Kunnon yrityksen pitää ajatella kvartaaleittain. Pian alkava viimeinen neljännes on uusien levyjulkaisujen osalta aina vuoden parasta aikaa. Näihin aikoihin julkaistaan valtava määrä hyviä levyjä ja hieman myöhemmin ne joulun pakkolahjat tyyliin Il Divo. Julkaisuruuhkassa joitain merkittäviä albumeita jää väkisinkin jalkoihin. Kuten viime vuonna muun muassa Britannian ulkopuolella Kings of Leonin Only By the Night.
Esimerkiksi USA:sta ja Britanniasta poiketen Suomessa joulunkin myyntihitit lienevät jo kaupoissa tai ainakin pian tulossa hyllyihin. Tosin, lokakuun lopussa julkaistavaa Michael Jacksonin This Is It -kokoelmaa/soundtrackia on helppo veikata loppusyksyn ja joulun hitiksi sekä meillä että muualla, sisältäähän se täysin uuden samannimisen Jackson-kappaleen.
Minulle syksyn levynjulkaisuilla on ollut aina erityinen merkitys. Muistan, kun The Strokesin debyytti Is This It (tahaton yhteys edellä mainittuun!) tuli kauppoihin. Kuuntelin sen monta monituista kertaa putkeen. Ihastuin albumiin niin, että rimakauhu yhtyeen muita albumeita kohtaan kasvoi ylittämättömäksi: Jos hankkisin Room on Firen tai First Impressions on Earthin, illuusio täydellisestä rocklevystä voisi romahtaa saman tien. The Strokes ei ehkä olisikaan kuolematon. Näin ajattelin silloin, ja ajattelen edelleen. (Uskallan kyllä kuunnella muutamaa singleä noilta levyiltä.)
Radioheadin Kid A, Spiritualizedin Let It Come Down, Belle and Sebastianin I'm Waking up to Us EP, Interpolin Antics, Nine Inch Nailsin The Fragile... Kaikki nämä tuovat minulle korostetusti assosiaatioita syksystä. Mikään muu vuodenaika ei nouse esiin musiikkielämyksissä yhtä paljon. Se voi johtua julkaisujen runsaudesta, mutta epäilen, että se on enemmän tunnelmakysymys. Oli miten oli, levykauppaan menee rahaa tänäkin syksynä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti