti top tenistä kuin kivi.
David Archuleta (American Idol)
Hävisi finaalissa kaimalleen ja joutui tyytymään lyhyeen urapyrähdykseen, vaikka ensimmäinen albumi ja Crush-single ylsivät tahoillaan kakkosiksi.
Day26 (Making the Band)
Vuonna 2008 sarjasta ponnistaneen poikabändin diskografiasta löytyvät albumilistasijoitukset 1 ja 2, mutta Hot 100 -listan top 50 on vielä valloittamatta. Bändi levyttää yhä ja tulevalla albumilla vierailee muun muassa Roscoe Dash.
Donnie Klang (Making the Band)
Sooloartisti, joka sai soolokontrahdin samalla kaudella kuin Day26. Esikoisalbumi Just a Rolling Stone (2008) ylsi top 20:iin.
Adam Lambert (American Idol)
Suomalaisten erityissuosikki jo ennen suhdettaan Sauli Koskiseen, sillä jopa hänen livealbuminsa ylsi meillä listoille. Esikoinen For Your Entertainment (2009) nousi USA:ssa kolmanneksi ja meillä neljänneksi. Whataya Want from Me oli top ten -hitti molemmissa maissa. Lambertilla on Suomessa jo kolme top ten -singleä.
Kris Allen (American Idol)
Voitti kahdeksannen kauden, mutta unohtui Live Like You Were Dyingin (#18, 2009) jälkeen melko nopeasti.
Kristinia DeBarge (American Juniors)
Taas yksi Simon Fullerin show. James DeBargen tytär sai levytyssopimuksen ja Goodbyesta tuli top 20 -hitti Hot 100 -listalla, mutta lyhyestä virsi kaunis.
Lee DeWyze, Crystal Bowersox (American Idol)
En käsitä, miten tuolla tv-julkisuudella voi edes pärjätä yhtä kehnosti kuin yhdeksännen kauden finalistit.
Jackie Evancho (America's Got Talent)
Laulutaidollaan säväyttänyt lapsi, joka on jo kahdesti yrittänyt kaapata USA:n listahistorian nuorimman ykkösalbumin tekijän tittelin Stevie Wonderilta, molemmilla kerroilla tuloksena kakkossija. David Fosterin suojatti on siis 2000-luvun Charlotte Church.
Michael Grimm (America's Got Talent)
Voitti Evanchon kisassa, muttei listoilla. Piipahti kuitenkin albumilistan 13:ntena viime keväänä.
Scotty McCreery (American Idol)
Tuorein idoli, joka palautti kantri-ilmaisun kisan kärkeen. I Love You This Big -single (#11, 2011) on avannut rohkaisevasti ja kisaesityksistä koottu digi-EP käväisi albumilistan kymmenentenä. Tulevaisuus saattaa olla hänen.
Javier Colon (The Voice)
Hollantilaisformaattiin perustuvan kisan ensimmäinen jenkkivoittaja, mutta avauskaudesta jäi käteen lähinnä tuomareina toimineiden Adam Levinen ja bändinsä Maroon 5:n sekä Christina Aguileran megahitti Moves Like Jagger. The Voice of Finland aloittaa meillä myöhemmin syksyllä.
O-Town (Making the Band)
ABC:n (myöhemmin MTV:n) Making the Band aloitti uuden vuosituhannen poptähtimetsästykset. Fokus oli luonnollisesti ensin yhtyeissä, soolotähtiähän on etsitty maailman sivu. Poikabändi O-Town voitti ensimmäisen tuotantokauden vuonna 2000 ja he saivatkin pari isoa hittiä – sekä Liquid Dreams että All or Nothing ylsivät top teniin Atlantin molemmin puolin kuten myös nimetön esikoisalbumi.
Eden's Crush (Popstars)
Sanooko nimi Nicole Scherzinger mitään? Ennen The Pussycat Dollsia hän lauloi Eden's Crushissa, joka voitti Popstarsin ensimmäisen tuotantokauden mutta hajosi käytännössä saman tien. Ei siis mikään ihme, jollet ole koskaan kuullut yhtään heidän biisiään – minäkin olen vain yhden, Get Over Yourselfin (#8, 2001).
Scene 23 (Popstars)
Mikä? My thoughts exactly. Kävi ilmi, että he voittivat Popstars 2:n.
Kelly Clarkson (American Idol)
Ensimmäisen Idol-kauden ykkönen ja heti supertähti. Toinen albumi Breakaway (2004) on eräs 2000-luvun menestyneimpiä myös maailmanlaajuisesti. Hittejä vaikka kuinka: Miss Independent, Since U Been Gone, Breakaway, Behind These Hazel Eyes, Because of You, My Life Would Suck without You... Viimeksi mainittu nousi sekä Hot 100- että brittilistan kärkeen. Kaksi ykkösalbumia USA:ssa, muttei yhtään Britanniassa.
Justin Guarini (American Idol)
Jäi Clarksonin jalkoihin, mutta onnistui saamaan sentään top 20 -albumin.
Clay Aiken (American Idol)
Minun korviini harvinaisen mitäänsanomaton laulaja, mutta joidenkin mielestä 2000-luvun Barry Manilow. Albumilistamenestys on ollut kadehdittavaa: viisi kokopitkää ja kaikki top ten -kamaa, esikoinen Measure of a Man (#1, 2003) on myynyt kolme miljoonaa. Hot 100 -listalla This Is the Night (2003) löi samalla viikolla julkaistun Ruben Studdardin Flying without Wings -coverin taistelussa ykköspaikasta ja The Way (2003) ylsi neljänneksi.
Ruben Studdard (American Idol)
Raskaan sarjan soul-laulaja voitti niukasti Clay Aikenin itse kisassa, mutta ura on jäänyt vaisummaksi. Kuitenkin kaksi top ten -albumia ja Hot 100 -hittiä.
Josh Gracin (American Idol)
Kakkoskauden neljäs, josta tuli kantritähti. Ei top ten -albumeita, mutta vahva kantriradiokannatus poiki neljä Hot 100 -hittiä.
Bad Boy's Da Band (Making the Band)
P. Diddy oli vahvasti mukana Making the Bandissä ja toisen kauden Da Band julkaisikin albuminsa Too Hot for TV (#2, 2003) Bad Boyn kautta. Ryhmä ei koskaan saanut varsinaista hittisingleä ja Diddy käytännössä hajotti ryhmän televisiossa.
Fantasia (American Idol)
Ehkä korkeatasoisimman r&b-kauden ykkönen vuonna 2004 lyöden muun muassa sittemmin huomattavaksi tähdeksi nousseen Jennifer Hudsonin. Sai standardien mukaan Hot 100 -listan ykkösen (I Believe), mutta lisäksi platina-albumin sekä useamman Grammy-ehdokkuuden. Kaksi top ten -albumia, kuusi Hot 100 -hittiä.
Jennifer Hudson (American Idol)
Jäi itse kisassa muiden jalkoihin, mutta perästä kuului. Clarksonin, Chris Daughtryn ja Carrie Underwoodin ohella ehkä menestynein idoli – harvalla tosi-tv:stä ponnistaneella on Oscar-pysti, Kultainen maapallo, BAFTA-palkinto, kaksi USA:n albumilistan kakkossijaa sekä viisi Hot 100 -merkintää.
William Hung (American Idol)
Omaperäinen She Bangs -tulkinta vei Hungin jopa albumilistan top 40:iin.
Diana DeGarmo (American Idol)
Hävisi Fantasialle, mikä oli levymyynnin perusteella oikeutettua: Dreams (2004) myi toki Hot 100 -listan 14. sijan edestä, mutta Blue Skies -albumi limbosi 52:nneksi.
Mario Vazquez (American Idol)
Jätti kisan kesken ”henkilökohtaisista syistä”. Syy taisi olla jo valmis sopimus J Recordsin kanssa. Ne-Yon ja Stargaten kirjoittamasta Gallerystä tuli hitti (#35, 2006).
Carrie Underwood (American Idol)
Neloskauden voittanut kuvankaunis kantrikuningatar, jonka meno ei osoita hyytymisen merkkejä. Listasuksee on ollut huikeaa: kolme albumia, joista kaksi ykköstä ja myyntiluvut yli 7, 3 ja 2 miljoonaa. Kolme top ten -hittiä, joista yksi ykkönen ja Before He Cheats (#8, 2006) on historian pitkäikäisimpiä listakappaleita. 11 kantrilistan ykköstä reilussa viidessä vuodessa.
Bo Bice (American Idol)
Finaalin kakkonen, joka kamppaili omalla tulkinnallaan Inside Your Heavenistä Underwoodin vastaavaa vastaan. Kaikki arvaamme, miten siinä kävi. Pusersi kuitenkin kultalevyn The Real Thing -albumista (#4, 2005).
Danity Kane (Making the Band)
Yhä Diddyn kaartia, mutta tämä vuonna 2006 perustettu tyttöryhmä sai jopa hittejäkin ja ehti julkaista kaksi albumia, jotka molemmat menivät suoraan ykkösiksi. Singlet Show Stopper (2006) ja Damaged (2008) ylsivät Hot 100 -listan top teniin.
Bianca Ryan (America's Got Talent)
Talentin ensimmäisen kauden voittaja. 11-vuotias tyttö, joka ei myynyt juuri levyjä. Nimetön albumi jäi USA:ssa 57:nneksi, mutta masinoitiin Irlannin albumilistan kärkeen.
Chris Daughtry (American Idol)
Daughtryllä taisi olla vakaa aikomus perustaa oma yhtye jo kisan aikana, hän nimittäin kieltäytyi Fuelin laulajan pestistä. Päätös oli oikea: Daughtry (bändi) on julkaissut kaksi hittialbumia ja tunnetaan jopa meillä. Daughtry-esikoinen (2006) on myynyt viisi miljoonaa kappaletta USA:ssa ja siltä lohkaistiin peräti viisi hittisinkkua, joista kaksi ylsi top teniin ja kolme muutakin top 30:iin. Toisella Leave This Town -albumilla (#1, 2009) myynti rauhoittui hieman, mutta pysyi yhä platinatasolla.
Taylor Hicks (American Idol)
Se hassu setä, joka ihmeellisesti voitti kisan ja sai Hot 100 -listan ykkösen. Do I Make You Proud (2007)? Ainakin hämmensit hetken.
Katharine McPhee (American Idol)
Viidennen kauden nätti tyttö hävisi finaalissa Hicksille eikä noussut kovinkaan isoksi staraksi, mutta Over It (#29, 2007) on kiva poplaulu.
Jordin Sparks (American Idol)
Sparksin suurin suksee vaikuttaa olevan ohi, mutta hän ehti saavuttaa yhden kovan meriitin: Chris Brown -duetto No Air (#3, 2008) on maailmanlaajuisesti 2000-luvun kykykisahistorian myydyin single. Kyydissä esikoisalbumi myi platinaa USA:ssa.
Blake Lewis (American Idol)
Ette muista Blakea, mutta hei, hän levytti Daruden kanssa!
David Cook (American Idol)
Seiskakauden voittajarockari, joka Daughtryn tapaan kiinnosti myös meillä. Voiton jälkeen julkaistu nimetön albumi myi platinaa, mutta tuore This Loud Morning romahti top tenistä kuin kivi.
David Archuleta (American Idol)
Hävisi finaalissa kaimalleen ja joutui tyytymään lyhyeen urapyrähdykseen, vaikka ensimmäinen albumi ja Crush-single ylsivät tahoillaan kakkosiksi.
Day26 (Making the Band)
Vuonna 2008 sarjasta ponnistaneen poikabändin diskografiasta löytyvät albumilistasijoitukset 1 ja 2, mutta Hot 100 -listan top 50 on vielä valloittamatta. Bändi levyttää yhä ja tulevalla albumilla vierailee muun muassa Roscoe Dash.
Donnie Klang (Making the Band)
Sooloartisti, joka sai soolokontrahdin samalla kaudella kuin Day26. Esikoisalbumi Just a Rolling Stone (2008) ylsi top 20:iin.
Adam Lambert (American Idol)
Suomalaisten erityissuosikki jo ennen suhdettaan Sauli Koskiseen, sillä jopa hänen livealbuminsa ylsi meillä listoille. Esikoinen For Your Entertainment (2009) nousi USA:ssa kolmanneksi ja meillä neljänneksi. Whataya Want from Me oli top ten -hitti molemmissa maissa. Lambertilla on Suomessa jo kolme top ten -singleä.
Kris Allen (American Idol)
Voitti kahdeksannen kauden, mutta unohtui Live Like You Were Dyingin (#18, 2009) jälkeen melko nopeasti.
Kristinia DeBarge (American Juniors)
Taas yksi Simon Fullerin show. James DeBargen tytär sai levytyssopimuksen ja Goodbyesta tuli top 20 -hitti Hot 100 -listalla, mutta lyhyestä virsi kaunis.
Lee DeWyze, Crystal Bowersox (American Idol)
En käsitä, miten tuolla tv-julkisuudella voi edes pärjätä yhtä kehnosti kuin yhdeksännen kauden finalistit.
Jackie Evancho (America's Got Talent)
Laulutaidollaan säväyttänyt lapsi, joka on jo kahdesti yrittänyt kaapata USA:n listahistorian nuorimman ykkösalbumin tekijän tittelin Stevie Wonderilta, molemmilla kerroilla tuloksena kakkossija. David Fosterin suojatti on siis 2000-luvun Charlotte Church.
Michael Grimm (America's Got Talent)
Voitti Evanchon kisassa, muttei listoilla. Piipahti kuitenkin albumilistan 13:ntena viime keväänä.
Scotty McCreery (American Idol)
Tuorein idoli, joka palautti kantri-ilmaisun kisan kärkeen. I Love You This Big -single (#11, 2011) on avannut rohkaisevasti ja kisaesityksistä koottu digi-EP käväisi albumilistan kymmenentenä. Tulevaisuus saattaa olla hänen.
Javier Colon (The Voice)
Hollantilaisformaattiin perustuvan kisan ensimmäinen jenkkivoittaja, mutta avauskaudesta jäi käteen lähinnä tuomareina toimineiden Adam Levinen ja bändinsä Maroon 5:n sekä Christina Aguileran megahitti Moves Like Jagger. The Voice of Finland aloittaa meillä myöhemmin syksyllä.
sunnuntai 4. syyskuuta 2011
Listakatsaus, vko 36
Billboard Hot 100, Top 10
1. (4.) Maroon 5 featuring Christina Aguilera – Moves Like Jagger
2. (1.) LMFAO feat. Lauren Bennett & GoonRock – Party Rock Anthem
3. (7.) Foster the People – Pumped Up Kicks
4. (6.) Bad Meets Evil featuring Bruno Mars – Lighters
5. (1.) Katy Perry – Last Friday Night (T.G.I.F.)
6. (5.) Nicki Minaj – Super Bass
7. (8.) Lil Wayne – How to Love
8. (9.) OneRepublic – Good Life
9. (11.) Pitbull feat. Ne-Yo, Afrojack & Nayer – Give Me Everything
10. (15.) Gym Class Heroes featuring Adam Levine – Stereo Hearts
Ylen Daegu-lähetyksissä soineesta Moves Like Jaggerista tuli Maroon 5:n toinen ja Christina Aguileran viides Hot 100 -listan ykkönen. Aguileran edellisestä on yli kymmenen vuotta ja sekin oli kimppatuotos, Lady Marmalade (2001). Biisin videolla esiintyvä Mick Jagger lauloi paalulla viimeksi Miss Youlla (1978).
Maroon 5:n Adam Levinella on toinenkin top ten -hitti, kun Gym Class Heroesin Stereo Hearts nousi kymmenenneksi. Travie McCoyn johtama Gym Class Heroes on aiemmin käynyt neljäntenä kappaleella Cupid’s Chokehold (2007).
Adelen Rolling in the Deep on vuoden ostetuin sinkku ja lähentelee viiden miljoonan rajaa. Britanniassa yli miljoona kappaletta myynyt Someone Like You (19) on tätä kirjoitettaessa iTunesin ostetuin single ja lienee ensi viikolla jo top ten -kamaa Hot 100:ssakin. Loikan selittää tietenkin laajalti huomioitu MTV Video Music Awards -esitys. Myös Lady Gagan You and I (16) noussee ensi viikolla samasta syystä.
Alexandra Stanin Mr. Saxobeat ylitti top 40 -kynnyksen 44-38 ja tähtilippua heiluttavan kantriartisti Toby Keithin Made in America eteni 54-48. Keith ei ole pitkästä urastaan huolimatta koskaan yltänyt top 20:iin, paras sijoitus on 22., jonka hän on saavuttanut kahdesti. Toinen supertähti Brad Paisley onnistui hänkin tempussa vasta muutama viikko sitten.
USA:n albumit, Top 10
1. (-) Game – The R.E.D. Album
2. (1.) Jay-Z & Kanye West – Watch the Throne
3. (2.) Adele – 21
4. (-) Barbra Streisand – What Matters Most
5. (-) Pistol Annies – Hell on Heels
6. (3.) Various Artists – NOW 39
7. (4.) Luke Bryan – Tailgates and Tanlines
8. (-) Various Artists – The Muppets: Green Album
9. (5.) Jason Aldean – My Kinda Party
10. (7.) Eric Church – Chief
50 Centin suojattina aloittanut Game on pudottanut nimestään määräisen artikkelin, mikä ei ole vaikuttanut listamenestykseen: hänellä on nyt neljästä studioalbumista kolme ykköstä ja yksi kakkonen. The R.E.D. Albumia ostettiin vajaat sata tuhatta kappaletta.
Viihdemusiikin legendalla Barbra Streisandilla on nyt top ten -albumeita kuudella perättäisellä vuosikymmenellä. Vastaavaan on kyennyt vain The Rolling Stones, jonka Exile on Main St. -uudelleenjulkaisu kävi kakkosena viime vuonna.
Streisand nousi siis postaamassani listauksessa kolmanneksi ohi The Beatlesin. Rouvalla on 31 top ten -lättyä, joista yhdeksän ykköstä.
Viidentenä debytoinut Pistol Annies on kantristara Miranda Lambertin sivuprojekti. Kiinnostavasti Lambert ei ole soolona yltänyt kertaakaan noin korkealle, vaikka on julkaissut useita platinaa myyneitä albumeita. Hell on Heelsin voi toistaiseksi ostaa vain digitaalisessa muodossa.
Game tykkää punaisesta, Muppetit vihreästä. The Green Albumilla esiintyy osuvasti muun muassa Weezer, joka on julkaissut sekä vihreän että punaisen albumin. Muppet-tuote ylsi tällä viikolla ensimmäistä kertaa top teniin. Esimerkiksi The Muppet Movie -soundtrack pääsi vain 32:nneksi vuonna 1979.
Kantrineito Sunny Sweeneyn toinen studioalbumi Concrete debytoi 21:ntena. Stephen Malkmusin ja The Jicksin Mirror Traffic yllätti positiivisesti 43. sijallaan. Real Emotional Trash (2009) meni 64:nneksi eikä Pavement koskaan yltänyt 70. tilaa ylemmäs.
Michael Jacksonin Number Ones palasi pitkästä aikaa top sataan (130-71) – laulajan syntymäpäiväjuhlien ansiosta kenties?
Britannian singlet, Top 10
1. (-) Example – Stay Awake
2. (3.) Maroon 5 featuring Christina Aguilera – Moves Like Jagger
3. (1.) Olly Murs featuring Rizzle Kicks – Heart Skips a Beat
4. (-) Ed Sheeran – You Need Me, I Don’t Need You
5. (2.) Calvin Harris – Feel So Close
6. (6.) Christina Perri – Jar of Hearts
7. (4.) Wretch 32 featuring Josh Kumra – Don’t Go
8. (5.) Will Young – Jealousy
9. (-) Cover Drive – Lick Ya Down
10. (18.) Sean Kingston – Party All Night (Sleep All Day)
Stay Awake on Examplen eli Elliot Gleaven viides top ten -single ja toinen ykkönen ja varmasti miellyttää Changed the Way You Kiss Mehen tykästyneitä. Herran kolmas albumi Playing in the Shadows kamppailee ensi viikolla albumilistan kärkipaikasta.
Maroon 5:n Moves Like Jagger lähestyy paalua hitaammin, mutta on vahva ehdokas ensi viikon ykköseksi. Nyt saavutettu kakkossija on yhtyeen toinen.
Ed Sheeran on ollut kesän kiinnostavimpia brittilistanimiä akustisen The A Teamin viivyttyä top tenissä kolmatta kuukautta. Nyt hänen uusi singlensä You Need Me I Don’t Need You jäi pykälällä The A Teamin parhaasta sijoituksesta. Albumi nimeltä + julkaistaan Briteissä viikon päästä maanantaina.
Barbadokselta tulee muitakin kuin Rihanna. Cover Drive -ryhmän esikoishitti Lick Ya Down debytoi yhdeksäntenä. Jossain kuvailtiin biisiä dancehall-popiksi.
Lisää karibialaisia: Jamaikalla asuva Sean Kingston saavutti kolmannen top ten -merkintänsä Beautiful Girlsin (#1, 2007) ja Eenie Meenien (#9, 2010) seuraksi. Party All Night (Sleep All Day) soi Inbetweeners-leffassa.
Viime viikolla tapahtui väistämätön, eli joku yritti esittää Adelen Someone Like Youn televisiossa. Seurauksena biisi nousi takaisin top 40:iin 27:nneksi. Bad Meets Evilin Lighters (40) on myös paluumuuttaja. Sen paras sijoitus on 30:s.
Britannian albumit Top 10
1. (-) Red Hot Chili Peppers – I’m with You
2. (-) David Guetta – Nothing but the Beat
3. (1.) Will Young – Echoes
4. (3.) Adele – 21
5. (2.) Joe McElderry – Classic
6. (-) Bombay Bicycle Club – A Different Kind of Fix
7. (5.) Adele – 19
8. (-) Lil Wayne – Tha Carter IV
9. (-) Dolly Parton – Better Day
10. (6.) Amy Winehouse – Back to Black
Red Hot Chili Peppersin Britannian valloitus alkoi hitaasti, mutta vauhtiin päästyään heidän menonsa on ollut hurjaa: One Hot Minutesta (#2, 1995) alkanutta top ten -putkea tuskin joudutaan rikkomaan ihan lähiaikoina. Ykkösiä on siis neljä: I’m with Youn ohella By the Way (2002), Live in Hyde Park (2004) ja Stadium Arcadium (2006). Pitää tosin mainita, että I'm with Youn myyntiluvut (71 000 kpl) jäivät pippuriasteikolla todella vaisuiksi.
David Guetta piipahti kakkosena jo edellisellä albumillaan One Love (2009) ja toisti tempun nyt Nothing but the Beatillä. Ei hassummin suunsa supussa pitävältä tuottajalta, vastaavaan eivät ole yltäneet edes äänekkäämmät Pharrell ja Timbaland. Turn Me onista (20) tuli singlelistalla Guettan 14. top 20 -menestys.
Guetta nousi myös Jean-Michel Jarren tasolle: molemmat ovat saavuttaneet kaksi kakkossijaa, mikä on näin nopeasti tarkistettuna paras ranskalaissaavutus. Jarrella on toki enemmän muita top ten -albumeita.
Bombay Bicycle Clubin top ten -saldo näyttää niin ikään kahta. Reilun vuoden takainen Flaws kävi kahdeksantena ja A Different Kind of Fix debytoi nyt kuudentena. Täten Adelen 19 on alempana kuin kertaakaan sitten viime tammikuun.
Lil Wayne on aito ensikertalainen top tenissä, mutta Tha Carter III (2008) sekä Rebirth (2010) ylsivät jo top 20:n tuntumaan. Tha Carter IV ei ole saanut kolmosen kaltaisia ylistäviä arvioita, mutta lähentelee miljoonan viikkomyyntiä USA:ssa.
Viikon yllättäjän kuvitteellinen pysti pitää antaa Dolly Partonille. Better Day debytoi yhdeksäntenä eikä vuosikymmeniä tahkonnut legenda ole käynyt näin korkealla studioalbumilla koskaan ja kokoelmallakin vain kerran (The Very Best of; #8, 2007).
Vilkasta uutuusviikkoa täydensi Hayley Westenran ja Ennio Morriconen kimppa-albumi Paradiso. Morricone ei ole aiemmin piipahtanut top 20:ssä, mutta kahdesti top 40:ssä. Miehen edellinen listamerkintä on Movie Masterpieces (#69, 2004). Westenran diskografiasta löytyy kolme top ten -albumia, parhaana Pure (#7, 2003), joka on myös neidon myydyin.
The John Wilson Orchestran musikaalialbumi That’s Entertainment debytoi 15:ntenä ja Glen Campbellin Ghost on the Canvas 27:ntenä. Will Youngin The Hits -kokoelma (#7, 2009) palasi top 40:iin (56-34).
1. (4.) Maroon 5 featuring Christina Aguilera – Moves Like Jagger
2. (1.) LMFAO feat. Lauren Bennett & GoonRock – Party Rock Anthem
3. (7.) Foster the People – Pumped Up Kicks
4. (6.) Bad Meets Evil featuring Bruno Mars – Lighters
5. (1.) Katy Perry – Last Friday Night (T.G.I.F.)
6. (5.) Nicki Minaj – Super Bass
7. (8.) Lil Wayne – How to Love
8. (9.) OneRepublic – Good Life
9. (11.) Pitbull feat. Ne-Yo, Afrojack & Nayer – Give Me Everything
10. (15.) Gym Class Heroes featuring Adam Levine – Stereo Hearts
Ylen Daegu-lähetyksissä soineesta Moves Like Jaggerista tuli Maroon 5:n toinen ja Christina Aguileran viides Hot 100 -listan ykkönen. Aguileran edellisestä on yli kymmenen vuotta ja sekin oli kimppatuotos, Lady Marmalade (2001). Biisin videolla esiintyvä Mick Jagger lauloi paalulla viimeksi Miss Youlla (1978).
Maroon 5:n Adam Levinella on toinenkin top ten -hitti, kun Gym Class Heroesin Stereo Hearts nousi kymmenenneksi. Travie McCoyn johtama Gym Class Heroes on aiemmin käynyt neljäntenä kappaleella Cupid’s Chokehold (2007).
Adelen Rolling in the Deep on vuoden ostetuin sinkku ja lähentelee viiden miljoonan rajaa. Britanniassa yli miljoona kappaletta myynyt Someone Like You (19) on tätä kirjoitettaessa iTunesin ostetuin single ja lienee ensi viikolla jo top ten -kamaa Hot 100:ssakin. Loikan selittää tietenkin laajalti huomioitu MTV Video Music Awards -esitys. Myös Lady Gagan You and I (16) noussee ensi viikolla samasta syystä.
Alexandra Stanin Mr. Saxobeat ylitti top 40 -kynnyksen 44-38 ja tähtilippua heiluttavan kantriartisti Toby Keithin Made in America eteni 54-48. Keith ei ole pitkästä urastaan huolimatta koskaan yltänyt top 20:iin, paras sijoitus on 22., jonka hän on saavuttanut kahdesti. Toinen supertähti Brad Paisley onnistui hänkin tempussa vasta muutama viikko sitten.
USA:n albumit, Top 10
1. (-) Game – The R.E.D. Album
2. (1.) Jay-Z & Kanye West – Watch the Throne
3. (2.) Adele – 21
4. (-) Barbra Streisand – What Matters Most
5. (-) Pistol Annies – Hell on Heels
6. (3.) Various Artists – NOW 39
7. (4.) Luke Bryan – Tailgates and Tanlines
8. (-) Various Artists – The Muppets: Green Album
9. (5.) Jason Aldean – My Kinda Party
10. (7.) Eric Church – Chief
50 Centin suojattina aloittanut Game on pudottanut nimestään määräisen artikkelin, mikä ei ole vaikuttanut listamenestykseen: hänellä on nyt neljästä studioalbumista kolme ykköstä ja yksi kakkonen. The R.E.D. Albumia ostettiin vajaat sata tuhatta kappaletta.
Viihdemusiikin legendalla Barbra Streisandilla on nyt top ten -albumeita kuudella perättäisellä vuosikymmenellä. Vastaavaan on kyennyt vain The Rolling Stones, jonka Exile on Main St. -uudelleenjulkaisu kävi kakkosena viime vuonna.
Streisand nousi siis postaamassani listauksessa kolmanneksi ohi The Beatlesin. Rouvalla on 31 top ten -lättyä, joista yhdeksän ykköstä.
Viidentenä debytoinut Pistol Annies on kantristara Miranda Lambertin sivuprojekti. Kiinnostavasti Lambert ei ole soolona yltänyt kertaakaan noin korkealle, vaikka on julkaissut useita platinaa myyneitä albumeita. Hell on Heelsin voi toistaiseksi ostaa vain digitaalisessa muodossa.
Game tykkää punaisesta, Muppetit vihreästä. The Green Albumilla esiintyy osuvasti muun muassa Weezer, joka on julkaissut sekä vihreän että punaisen albumin. Muppet-tuote ylsi tällä viikolla ensimmäistä kertaa top teniin. Esimerkiksi The Muppet Movie -soundtrack pääsi vain 32:nneksi vuonna 1979.
Kantrineito Sunny Sweeneyn toinen studioalbumi Concrete debytoi 21:ntena. Stephen Malkmusin ja The Jicksin Mirror Traffic yllätti positiivisesti 43. sijallaan. Real Emotional Trash (2009) meni 64:nneksi eikä Pavement koskaan yltänyt 70. tilaa ylemmäs.
Michael Jacksonin Number Ones palasi pitkästä aikaa top sataan (130-71) – laulajan syntymäpäiväjuhlien ansiosta kenties?
Britannian singlet, Top 10
1. (-) Example – Stay Awake
2. (3.) Maroon 5 featuring Christina Aguilera – Moves Like Jagger
3. (1.) Olly Murs featuring Rizzle Kicks – Heart Skips a Beat
4. (-) Ed Sheeran – You Need Me, I Don’t Need You
5. (2.) Calvin Harris – Feel So Close
6. (6.) Christina Perri – Jar of Hearts
7. (4.) Wretch 32 featuring Josh Kumra – Don’t Go
8. (5.) Will Young – Jealousy
9. (-) Cover Drive – Lick Ya Down
10. (18.) Sean Kingston – Party All Night (Sleep All Day)
Stay Awake on Examplen eli Elliot Gleaven viides top ten -single ja toinen ykkönen ja varmasti miellyttää Changed the Way You Kiss Mehen tykästyneitä. Herran kolmas albumi Playing in the Shadows kamppailee ensi viikolla albumilistan kärkipaikasta.
Maroon 5:n Moves Like Jagger lähestyy paalua hitaammin, mutta on vahva ehdokas ensi viikon ykköseksi. Nyt saavutettu kakkossija on yhtyeen toinen.
Ed Sheeran on ollut kesän kiinnostavimpia brittilistanimiä akustisen The A Teamin viivyttyä top tenissä kolmatta kuukautta. Nyt hänen uusi singlensä You Need Me I Don’t Need You jäi pykälällä The A Teamin parhaasta sijoituksesta. Albumi nimeltä + julkaistaan Briteissä viikon päästä maanantaina.
Barbadokselta tulee muitakin kuin Rihanna. Cover Drive -ryhmän esikoishitti Lick Ya Down debytoi yhdeksäntenä. Jossain kuvailtiin biisiä dancehall-popiksi.
Lisää karibialaisia: Jamaikalla asuva Sean Kingston saavutti kolmannen top ten -merkintänsä Beautiful Girlsin (#1, 2007) ja Eenie Meenien (#9, 2010) seuraksi. Party All Night (Sleep All Day) soi Inbetweeners-leffassa.
Viime viikolla tapahtui väistämätön, eli joku yritti esittää Adelen Someone Like Youn televisiossa. Seurauksena biisi nousi takaisin top 40:iin 27:nneksi. Bad Meets Evilin Lighters (40) on myös paluumuuttaja. Sen paras sijoitus on 30:s.
Britannian albumit Top 10
1. (-) Red Hot Chili Peppers – I’m with You
2. (-) David Guetta – Nothing but the Beat
3. (1.) Will Young – Echoes
4. (3.) Adele – 21
5. (2.) Joe McElderry – Classic
6. (-) Bombay Bicycle Club – A Different Kind of Fix
7. (5.) Adele – 19
8. (-) Lil Wayne – Tha Carter IV
9. (-) Dolly Parton – Better Day
10. (6.) Amy Winehouse – Back to Black
Red Hot Chili Peppersin Britannian valloitus alkoi hitaasti, mutta vauhtiin päästyään heidän menonsa on ollut hurjaa: One Hot Minutesta (#2, 1995) alkanutta top ten -putkea tuskin joudutaan rikkomaan ihan lähiaikoina. Ykkösiä on siis neljä: I’m with Youn ohella By the Way (2002), Live in Hyde Park (2004) ja Stadium Arcadium (2006). Pitää tosin mainita, että I'm with Youn myyntiluvut (71 000 kpl) jäivät pippuriasteikolla todella vaisuiksi.
David Guetta piipahti kakkosena jo edellisellä albumillaan One Love (2009) ja toisti tempun nyt Nothing but the Beatillä. Ei hassummin suunsa supussa pitävältä tuottajalta, vastaavaan eivät ole yltäneet edes äänekkäämmät Pharrell ja Timbaland. Turn Me onista (20) tuli singlelistalla Guettan 14. top 20 -menestys.
Guetta nousi myös Jean-Michel Jarren tasolle: molemmat ovat saavuttaneet kaksi kakkossijaa, mikä on näin nopeasti tarkistettuna paras ranskalaissaavutus. Jarrella on toki enemmän muita top ten -albumeita.
Bombay Bicycle Clubin top ten -saldo näyttää niin ikään kahta. Reilun vuoden takainen Flaws kävi kahdeksantena ja A Different Kind of Fix debytoi nyt kuudentena. Täten Adelen 19 on alempana kuin kertaakaan sitten viime tammikuun.
Lil Wayne on aito ensikertalainen top tenissä, mutta Tha Carter III (2008) sekä Rebirth (2010) ylsivät jo top 20:n tuntumaan. Tha Carter IV ei ole saanut kolmosen kaltaisia ylistäviä arvioita, mutta lähentelee miljoonan viikkomyyntiä USA:ssa.
Viikon yllättäjän kuvitteellinen pysti pitää antaa Dolly Partonille. Better Day debytoi yhdeksäntenä eikä vuosikymmeniä tahkonnut legenda ole käynyt näin korkealla studioalbumilla koskaan ja kokoelmallakin vain kerran (The Very Best of; #8, 2007).
Vilkasta uutuusviikkoa täydensi Hayley Westenran ja Ennio Morriconen kimppa-albumi Paradiso. Morricone ei ole aiemmin piipahtanut top 20:ssä, mutta kahdesti top 40:ssä. Miehen edellinen listamerkintä on Movie Masterpieces (#69, 2004). Westenran diskografiasta löytyy kolme top ten -albumia, parhaana Pure (#7, 2003), joka on myös neidon myydyin.
The John Wilson Orchestran musikaalialbumi That’s Entertainment debytoi 15:ntenä ja Glen Campbellin Ghost on the Canvas 27:ntenä. Will Youngin The Hits -kokoelma (#7, 2009) palasi top 40:iin (56-34).
torstai 1. syyskuuta 2011
Kristallipallo: Kelly Clarkson – Mr. Know It All
Kelly Clarkson nousi supertähteyteen ensimmäisestä American Idolista, mutta kiinnostavaksi hänen uransa teki pieni notkahdus jättimenestyneen Breakawayn (2004) jälkeen. Kolmas albumi My December (2007) nimittäin alisuoriutui kaupallisesti, samoin sen sinkkulohkaisut. Silti hänen onnistui nousta sekä Britannian singlelistan että Hot 100 -listan kärkeen jälleen kappaleella My Life Would Suck without You (2009). Clarksonilla on kaksi jenkkiykköstä ja jo kahdeksan top ten -hittiä.
Nyt on siis viidennen albumin aika ja taas todellinen näytön paikka, mutta biisin laadusta homma ei jää kiinni. Enemmänkin siitä, onko Clarkson enää kiinnostava artisti. Hän auttoi Jason Aldeanin Don't You Wanna Stayn melko isoksi hitiksi myös USA:n kantriradion ulkopuolella, joten mahdollisuuksia on. Stronger-albumi julkaistaan marraskuun lopulla.
Mr. Know It Allin on kirjoittanut viime aikoina melkein jokaisen poptähtösen hittien krediitteihin eksynyt Ester Dean, joka yritti hetken breikata myös artistina.
Nyt on siis viidennen albumin aika ja taas todellinen näytön paikka, mutta biisin laadusta homma ei jää kiinni. Enemmänkin siitä, onko Clarkson enää kiinnostava artisti. Hän auttoi Jason Aldeanin Don't You Wanna Stayn melko isoksi hitiksi myös USA:n kantriradion ulkopuolella, joten mahdollisuuksia on. Stronger-albumi julkaistaan marraskuun lopulla.
Mr. Know It Allin on kirjoittanut viime aikoina melkein jokaisen poptähtösen hittien krediitteihin eksynyt Ester Dean, joka yritti hetken breikata myös artistina.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)