Blogi, jonka sisältö koostuu miltei sataprosenttisesti jenkki- ja brittilistanörtteilystä.
sunnuntai 14. lokakuuta 2012
Listakatsaus, vko 42
Billboard Hot 100, Top 10
1. (1.) Maroon 5 – One More Night
2. (2.) Psy – Gangnam Style
3. (-) One Direction – Live While We’re Young
4. (3.) Fun – Some Nights
5. (4.) Taylor Swift – We Are Never Ever Getting Back Together
6. (-) Taylor Swift – Red
7. (6.) Justin Bieber feat. Big Sean – As Long as You Love Me
8. (-) Adele – Skyfall
9. (5.) Pink – Blow Me (One Last Kiss)
10. (9.) Alex Clare – Too Close
Maroon 5:n One More Night jatkoi sitkeästi Hot 100 -listan huipulla, nyt jo neljättä viikkoa, vaikka sen kintereillä kärkkyy lukuisia potentiaalisia megahittejä. Psyn Gangnam Style sellainen jo onkin, mutta viime viikon marginaalinen piste-ero repesi taas hieman One More Nightin eduksi.
Vasta toisen kerran Hot 100 -listan historiassa meillä on kolme top ten -debyyttiä samalla viikolla, eikä siitä ensimmäisestä kerrastakaan ole kuin seitsemän kuukautta. One Directionin Live While We’re Young tupsahti heittämällä suoraan kolmanneksi ja bändin sijoituksissa mitaten suurimmaksi hitiksi. What Makes You Beautiful ylsi neloseksi ja on myynyt pitkälti yli kolme miljoonaa. En aivan usko uutuuden pääsevän samaan.
Taylor Swiftin listaura kaunistui Redin kuudennella sijalla (uran 13:s top ten -merkintä) ja Adelen Bond-tunnari Skyfall debytoi kahdeksantena. Se on tuoreen rouvan neljäs kärkikymmenikköön yltänyt kappale ja kaikki kolme aiempaa ovat ykkösiä. Bond-tunnari on nähty näin korkealla viimeksi vuonna 2002 (Die Another Day).
Ne-Yon Let Me Love You (Until You Learn to Love Yourself) loikkasi 25–17 eli samalle sijalle, jolle mies ylsi taannoin Calvin Harrisin kanssa kappaleella Let’s Go. Let Me Love You edennee vielä ylemmäskin.
Bruno Marsin paluusingle Locked Out of Heaven debytoi 34:ntenä. Marsilla on jo kolme ykköstä.
USA:n albumit, Top 10
1. (1.) Mumford and Sons – Babel
2. (-) Muse – The 2nd Law
3. (-) Miguel – Kaleidoscope Dream
4. (4.) Pink – The Truth About Love
5. (-) Three Days Grace – Transit to Venus
6. (-) Diana Krall – Glad Rag Doll
7. (-) Jackie Evancho – Songs from the Silver Screen
8. (9.) Little Big Town – Tornado
9. (-) Cher Lloyd – Sticks and Stones
10. (-) Van Morrison – Born to Sing: No Plan B
Mumford and Sonsin Babel kärsi suhteellisen normaalin pudotuksen myynnissä, mutta pystyi silti pitämään ruodussa Musen The 2nd Law’n, joka merkkautti bändin parhaan sijoituksen. The Resistance (#3, 2009) kuitenkin myi enemmän avausviikollaan. Musella on nyt kolme top ten -albumia.
R’n’b-artisti Miguel tupsahti ensimmäistä kertaa top teniin ja suoraan kolmanneksi toisella albumillaan Kaleidoscope Dream, jolta lohkaistu Adorn on noussut hänen suurimmaksi hitikseen. All I Want Is You (2010) kipusi aikoinaan 37:nneksi.
Pinkin The Truth About Love pitää hienosti pintansa uutuuksien puristuksessa. Nyt sille joutuivat antautumaan esimerkiksi Diana Krallin ja Three Days Gracen albumit. Three Days Gracelle Transit of Venuksen viides sija on uran kolmas top ten -paikka. Heidän parhaansa on pronssisija (Life Starts Now, 2009). Krallin Glad Rag Doll jatkoi erinomaista putkea – se on kanadalaiselle jo viides top ten -albumi putkeen. Korkein sijoitus eli Krallillakin kolmas tuli edellisellä Quiet Nightsilla (2009), mutta hänen myydyin levynsä on The Look of Love (#9, 2001).
Yhä lapsitähdeksi luokiteltava Jackie Evancho on ehtinyt jo viidenteen lista-albumiinsa. Songs from the Silver Screen on hänen kolmas top ten -merkintänsä. Parhaimmillaan Evancho on käynyt kakkosena, kahdestikin.
Evanchon myynti jäi odotetusta, mutta sen sijaan brittilaulaja Cher Lloyd yllätti aika monet debytoimalla top tenissä. Sticks and Stones ylsi kotimaassaan neljänneksi viime vuonna.
Jälleen perusteellisesti myllätyn top tenin täydensi Van Morrisonin Born to Sing: No Plan B, joka sivusi veteraanin korkeinta sijoitusta. Keep It Simple (2008) ylsi niin ikään kymmenenneksi. DJ Draman Quality Street Music debytoi 15:ntenä. Se on hiphop-dj:n uran paras sijoitus. Albumilla esiintyvät muun muassa Cee-Lo Green, Young Jeezy sekä edellä mainittu Miguel.
Soundtrackit tuppaavat usein nousemaan toisella listaviikollaan. Niin teki myös Pitch Perfect, joka loikkasi 43–16. Sen taakse jäi muun muassa Papa Roachin The Connection, joka jatkoi kuitenkin tasaista sijalukuriviä: neljän viimeisimmän studioalbumin noteeraukset ovat 17, 16, 8 ja nyt 17.
15-vuotiaan australialaispojan Cody Simpsonin Paradise-esikoinen debytoi 27:ntenä. Simpsonin videot ovat nousseet isoiksi Youtube-hiteiksi. Sellaista tarvitsisivat myös pikaisesti huipulla käynyt kantrirokkari Jerrod Niemann, jonka Free the Music hyytyi 62:nneksi, sekä vielä hänenkin taakseen jäänyt Tori Amos, jonka Gold Dustin sijoitus (63) on suorastaan mystisen kehno. Edeltäjä Night of Hunterskin (2011) ylsi sentään 24:nneksi.
Britannian singlet, Top 10
1. (-) Swedish House Mafia feat. John Martin – Don’t You Worry Child
2. (4.) Adele – Skyfall
3. (2.) Psy – Gangnam Style
4. (1.) Rihanna – Diamonds
5. (5.) Ellie Goulding – Anything Could Happen
6. (3.) One Direction – Live While We’re Young
7. (-) Leona Lewis featuring Childish Gambino – Trouble
8. (9.) Conor Maynard featuring Ne-Yo – Turn Around
9. (7.) Flo Rida – I Cry
10. (6.) The Script featuring will.i.am – Hall of Fame
Taannoin lopettamisestaan uutisoinut ruotsalainen dj-ryhmä Swedish House Mafia päätti listauransa (toistaiseksi) komeasti ensimmäiseen ykköseensä. Don’t You Worry Childin laulaa jo Save the Worldillä (#10, 2011) äännellyt John Martin, se on ryhmän viides top ten -single ja näillä näkymin siis viimeinen. Don’t You Worry Child on ensimmäinen ruotsalainen brittiykkönen sitten Basshunterin Now You're Gonen (2008).
Adelen Skyfall ei siis vielä yltänyt ykköseksi, mutta ei hätää – Bond-leffa ei ole edes teattereissa. Skyfall nousi pari sijaa hopealle.
Leona Lewisin Trouble debytoi seitsemäntenä, mikä on ihan hyvä sijoitus kiven lailla tipahtaneen Hurtin (#8, 2011) jälkeen. Lewisilla on jo yhdeksän top ten -singleä, joista kolme ykköstä. Troublella räppäävä Childish Gambino on top 40:n ensikertalainen.
Maroon 5:n jenkkiykköstä One More Nightia odotettiin brittilistalle todella kauan, mutta viime viikolla se debytoi 64:ntenä ja loikkasi nyt 18:nneksi.
Lewisin lailla ongelmiaan setvii Taylor Swift, jonka jokaviikkoinen lähtölaskentasingle on tällä kertaa I Knew You Were Trouble ja se pääsi 23:nneksi. Disclosure-tanssiduon ja Sam Smithin Latch debytoi 26:ntenä.
Britannian albumit Top 10
1. (2.) Mumford and Sons – Babel
2. (-) Ellie Goulding – Halcyon
3. (1.) Muse – The 2nd Law
4. (3.) Pink – The Truth About Love
5. (5.) Emeli Sandé – Our Version of Events
6. (4.) The Killers – Battle Born
7. (-) Jeff Lynne – Long Wave
8. (-) ELO – Mr. Blue Sky: The Very Best of
9. (-) All Time Low – Don’t Panic
10. (10.) ELO – All Over the World: The Very Best of
Lights-esikoisellaan (2010) paalun napannut Ellie Goulding joutui nyt Halcyon-kakkosalbumillaan tyytymään niukasti hopeaan Mumford and Sonsin palattua kärkeen. Ykkösviikko on Babelin toinen.
Maailmassa on ehkä kaksi kolkkaa, jossa All Time Low -niminen jenkkiyhtye muistetaan ja toinen niistä on Brittein saarilla. Dirty Work (2011) ylsi 20:nneksi, mutta nyt Don’t Panic pääsi peräti yhdeksänneksi. BBC Radio 1 soittaa ahkerasti heidän singlejään.
BBC on osaltaan vastuussa myös massiivisesta ELO-revivalista, kun kokonainen kanava lähetti yhden illan ajan pelkkää bändiin liittyvää ohjelmaa. Jeff Lynnen toinen sooloalbumi Long Wave debytoi seitsemäntenä, uusi kokoelma kahdeksantena ja vanha All Over the Worldkin sinnittelee kymmenentenä. Lynnen ensimmäinen soolo Armchair Theatre (1990) kävi 24:ntenä.
Australialaisen Tame Impalan Lonerism yllätti 14. sijallaan. Kissin Monsterin 21. tila oli odotetumpi, sillä Sonic Boom (2009) ylsi 24:nneksi. Heillä on vain muutama top ten -albumi, mutta kiinnostavin pala Kiss-listatriviaa on I Was Made for Lovin’ You -hitin (1979) menestys tai menestymättömyys: 50. sija.
Mika oli kuuma tulokas vuonna 2007, mutta viidessä vuodessa popmaailma ehtii muuttua ja niinpä The Origin of Love joutui tyytymään 24. sijaan kahden top ten -lätyn jälkeen. Ei silti mikään Nelly Furtado -tason katastrofi.
Itse asiassa Mikaa odottamattomampi alisuoriutuja on Barbra Streisandin Release Me (31). Se toki sisältää harvinaisuuksia ja ennen julkaisemattomia vanhoja kappaleita, mutta silti pudotus What Matters Mostin (2011) seiskasijasta on radikaali.
Conor Maynardin Turn Around nousi singlelistalla korkeimmalle sijalleen kahdeksanneksi ja aikoinaan todella nopeasti kärjestä pudonnut emoalbumi Contrast (#1, 2012) kipusi tahollaan 57–34.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti