Listanimi: Alicia Keys

Vuonna 2001 Fallin’-hitillään heti suursuosioon singahtaneen newyorkilaisen Alicia Keysin ura on ollut tasaisen menestyksekäs. Hänen jokaiselta albumiltaan on irrotettu merkittäviä jenkki- ja brittihittejä.

Fallin’ vietti Hot 100 -listan kärjessä peräti kuusi viikkoa ja ylsi brittilistan kolmanneksi. Heti sen jälkeen hänen sinkkulistamenestyksensä hiipui hieman: A Woman’s Worth ylsi top teniin (#7, 2001), mutta albumilistan ykkösenä debytoineelta Songs in A Minor -albumilta (#1, 2001) ei lohkaistu muita isoja jenkkihittejä. Albumia on kuitenkin myyty yli kuusi miljoonaa kappaletta pelkästään USA:ssa ja se on yhä Keysin menestynein studiolevy.

Keys saavutti USA:ssa viisi albumilistan ykköstä putkeen vuosina 2001–2007, neljäs niistä oli Unplugged (2005). Vasta kuudes albumi The Element of Freedom (2009) joutui tyytymään kakkossijaan, vaikka sitäkin on ostettu 1,6 miljoonaa kappaletta. Albumin singlelohkaisut eivät kuitenkaan enää nousseet listojen kärkipäähän: korkeimmaksi Hot 100 -sijoitukseksi jäi Un-thinkable (I’m Ready) -kappaleen 21. tila. Uuden Girl on Fire -albumin odotetaan debytoivan taas ykkösenä. Sen nimiraita on päässyt toistaiseksi Hot 100 -listan sijalle 22.

Keysillä on kaikkiaan yhdeksän Hot 100 -listan kärkikymmenikköön yltänyttä hittiä, joista peräti neljä ykköstä: Fallin’, Usher-duetto My Boo (2004), No One (2007) sekä Empire State of Mind (2009). Viimeksi mainittu Jay-Z-yhteistyö on kakkossijallaan hänen suurin brittihittinsä ja Keysin sooloversiokin ylsi brittilistan neljänneksi.

Britanniassa Keysin ura on ollut lievässä nousussa. The Element of Freedomista tuli hänen ensimmäinen ykkösensä. Top ten -albumeita on ennen uutta Girl on Firea vain kaksi, The Element of Freedom ja esikoinen (#6, 2001). Girl on Fire -singlestä tuli viitossijallaan Keysin kymmenes top ten -sinkku.

Mistä amerikkalaiset ostavat levynsä?

Billboard listasi jo keväällä eri vähittäiskauppojen prosenttiosuudet musiikkimyynnistä. En ole aiemmin käsitellyt aihetta, joten sille on hyvä antaa hieman tilaa.

Viime vuonna peräti 38,2 prosenttia kaikesta yhdysvaltalaisten ostamasta musiikista ostettiin iTunesista (huom. tässä ei siis erotella albumeita ja yksittäisiä kappaleita, vaan yksi kappale ja albumi ovat ostoina samanarvoisia). Wal-Martin ja Best Buyn varastoista huolehtiva Anderson lähenteli 18 prosenttia ja Amazon kahdeksaa.

Useita nettikauppoja sekä Kmartia hoitavan Alliancen osuus on kuutisen prosenttia, hieman suurempi kuin Targetin. Pienemmistä toimijoista myös Microsoft pääsee listalle himpun päälle prosentin osuudellaan.

1 – iTunes – 38,2 prosenttia
2 – Anderson – 17,9
3 – Amazon – 7,9
4 – Alliance – 6,0
5 – Target – 5,5
6 – Trans World Entertainment – 2,0
7 – Rhapsody – 2,0
8 – Super D – 1,7
9 – Vevo – 1,2
10 – Microsoft – 1,1

ITunesin ylivoima selittyy nimenomaan yksittäisten kappaleiden myynnillä, sillä suurin osa albumeista hankitaan yhä cd-muodossa. Tosin silläkin osa-alueella digimyynti valtaa alaa jatkuvasti.

Listakatsaus, vko 48

Billboard Hot 100, Top 10

1. (2.) Rihanna – Diamonds
2. (1.) Maroon 5 – One More Night
3. (3.) Ke$ha – Die Young
4. (6.) Bruno Mars – Locked Out of Heaven
5. (4.) Fun – Some Nights
6. (8.) Ne Yo – Let Me Love You (Until You Learn to Love Yourself)
7. (5.) Psy – Gangnam Style
8. (13.) The Lumineers – Ho Hey
9. (7.) Taylor Swift – We Are Never Ever Getting Back Together
10. (10.) Flo Rida – I Cry

Diamondsista tuli Rihannan 12. ykkönen Hot 100 -listalla, mikä on neljänneksi eniten – saman verran kuin Madonnalla ja The Supremesillä. The Beatles johtaa taulukkoa kahdellakymmenellä ykkösellä. Maroon 5:n One More Night putosi yhdeksän ykkösviikon jälkeen kakkoseksi.
Moni (minä mukaan lukien) odotti Mumford and Sonsin tekevän tämän vuoden suurimman folkpophitin, mutta sen tekikin The Lumineers. Ho Hey hyppäsi 13–8.
Phillip Phillipsin Home (#9, 2012) on kehittynyt isoksi hitiksi saatuaan kesällä uutta vauhtia olympialaisten voimistelulähetyksistä. Se nousi taas 12:nneksi ja on myynyt reilusti kolmatta miljoonaa. Phillipsin albumi ilmestyi juuri ja lienee ensi viikolla albumilistan top viidessä.
Justin Bieberin Beauty and a Beat eteni kivasti 38–20 ja Adelen Skyfall suuntasi vaihteeksi kohti kärkeä (33–21). Uusia top 40 -hittejä tällä viikolla ovat Nicki Minajin Va Va Voom (46–26) sekä Swedish House Mafian ensimmäinen iso jenkkihitti Don’t You Worry Child (48–33). Frank Oceanin Thinkin Bout You oli piipahtanut jo aiemmin 39:ntenä, mutta paransi nyt enkkaansa 35:nneksi.
One Directionin Little Things debytoi 41:ntenä ja sen kannoilla keikkuu albumilistan kakkosena käväisseen Macklemoren ja Ryan Lewisin Thrift Shop (55–42).


USA:n albumit, Top 10

1. (-) One Direction – Take Me Home
2. (1.) Taylor Swift – Red
3. (-) Soundtrack – Twilight: Breaking Dawn Part 2
4. (-) The Weeknd – Trilogy
5. (-) Soundgarden – King Animal
6. (3.) Rod Stewart – Merry Christmas Baby
7. (-) Christina Aguilera – Lotus
8. (2.) Various Artists – NOW 44
9. (-) Green Day – Dos!
10. (-) Lana Del Rey – Paradise (EP)

One Direction saavutti toisen jenkkiykkösensä kahdesta yrittämästä, kun Take Me Homea ostettiin hienosti 540 000 kpl – vuoden parhaita avauksia. Up All Night (#1, 2012) on jo valmiiksi vuoden kolmanneksi ostetuin levy, joten bändillä on hyvä sauma kahteen albumiin kalenterivuoden kymmenen myydyimmän listalla, kunhan sen aika koittaa. Billboardin vuosihan vaihtuu aina marraskuun lopussa ja tämä on ensimmäinen heidän vuoteen 2013 sisältyvä listansa, sillä sen päivämääräksi on merkitty 1.12.2012.
Twilight-sarjan neljäs leffasoundtrack debytoi kolmantena, mikä on hyvin linjassa aiempien ykkös- ja kakkossijojen kanssa. Ensimmäinen (2008) ylsi ykköseksi ja kaksi seuraavaa hopealle.
Abel Tesfayen eli The Weekndin kolme EP:tä niputtava Trilogy nappasi nelossijan. Se on etiopialaislähtöisen r&b-muusikon ensimmäinen listamerkintä.
1990-luvulla ykköseksi (Superunknown, 1994) ja kakkoseksi (Down on the Upside, 1996) yltänyt Soundgarden palasi 16 vuoden levytystauolta viidenneksi King Animal -albumillaan. Bändin keulahahmo Chris Cornell ehti välissä laulaa Audioslavessa ja sooloilla, Audioslave pääsi kerran jopa ykköseksi (Out of Exile, 2005).
Christina Aguilera on keikkunut ykkösenä kahdesti, mutta Lotus jäi nyt seitsemänneksi. Sitä kuitenkin ostettiin enemmän kuin esimerkiksi neljäntenä debytoinutta Ne-Yon uutuutta viime viikolla. Lotus on Aguileran kuudes top ten -albumi. Pahemmalta Aguileran tilanne näyttää Britanniassa, jossa 28. tila saattaa jäädä jopa levyn ainoaksi saavutuksesti viikkolistoilta.
Green Dayn Dos seurasi Unoa (#2, 2012) USA:ssa top tenin hännille Britannian tavoin. Kymmenentenä debytoi Lana Del Reyn Paradise, joka on minialbumin mittainen lisäosa Born to Dielle (#2, 2012). Koko paketin voi ostaa myös yhdessä ja Born to Die nousikin 79–37.
Neljä peräkkäistä top ten -albumia riitti Deftonesille, sillä Koi No Yokan debytoi 11:ntenä. Heidän parhaansa on nimettömän albumin (2003) kakkossija. Lähes samanlaista musiikkia levyttävä Susan Boyle joutui niin ikään jäämään kärkikymmenikön ulkopuolelle (12). Kaikki kolme Standing Ovationin edeltäjää pääsivät top teniin ja I Dreamed a Dream (#1, 2009) oli Billboardin laskelmissa vuoden 2010 myydyin levy. Sen lisäksi The Gift (2010) ylsi ykköseksi.
Sitten vielä pari kokoelmaa. Whitney Houstonin I Will Always Love You: The Best Of debytoi 14:ntenä ja Rolling Stonesin Grrr 19:ntenä. Ensin mainittu on suurin piirtein odotetuissa korkeuksissa – ehtihän Whitney: The Greatest Hits (2000) myydä alkuvuodesta yli 800 000 kpl. Sen sijaan Rollareiden sijoitus on aika huono. Forty Licks (2002) pääsi kakkoseksi. Lapinlahden Linnuilla on myös Grrr-niminen albumi.


Britannian singlet, Top 10

1. (-) Olly Murs featuring Flo Rida – Troublemaker
2. (-) Girls Aloud – Something New
3. (1.) One Direction – Little Things
4. (4.) Labrinth featuring Emeli Sandé – Beneath Your Beautiful
5. (-) Alicia Keys – Girl on Fire
6. (7.) Psy – Gangnam Style
7. (5.) Gabrielle Aplin – The Power of Love
8. (6.) Robbie Williams – Candy
9. (2.) Bruno Mars – Locked Out of Heaven
10. (9.) Rihanna – Diamonds

Olly Mursin mainio tahti brittilistoilla jatkui Troublemakerin paalupaikalla. Siitä tuli miehen neljäs ykkönen ja kappaleelle kiinnitetty Flo Rida sai jo viidennen. Suomesta käsin tarkasteltuna Mursin suurin hitti on epäilemättä viimevuotinen Heart Skips a Beat. Flo Ridasta taas on tulossa eräs 2010-luvun menestyneimpiä artisteja maailmanlaajuisesti.
Murs ja Flo Rida jättivät taaksensa Girls Aloudin odotetun Something New -paluusinglen. Lähes koko kymmenvuotisen uransa ajan Xenomanian palveluista nauttineen ryhmän edellisestä listavisiitistä on pitkälti yli kolme vuotta. Heillä on neljä ykköstä ja nyt peräti viisi kakkosta.
Alicia Keysillä ei ole vielä yhtään ykkössingleä brittilistoilta, mutta hyvä top ten -saldo, sillä viidentenä debytoiva Girl on Fire on jo hänen yhdeksäs top ten -sinkkunsa. Korkeimmalle on yltänyt Jay-Z -duetto Empire State of Mind (#2, 2009).
Christina Perrin A Thousand Yearsin saldoon on todennäköisesti lisätty Twilight-leffan soundtrackilla kuultavan A Thousand Years Part 2:n myynti – muuten ei voi selittää sen nousua jo 13:nneksi. Rudimentalin Feel the Love (#1, 2012) oli kesän suurimpia brittihittejä ja nyt Not Giving In sijoittui 14:nneksi. Molemmilla kappaleilla laulaa John Newman ja uutuudella lisäksi Too Close -kappaleesta valtavan hitin saanut Alex Clare.
AC/DC:n katalogi ilmestyi viimein iTunesiin ja Back in Black debytoi 27:ntenä. Siis todellakin debytoi, sillä sitä ei ole aiemmin nähty brittilistalla. AC/DC:llä ei ole hämmästyttävästi yhtään top ten -singleä, nyt 40:ntenä piipahtava Highway to Hell (1979) ylsi liveversiona 14:nneksi vuonna 1992.
Rihannan uuden albumin potentiaalisimpia lohkaisuja on David Guettan avustama Right Now, joka näyttäytyy 36:ntenä.


Britannian albumit Top 10

1. (-) Rihanna – Unapologetic
2. (1.) One Direction – Take Me Home
3. (-) Little Mix – DNA
4. (-) Led Zeppelin – Celebration Day
5. (re) Michael Bublé – Christmas
6. (2.) Rod Stewart – Merry Christmas Baby
7. (-) Susan Boyle – Standing Ovation
8. (7.) Emeli Sandé – Our Version of Events
9. (4.) André Rieu – Magic of the Movies
10. (5.) Robbie Williams – Take the Crown

Rihannalla on päällä hyvä putki, sillä Unapologeticin paalu on hänen kolmantensa putkeen ja neljäs kaikkiaan. Music of the Sun -esikoista (#35, 2005) lukuun ottamatta kaikki albumit ovat yltäneet top teniin.
Little Mixin DNA-esikoinen debytoi kolmantena, vaikea sanoa, onko se pettymys vai ei. Led Zeppelinin Celebration Dayn nelossija tuskin on, sillä livelevyn sijoittuminen ihan kärkeen on suhteellisen harvinaista. Bändin edellinen listamerkintä on Mothershipin (2007) neljäs tila. Varsinaista Zeppelin-studioalbumiahan ei ole ilmestynyt 30 vuoteen. Heillä on yksi todella kova saavutus: kahdeksan ykkösalbumia putkeen vuosina 1969–1979.
Michael Bublén viimevuotinen jouluykkönen Christmas julkaistiin uudelleen ehostettuna ja lätty palasi viidenneksi. Sitä on ostettu pitkälti toista miljoonaa kappaletta.
Samaan on pystynyt joskus myös Susan Boyle, mutta Standing Ovationin seitsemäs tila merkitsee selvää notkahdusta kolmen ykkösen jälkeen. Albumilla vierailee brittien ikisuosikki Donny Osmond.
Examplen The Evolution of Man debytoi 13:ntena, mikä on melkoinen pudotus Playing in the Shadowsin (2011) ykkössijasta. Eikä albumilta ole edes lohkaistu kunnon hittejä, vaikka Say Nothing piipahti nopeasti sinkkulistan kakkosena.
AC/DC:n Live at River Plate nappasi 14. tilan. Whitney Houstonin uusi kokoelma I Will Always Love You: The Best Of jäi peräti 29:nneksi.
Mainittakoon lopuksi, että Rihannan Unapologetic ei ollut viikon ostetuin albumi, sillä NOW-sarjan 83. osa myi vielä paljon enemmän, mutta Eri esittäjät pidetään ainakin toistaiseksi ulkona viralliselta artistien albumilistalta.

Listaklassikko: P.M. Dawn – Set Adrift on Memory Bliss (1991)

1990-luvun alussa samplet alkoivat todenteolla kuulua listahiteillä. Veljesduo P.M. Dawn saavutti uransa ensimmäisen ja ainoan Hot 100 -listan ykkösen kierrättämällä brittibändi Spandau Ballet’n Trueta (1983). Set Adrift on Memory Bliss oli ensimmäisiä kappaleita, joista tuli hitti lähes pelkästään samplen tuttuuden ansiosta. True oli brittiykkönen ja jenkkinelonen, Set Adrift on Memory Bliss jenkkiykkönen ja brittikolmonen.

P.M. Dawn ei enää koskaan saanut vastaavia hittejä, mutta kuitenkin kaksi muutakin top ten -jenkkilistamerkintää, I’d Die Without Youn (#3, 1992) sekä Looking Through Patient Eyesin (#6, 1993). Britanniassa Set Adrift on Memory Bliss on heidän ainoa top ten -sinkkunsa. Heidän albumilistameriittinsä ovat kuitenkin Britanniassa paremmat kuin USA:ssa, jossa yksikään P.M. Dawn -lätty ei ole yltänyt top 20:iin.

Britannian menestyneimmät sinkkubändit

Juhlistetaan brittilistan 60-vuotista taivalta vielä historian menestyneimmillä sinkkubändeillä. OCC paljasti listan pari viikkoa sitten. Sen kärjessä on tietenkin The Beatles ja vieläpä ylivoimaisesti yli yhdeksän miljoonan kappaleen marginaalilla Queeniin. Kolmantena on Abba.

Pistesijoilla käydään kovaa kamppailua Oasiksen ja Take Thatin välillä. Heidän välinen eronsa on ainoastaan tuhansia, ja Take That ohittanee Oasiksen näinä viikkoina, sillä Rule the World (#2, 2007) piipahtaa aina silloin tällöin top 75 -viikkolistoillakin.

Varsinaisia yllätyksiä tältä listalta on turha hakea, ellei sellaiseksi miellä Westlifen alhaista sijoitusta (16) esimerkiksi verrattuna Boyzoneen (11). 2000-luvun alkuvuosina singlemyynti vain oli kehnompaa verrattuna 1990-luvun loppuun, eikä 13 ykköstäkään riitä 16 sijaa korkeammalle.

Tässä top 20. Jokaisen kohdalla on mainittu myös ostetuin single.

1 – The Beatles – 22,1 miljoonaa – She Loves You (#, 1963)
2 – Queen – 12,8 – Bohemian Rhapsody (#1, 1975 ja #1, 1991)
3 – Abba – 11,3 – Dancing Queen (#1, 1976)
4 – The Rolling Stones – 10,1 – (I Can’t Get No) Satisfaction (#1, 1965)
5 – Oasis – 9,8 – Wonderwall (#2, 1995)
6 – Take That – 9,8 – Back for Good (#1, 1995)
7 – Spice Girls – 8,0 – Wannabe (#1, 1996)
8 – Bee Gees – 7,6 – How Deep Is Your Love (#3, 1977)
9 – U2 – 7,5 – With or Without You (#4, 1987)
10 – Status Quo – 7,2 – Rockin’ All Over the World (#3, 1977)
11 – Boyzone – 7,1 – No Matter What (#1, 1998)
12 – Black Eyed Peas – 7,0 – I Gotta Feeling (#1, 2009)
13 – Blondie – 7,0 – Heart of Glass (#1, 1979)
14 – Slade – 6,9 – Merry Xmas Everybody (#1, 1973)
15 – Boney M. – 6,9 – Rivers of Babylon/Brown Girl in the Ring (#1, 1978)
16 – Westlife – 6,8 – Uptown Girl (#1, 2001)
17 – UB40 – 6,6 – Red Red Wine (#1, 1983)
18 – Madness – 6,2 – Baggy Trousers (#3, 1980)
19 – The Police – 6,1 – Don’t Stand So Close to Me (#1, 1980)
20 – Wham! – 5,9 – Last Christmas/Everything She Wants (#2, 1984)

Listakatsaus, vko 47

Billboard Hot 100, Top 10

1. (1.) Maroon 5 – One More Night
2. (4.) Rihanna – Diamonds
3. (6.) Ke$ha – Die Young
4. (3.) Fun – Some Nights
5. (2.) Psy – Gangnam Style
6. (7.) Bruno Mars – Locked Out of Heaven
7. (3.) Taylor Swift – We Are Never Ever Getting Back Together
8. (10.) Ne Yo – Let Me Love You (Until You Learn to Love Yourself)
9. (9.) Alex Clare – Too Close
10. (12.) Flo Rida – I Cry

One More Night ehti vielä Rihannan Diamondsin edelle, mutta jälkimmäinen lienee ensi viikon myydyin single ja vahva ehdokas Hot 100 -listankin ykköseksi. Maroon 5:n hitin yhdeksän viikkoa sivuaa vuoden pisintä putkea, samaan ylsi myös MTV Europe Music Awards -tapahtumassa vuoden biisiksi valittu Carly Rae Jepsenin Call Me Maybe. (Ei sillä, että jenkkilistoilla olisi sen pystin kanssa mitään tekemistä.)
Keshan Die Young kasvatti radiosoittoaan eniten ja nousi kolmanneksi. Omia parhaitaan top tenissä noteerasivat myös Bruno Marsin Locked Out of Heaven ja Ne-Yon Let Me Love You (Until You Learn to Love Yourself).
Flo Rida saavutti jo uransa yhdeksännen top ten -hitin I Cryn kivuttua pari sijaa kymmenenneksi. Kappaleessa hyödynnetään Brenda Russellin Piano in the Darkia, joka ylsi kuudenneksi vuonna 1988.
Tällä viikolla koko kärkikymmenikössä ei ole yhtään kappaletta, joissa olisi mukana joku vieraileva artisti. Edellisen kerran näin kävi tasan 12 vuotta sitten marraskuussa 2000.
Myös The Lumineersin Ho Hey (17–13), Florida Georgia Linen Cruise (20–18) ja Kendrick Lamarin Swimming Pools (25–20) saavuttivat listauransa korkeimmat sijoitukset. Top 20:n ulkopuolella etenivät läpimurtohitit Imagine Dragonsin It’s Time (31–23) sekä Ed Sheeranin The A Team (35–26). Three 6 Mafiasta tutun Juicy J:n oma single Bandz a Make Her Dance kipusi 42–35 ja top 40 -kynnyksen ylitti myös Justin Bieberin ja Nicki Minajin Beauty and a Beat (54–38).


USA:n albumit, Top 10

1. (1.) Taylor Swift – Red
2. (-) Various Artists – NOW 44
3. (3.) Rod Stewart – Merry Christmas Baby
4. (-) Ne-Yo – R.E.D.
5. (-) Aerosmith – Music from Another Dimension
6. (4.) Jason Aldean – Night Train
7. (7.) Mumford and Sons – Babel
8. (2.) Meek Mill – Dreams and Nightmares
9. (5.) Kendrick Lamar – Good Kid, M.A.A.D City
10. (-) Third Day – Miracle

Taylor Swiftin Red nappasi helposti ainakin kolmannen ykkösviikon. Kakkoseksi ilmaantui NOW-sarjan 44. osa, jota ostettiin noin 100 000 kpl. Edellinen NOW-kooste aloitti kärkipaikalta.
Ne-Yon R.E.D debytoi neljäntenä. Se on Staffer Smithin viides albumi ja ne kaikki ovat yltäneet top teniin, kaksi ensimmäistä In My Own Words ja Because of You jopa ykkösiksi. R.E.D. tulee sanoista Realizing Every Dream. Karmea otsikko kerta kaikkiaan.
Aerosmithilläkin on ykkösiä, mutta viimeisimmästä on kulunut jo yli 15 vuotta (Nine Lives). Paluualbumi Music from Another Dimension on bändin yhdeksäs top ten -lätty. Se nappasi saman sijoituksen (viides) kuin bluesalbumi Honkin’ on Bobo (2004).
Jumalan nimeen vannova rockyhtye Third Day kaappasi viimeisen paikan kärkikymmeniköstä. Miracle on bändille jo neljäs sinne pinnistänyt lätty. Korkeimmalle on yltänyt Revelation (#6, 2008).
Rockia on myös All That Remainsin A War You Cannot Win sijalla 13. Hekin ovat päässeet top teniin, kahden vuoden takaisella For We Are Manyllä (#10, 2010). Eri esittäjien punk-kokoelma Punk Goes Pop Vol. 5 debytoi hienosti 16:ntena, joka on sarjan toiseksi paras sijoitus.
Blake Sheltonin Cheers It’s Christmas (28–14) sekä Michael Bublén Christmas (54–18) hätyyttelevät top ten -paikkoja jouluksi. Jälkimmäinen oli viime joulun ostetuin albumi ja sitä on myyty yli 2,5 miljoonaa Yhdysvalloissa.
Ennen takuuvarmasti kärkipäähän sijoittunut Glee joutui nyt tyytymään vain 28:nteen tilaan tuoreimmalla julkaisullaan. Listamaailmassa voimasuhteet muuttuvat nopeasti.


Britannian singlet, Top 10

1. (-) One Direction – Little Things
2. (-) Bruno Mars – Locked Out of Heaven
3. (-) Little Mix – DNA
4. (2.) Labrinth featuring Emeli Sandé – Beneath Your Beautiful
5. (36.) Gabrielle Aplin – The Power of Love
6. (1.) Robbie Williams – Candy
7. (6.) Psy – Gangnam Style
8. (15.) The Lumineers – Ho Hey
9. (8.) Rihanna – Diamonds
10. (-) McFly – Love Is Easy

Britannian sinkkulistan kärkikamppailu oli hurja, sillä kolme isoa uutuutta mitteli pitkin viikkoa rinta rinnan. One Directionin Little Things löi Bruno Marsin Locked Out of Heavenin ja Little Mixin DNA:n. Se on bändin kolmas ykkönen, kaksi aiempaa ovat What Makes You Beautiful (2011) sekä hyväntekeväisyyssingle Wishing on a Star (2011). Little Thingsin on kirjoittanut Ed Sheeran, jonka oma uusi hitti Give Me Love debytoi 18:ntena.
Bruno Marsilla oli jo ennestään neljä paalua, joten Locked Out of Heavenin kakkossija ei ole iso pettymys. Siitä tuli herran kahdeksas top ten -single.Tyttöryhmä Little Mixilläkin oli jo kaksi ykköstä ennen nyt kolmanneksi tupsahtanutta DNA:ta.
Gabrielle Aplinin versio Frankie Goes to Hollywoodin The Power of Lovesta loikkasi odotetusti kärkipäähän. Biisi pyörii John Lewisin joulumainoksessa, kuten esimerkiksi Ellie Gouldingin Your Song (#2, 2010) aikoinaan. The Power of Love on Aplinin ensimmäinen hitti.
The Lumineersin läpimurtohitti Ho Hey yllätti kipuamalla jo top teniin sijalle kahdeksan. Love Is Easy jatkoi juuri ja juuri McFlyn top ten -historiaa, joka onkin kunnioitettavasti 18 kappaleen mittainen. Niistä peräkkäin tuli peräti 15, eräs brittilistahistorian parhaista putkista.
Kykykisanäkyvyys ja -kuuluvuus toi Christina Perrin A Thousand Yearsin (2011) peräti 19:nneksi. Se oli tätä ennen käynyt top 40:n häntäpäässä. Perri muistetaan silti parhaiten Jar of Hearts -hitistään (#4, 2011).
Viikon pettymyksiin on luettava Stooshen TLC-cover Waterfalls sijalla 21. Se on paitsi kohtuullinen versio erinomaisesta kappaleesta, myös hienosti pärjänneen Black Heart -hitin (#3, 2012) seuraaja. Alkuperäinen Waterfalls ylsi neljänneksi loppukesästä 1995.
Lana Del Reyn Ride debytoi 32:ntenä. Melkoiseksi tähdeksi nousseen neidon suurin hitti on tietenkin Video Games (#9, 2012), mutta myös Born to Die saavutti saman sijoituksen.
Jos Stooshe hieman alisuoriutui, todellinen katastrofi vaikuttaa kohdanneen Examplea, jonka listakakkosta Say Nothing seurannut Close Enemies jämähti peräti 37:nneksi. Say Nothing jaksoi mukana tosin vain viisi viikkoa.


Britannian albumit Top 10

1. (-) One Direction – Take Me Home
2. (-) Rod Stewart – Merry Christmas Baby
3. (-) The Rolling Stones – Grrr
4. (2.) André Rieu – Magic of the Movies
5. (1.) Robbie Williams – Take the Crown
6. (-) Alfie Boe – Storyteller
7. (6.) Emeli Sandé – Our Version of Events
8. (38.) Lana Del Rey – Born to Die
9. (4.) Calvin Harris – 18 Months
10. (-) Green Day – Dos

Albumilistalla One Directionin Take Me Home korjasi Up All Nightin viimevuotisen työtapaturman ja nappasi ykköspaikan reilulla erolla muihin. Kakkoseksi päässyttä Up All Nightiakin on ostettu jo tuplaplatinan verran. Popryhmä juhlii siis tuplaykkösiä.
Rod Stewartin joulualbumi Merry Christmas Baby on loppuvuoden varmimpia menestyslevyjä ja aloittikin kakkospaikalta. Se on vanhan herran paras sijoitus sitten Unplugged and Seated -albumin (#2, 1993). Stewartin viimeisintä ykköstä saadaan hakea aina 33 vuoden takaa (Greatest Hits, 1979).
The Rolling Stonesin tuorein ykkössija on lähivuosilta (Exile on Main St.:n uusintajulkaisu). Grrr-kokoelma ylsi nyt kolmanneksi ollen heidän suunnilleen tuhannes top ten -albuminsa ja he ovat saavuttaneet ykkössijan viidellä eri vuosikymmenellä.
Alfie Boen Storyteller debytoi kuudentena. Se on tenorin kolmas top ten -albumi ja toinen kuudenneksi sijoittunut. Alfie (2011) ylsi samaan.
Lana Del Reyn pitkälti yli puoli miljoonaa myynyt Born to Die (#1, 2012) julkaistiin uudelleen Paradise Edition -nimellä ja se loikkasi kahdeksanneksi. Paradise Editionissa mukana on normaalin albumin lisäksi EP, jonka voi ladata tietenkin erikseen.
Green Dayn albumitrilogian toinen osa Dos jäi merkittävästi edeltäjäänsä Unoa (#2, 2012) alemmas sijalle kymmenen, mutta toisaalta levymyynti on kokonaisuutena nyt paljon vilkkaampaa. Dos on bändin seitsemäs top ten -albumi.
The Lumineersin nimetön esikoinen kipusi parhaalle sijalleen 20:nneksi ja sen taakse jäi pari kovaa nimeä: Soundgarden sekä Christina Aguilera. Soundgardenin King Animal -paluualbumi debytoi 21:ntenä. Heillä on kaksi top ten -albumia: Superunknown (#4, 1994) ja Down on the Upside (#6, 1996). Aguileran edellinen lätty Bionic (2010) teki kyseenalaista historiaa romahtamalla kärjestä viikossa 29:nneksi ja nyt Lotus jäi heti avauksessaan 28:nneksi. Sekin toki löi Deftonesin Koi No Yokanin (30) ja kokoelmallaan ykkösenä viime syksynä patsastelleen Stepsin paluun Light Up the Worldin (32).
The Weekndin EP:t niputtava Trilogy debytoi 37:ntenä ja Foster and Allenin The Ultimate Collection 38:ntenä.

Listanimi: Aerosmith

Vihjaisin jo katsauksessa Aerosmithin kummallisesta brittilistaurasta, mutta paneudutaan siihen nyt tarkemmin. Jo 1970-luvulla jenkkimenestystä niittänyt rockbändi tosiaan listautui Britanniassa vasta hittialbumillaan Permanent Vacation (#37, 1987). Meillä Suomessa listakuparisen rikkoutumiseen meni vielä pidempään – siinä onnistui vasta Pump (1989).

Kotimaassaan USA:ssa Steven Tyler, Joe Perry ja kumppanit olivat listanimiä heti nimettömästä esikoisalbumistaan (#21, 1973) lähtien. Levyn Dream On -sinkusta tuli heti bändin ensimmäinen Hot 100 -hittikin: se ylsi 59:nneksi ja uudelleenjulkaisuna peräti kuudenneksi pari vuotta myöhemmin. Seuraajalta Get Your Wingsiltä (#70, 1974) ei lohkaistu hittejä, mutta levy onnistui aikojen saatossa myymään triplaplatinaa.

Toys in the Attic (1975) vei bändin jo albumilistan 11:nneksi ja Sweet Emotionista tuli top 40 -hitti. Albumilta löytyy Walk This Way, joka Dream Onin tapaan julkaistiin kahteen kertaan. Jälkimmäisellä kerralla se ylsi kymmenenneksi ja siis bändin toiseksi top ten -hitiksi.

Rocksista (#3, 1976) tuli Aerosmithin ensimmäinen top ten -albumi, mutta seuraavaa saatiin odottaa peräti 13 vuotta, kunnes Pump ylsi viidenneksi ja myi peräti seitsenkertaista platinaa. Sitä ennen Permanent Vacationin (#11, 1987) singlet Dude (Looks Like a Lady) ja Angel  kehittyivät Hot 100 -hiteiksi. Jälkimmäisestä tuli kolmossijallaan bändin siihen mennessä suurin menestys. Toki Run DMC:n versioima Walk This Way (#4, 1986) oli jo ehtinyt palauttaa Aerosmithin parrasvaloihin.

Top ten -vauhtia jatkoivat Pumpin sinkut Love in an Elevator (#5, 1989), Janie's Got a Gun (#4, 1989) sekä What It Takes (#9, 1990). Bändin ensimmäiseksi jenkkiykköseksi pamahtaneen Get a Grip -albumin (1993) singlet menestyivät tasaisesti, mutta yksikään ei päässyt Hot 100 -listan top teniin.

Myös Nine Lives (1997) aloitti albumilistan kärjestä, mutta vasta Armageddon-soundtrackilla (1998) julkaistu I Don't Want to Miss a Thing räjäytti pankin totaalisesti. Siitä tuli yksi 1990-luvun suurimmista hiteistä ja bändin ensimmäinen, ja toistaiseksi ainoa, Hot 100 -listan ykkönen. Britanniassakin se myi valtavasti, vaikkei yltänyt nelossijaa korkeammalle.

Just Push Play -albumin (#2. 2001) Jaded oli vielä iso jenkkihitti (#7, 2001), mutta sen jälkeen Aerosmithia ei ole nähty Hot 100 -listalla lainkaan. Steven Tyler ylsi sinne viimevuotisella sooloviritelmällään (It) Feels So Good (#35, 2011).

Britannian singlelistalle Aerosmith pääsi vasta Run DMC:n siivellä, ja heti kahdeksanneksi, mutta ensimmäistä ihan omaa top ten -sinkkua jouduttiin odottamaan I Don't Want to Miss a Thingiin asti.  Nuo kaksi ovat myös bändin ainoat top ten -singlet! Top 20 -menestyksiä on kuitenkin kaikkiaan kahdeksan.

Permanent Vacation siis oli heidän ensimmäinen lista-albuminsa Britanniassa. Ensimmäiseksi top ten -albumiksi eteni jo Pump (#3, 1989) ja top ten -lättyjä on kertynyt kaikkiaan kuusi – viimeisimpänä O Yeah -kokoelma (#6, 2002). USA:ssa heillä on muuten kaikkiaan yhdeksän top ten -albumia. Meillä Suomessa bändin ehdottomasti myydyin levy on Big Ones -kokoelma (1994), joka valloitti top ten -sijoitukset myös Atlantin molemmin puolin.

60 vuotta brittilistoja

Britannian singlelista täyttää tällä viikolla 60 vuotta. Ihan ensimmäistä NME:n julkaisemaa listaa varten Percy Dickins -niminen ihmisnero soitti kahteenkymmeneen äänilevyjä myyvään liikkeeseen ja kysyi heidän kymmentä ostetuinta nimikettään. Tuloksena oli top 15 -lista, joka oli päivätty 14.11.1952.


Tuon listan ykkösenä oli Al Martinon levytys Here in My Heart ja se näytti kokonaisuudessaan tältä:

1 – Al Martino – Here in My Heart
2 – Jo Stafford – You Belong to Me
3 – Nat King Cole – Somewhere Along the Way
4 – Bing Crosby – Isle of Innisfree
5 – Guy Mitchell – Feet Up
6 – Rosemary Clooney – Half as Much
7 – Vera Lynn – Forget Me Not
7 – Frankie Laine – High Noon
9 – Ray Martin – Blue Tango
9 – Doris Day and Frankie Laine – Sugarbush
11 – Vera Lynn – Homing Waltz
12 – Vera Lynn – Auf Wiedersehen Sweetheart
13 – Mario Lanza – Because You’re Mine
13 – Max Bygraves – The Cowpuncher’s Cantata
15 – Johnny Ray – Walking My Baby Back Home

Lista laajeni top 20 -mittaan syksyllä 1954 ja top 30:ksi keväällä 1956. Muut julkaisut tajusivat listojen potentiaalin hieman NME:tä myöhemmin ja muun muassa Record Mirror ja Melody Maker alkoivat julkaista omiaan. Vuonna 1960 Record Retailer alkoi koota sekä top 5 -albumilistaa että top 50 -singlelistaa ja heidän aikaansaannoksistaan kehittyi sittemmin nykyisinkin seurattu virallinen lista – ”virallinen”-nimeä on käytetty vuodesta 1969, kun British Market Research Bureau alkoi kerätä dataa.

Wikipediassakin on selvitetty hyvin seikkaperäisesti listan kehitys vuosien saatossa, joten en mene tässä siihen enempää. Tällä viikolla singlelistaa hallitseva Robbie Williamsin Candy on historian 1213. ykkönen.

Listakatsaus, vko 46

Billboard Hot 100, Top 10

1. (1.) Maroon 5 – One More Night
2. (2.) Psy – Gangnam Style
3. (3.) Fun – Some Nights
4. (5.) Rihanna – Diamonds
5. (11.) Taylor Swift – We Are Never Ever Getting Back Together
6. (4.) Ke$ha – Die Young
7. (7.) Bruno Mars – Locked Out of Heaven
8. (6.) Justin Bieber feat. Big Sean – As Long as You Love Me
9. (8.) Alex Clare – Too Close
10. (9.) Ne Yo – Let Me Love You (Until You Learn to Love Yourself)

One More Night johtaa Hot 100 -listaa jo kahdeksatta viikkoa ja Gangnam Style keikkuu kakkosena seitsemättä. Vielä hetki joudutaan odottamaan ennen kuin Rihannan Diamonds ohittaa ne. Riittävätkö Diamondsin eväät ykköseksi asti? Veikkaan, että riittävät. Taylor Swiftin We Are Never Ever Getting Back Together sai taas myyntipisteitä ja palasi kärkikymmenikköön viidenneksi.
Florida Georgia Linen Cruise kipusi 24–20. Hunter Hayes voitti CMA-kekkerissä parhaan uuden artistin palkinnon ja Wanted käänsi suuntansa 41–23. Se on parhaimmillaan käynyt sijalla 16.
The Band Perryn uusi biisi Better Dig Two debytoi 53:ntenä. Sisarustrion If I Die Young (2010) kehittyi isoksi hitiksi ja ylsi Hot 100 -listallakin 14:nneksi.


USA:n albumit, Top 10

1. (1.) Taylor Swift – Red
2. (-) Meek Mill – Dreams and Nightmares
3. (-) Rod Stewart – Merry Christmas Baby
4. (3.) Jason Aldean – Night Train
5. (2.) Kendrick Lamar – Good Kid, M.A.A.D City
6. (-) Toby Keith – Hope on the Rocks
7. (4.) Mumford and Sons – Babel
8. (-) Neil Young and Crazy Horse – Psychedelic Pill
9. (-) Trans-Siberian Orchestra – Dreams of Fireflies (EP)
10. (11.) Little Big Town – Tornado

Taylor Swiftin Redin myynti putosi tietenkin rutkasti, mutta 344 000 kpl oli silti yli tuplasti Meek Millin esikoisalbumin saavuttama määrä. Red on jo vuoden toiseksi ostetuin albumi, ja se ostetuin eli Adelen 21 leijuu omissa korkeuksissaan yli neljän miljoonan saldollaan.
Meek Millin Dreams and Nightmares debytoi siis kakkosena. Räppäri on hankkinut kannuksia muun muassa Rick Rossin taustajoukoista.
Rod Stewart on Great American Songbook -sarjansa ja sen johdannaisten ansiosta 2000-luvun menestyneimpiä artisteja ja uusi joululevy jatkaa samalla linjalla. Merry Christmas Baby nappasi hienosti kolmannen sijan ja on Stewartille jo kahdeksas top ten -albumi tällä vuosituhannella ja 16. kaikkiaan. Hän on siis albumimenestyksessä mitaten suositumpi kuin koskaan. Neljästä ykkösestä viimeisin on Still the Same: Great Rock Classics of Our Time (2006).
Toby Keithin ja Neil Youngin tuoreimmat albumit debytoivat kuudentena ja kahdeksantena. Psychedelic Pill on Youngille jo toinen top ten -albumi tänä vuonna, sillä Americana kävi neljäntenä kesällä. Keithille Hope on the Rocks on kaikkiaan 12. top ten -lätty.
Monet kantrialbumit hyötyivät Country Music Awards -kemuista. 36–13 noussut Eric Churchin Chief (#1, 2011) jopa tuplasi myyntinsä.
USA:ssa suosittu Trans-Siberian Orchestra julkaisee joulun alla säännällisesti jotain tai sitten heidän vanhat albuminsa palaavat mukaan kuvioihin. Nyt vuorossa on uusi, EP-mittainen Dreams and Fireflies (On a Christmas Night), joka debytoi yhdeksäntenä. Ryhmällä on hämmästyttävästi vasta kaksi top ten -albumia, kuparisen rikkoi Night Castle (#5, 2009), vaikka levyjä on myyty miljoonittain.
Rockyhtye Flyleafin New Horizons debytoi 16:ntena. He ovat yltäneet kahdeksanneksikin, Memento Mori -albumilla (2009). Calvin Harris on ensimmäistä kertaa top 40:ssä 18 Monthsin napattua 19. tilan.


Britannian singlet, Top 10

1. (1.) Robbie Williams – Candy
2. (2.) Labrinth featuring Emeli Sandé – Beneath Your Beautiful
3. (-) The Wanted – I Found You
4. (5.) Adele – Skyfall
5. (4.) Swedish House Mafia feat. John Martin – Don’t You Worry Child
6. (7.) Psy – Gangnam Style
7. (3.) Wiley feat. Ms. D, Skepta & JME – Can You Hear Me (Ayayaya)
8. (8.) Rihanna – Diamonds
9. (-) Misha B – Do You Think of Me
10. (47.) Rita Ora – Shine Ya Light

Robbie Williamsin Candy jatkoi singlelistan kärjessä. Viikon korkein uutuus on The Wantedin I Found You, joka debytoi kolmantena. Bändi on jo tottunut sijoituksiin kärkikolmikossa, sillä I Found You on heidän seitsemäs palkintopallille yltänyt singlensä. Ykkösiä on kaksi: All Time Low (2010) sekä USA:ssakin jättihitiksi noussut Glad You Came (2011).
Kykykisasta levyttämään päässyt Misha B nappasi uransa ensimmäisen top ten -paikan Do You Think of Men yllettyä yhdeksänneksi. Home Run piipahti sijalla 11 menneenä kesänä. Misha B:n kannoille loikkasi Rita Ora tuoreella hittiehdokkaallaan Shine Ya Light (47–10). Se on Oran neljäs top ten -menestys ja kaikki kolme aiempaa olivat ykkösiä.
Sub Focus saavutti uransa kirkkaasti komeimman listasijoituksen Tidal Waven debytoitua 12:ntena. Biisillä vieraileva Alpines on listan ensikertalaisia, Sub Focusilla oli tätä ennen kaksi top 40 -käyntiä. Ura siis hyvässä nosteessa.
Christina Aguilera on sen sijaan nähty paljon korkeammallakin kuin 16. tilalla, jolle asettui Your Body. Aguileralla on 15 top ten -singleä, joista neljä ykköstä, mutta viimeisimmästä ykkösestä on jo vajaat kymmenen vuotta (Beautiful, 2003).
I Won’t Give Up (67–20) tuntuu seuraavan Jason Mrazin edellisen megahitin I’m Yoursin (2008) jalanjälkiä kaikin tavoin: molemmat soivat usein eri yhteyksissä televisiossa ja molempien korkein sijoitus on 11:s. Toistaiseksi. Nämä kaksi ovat myös Mrazin ainoat listasinglet.
Willy Moonin Yeah Yeah debytoi 34:ntenä, Sneakbon Zim Zimma 35:ntenä ja Gabrielle Aplinin The Power of Love 36:ntenä. Kaikki ovat ensimmäistä kertaa mukana top 40:ssä. Viimeksi mainitusta Frankie Goes to Hollywood -coverista tullee iso menestys: onhan se jo perinteiseksi myyntivaltiksi koetun John Lewisin joulumainoksen taustamusiikkia. Frankie Goes to Hollywoodin alkuperäisesitys valloitti listan joulukuussa 1984.
Top 40:n täydensi Pinkin uusi hitti Try, joka petrasi viisi sijaa edellisviikosta.


Britannian albumit Top 10

1. (-) Robbie Williams – Take the Crown
2. (-) André Rieu – Magic of the Movies
3. (-) JLS – Evolution
4. (1.) Calvin Harris – 18 Months
5. (-) Military Wives – Stronger Together
6. (3.) Emeli Sandé – Our Version of Events
7. (2.) Kylie Minogue – The Abbey Road Sessions
8. (9.) Paloma Faith – Fall to Grace
9. (7.) Mumford and Sons – Babel
10. (-) Andrea Bocelli – Opera

Robbie Williams saavutti 12. top ten -albuminsa ja peräti kymmenennen ykkösensä Take the Crownin debytoitua ylivoimaisesti Britannian albumilistan kärjessä. Kymmenen ykköstä on paljon, muttei vielä lähellä ennätystä: The Beatlesillä on 15 ykkösalbumia.
André Rieu on orkesterinsa kanssa kärkkäänä joulumarkkinoilla. Magic of the Movies on viulistin neljäs top ten -albumi ja toinen kakkoseksi yltänyt. Saman sijoituksen saavutti Forever Vienna (2010).
Kokonaan uuden kärkitrion täydensi JLS:n neljäs albumi Evolution. Ryhmä julkaisee uuden albumin joka vuosi, mutta trendi on ollut laskeva niin myynnin kuin listasijoitusten suhteen: 1, 2, 2 ja 3.
Keväällä ykkösenä piipahtanut Military Wives -kokoonpano joutui nyt tyytymään viidenteen sijaan melko laimeasti nimetyllä Stronger Together -albumillaan. Rieun ja Military Wivesin kanssa samaa ostajakuntaa tavoittelee myös Andrea Bocelli. Nyt kymmenentenä näyttäytyvä Opera on miehen seitsemäs top ten -albumi, mutta kolmatta sijaa korkeammalle hän ei ole päässyt (Cieli di Toscana, 2001).
Kärkikympistä pitää huomioida myös Paloma Faithin toinen albumi Fall to Grace, joka onnistui uutuuksien puristuksessa nousemaan sijan kahdeksanneksi. Aikoinaan kakkosena käynyt levy on kivasti matkalla esikoista myydymmäksi jahka joulumyynti toden teolla lähtee liikkeelle.
Radiotähti Chris Moylesin kuningasidea levyttää kavereiden kanssa toi hänelle jo toisen top 20 -merkinnän The Difficult Second Albumin debytoitua 13:ntena. Sen taakse jäi muun muassa hieman meritoituneempi Aerosmith, jonka Music from Another Dimensionin 14. tila saattaa kuulostaa vaisulta, mutta bändin diskografiasta löytyy ainoastaan kuusi top ten -albumia eikä yhtään ykköstä. Heidän ensimmäinen lista-albuminsa ylipäätään oli vasta Permanent Vacation (#37, 1987).
Rita Oran esikoinen nousi X Factor -esiintymisen ansiosta 44–16. Ne-Yo tykkää Taylor Swiftin lailla punaisesta, mutta R.E.D. (17) ei onnistunut hivuttautumaan samaan tapaan hänen kolmanneksi top ten -albumikseen.

Listaklassikko: DJ Sammy – Heaven (2002)

Ei ole brittilistamaailma paljon muuttunut kymmenessä vuodessa. Syksyllä 2002 Robbie Williamsilla oli iso hitti (Feel) ja listojen kärjessä keikkui samansuuntaista tanssijytkettä kuin tänä syksynä muun muassa Swedish House Mafian ansiosta on kuultu, kiitos muun muassa DJ Sammyn.

Vuosi 2002 oli espanjalaisille erityisen hyvä brittilistoilla. Me kaikki muistamme Las Ketchupin The Ketchup Songin (#1, 2002) ja hieman myöhemmin kärjessä nähtiin DJ Sammyn näkemys Bryan Adamsin Heavenistä. Alkuperäinen ylsi viidenneksi vuonna 1985. Kappaleelle kreditoitu toinen dj Yanou tuli myöhemmin osaksi Cascadaa, jonka Evacuate the Dancefloor ylsi ykköseksi kesällä 2009.

DJ Sammy on sittemmin netonnut kolme top ten -sinkkua lisää ja itse asiassa hänen kaikki omalla nimellään julkaisemat listasinkut ovat yltäneet top teniin: Don Henley -cover The Boys of Summer (2003) kakkoseksi, Sunlight (2003) kahdeksanneksi ja Why (2005) seitsemänneksi. Heaven-albumikin (2003) nappasi 14. tilan albumilistalta.

Karkki maistuu kahdeksan vuoden tauon jälkeen

Robbie Williams nappasi Britannian singlelistan paalupaikan noin kahdeksan vuoden tauon jälkeen Candy-singlellään, jota ostettiin yli 130 000 kpl. Kuten listakatsauksessa mainitsin, hänen edellinen ykkösensä on Radio, joka käväisi huipulla lokakuussa 2004.

Hauska fakta on se, että Robbie ei ole ollut mukana yhdelläkään Take Thatin ykkössinglellä sitten Back for Goodin (1995), sillä muistaakseni hänen laulunsa poistettiin Never Forgetin (1995) singleversiolta. Jompi kumpi kuitenkin. Bändin comebackin jälkeisistä singleistä on irronnut tukku paaluja – Patience (2006), Shine (2007) ja Greatest Day (2008) – mutta Williams liittyi mukaan taas vasta 2010, eikä The Flood (#2, 2010) jaksanut Rihannan Only Girlin ohitse.

Jos Take Thatia ei lasketa, bändikaverilla Gary Barlow'lla oli itse asiassa vielä pidempi tauko, sillä hän palasi ykköseksi hyväntekeväisyyssingellä Sing aiemmin tänä vuonna. Keräsin tähän pisimmät ykköshittien väliset tauot:

Tom Jones – 43 vuotta – Green Green Grass of Home (1996) ja hyväntekeväisyysyhteistyö Island in the Stream (2009)
George Harrison – 31 – My Sweet Lord (1971) ja sama kappale uudelleen vuonna 2002
Leo Sayer – 29 – When I Need You (1977) ja Meckin remiksaama Thunder in My Heart Again (2006)
Cher – 26 – I Got You Babe (1965) ja The Shoop Shoop Song (1991)
Elvis Presley – 25 – Way Down (1977) ja JXL:n remiksaama A Little Less Conversation (2002)
The Righteous Brothers – 25 – You've Lost That Lovin' Feelin' (1965) ja Unchained Melody (1990)
Blondie – 19 – The Tide Is High (1980) ja Maria (1999)
Enya – 16 – Orinoco Flow (1988) ja Mario Winansin I Don't Wanna Know (2004)
Gary Barlow – 15 – Love Won't Wait (1997) ja Sing (2012)
Diana Ross – I'm Still Waiting (1971) ja Chain Reaction (1986)

Listakatsaus, vko 45

Billboard Hot 100, Top 10

1. (1.) Maroon 5 – One More Night
2. (2.) Psy – Gangnam Style
3. (3.) Fun – Some Nights
4. (5.) Ke$ha – Die Young
5. (8.) Rihanna – Diamonds
6. (6.) Justin Bieber feat. Big Sean – As Long as You Love Me
7. (15.) Bruno Mars – Locked Out of Heaven
8. (7.) Alex Clare – Too Close
9. (9.) Ne Yo – Let Me Love You (Until You Learn to Love Yourself)
10. (11.) Chris Brown – Don’t Wake Me Up

Maroon 5:n One More Night ja Psyn Gangnam Style jatkoivat yhä Hot 100 -listan kärkikaksikkona. One More Nightille ykkösviikko on jo seitsemäs ja se hallitsee radiolistaa aivan ylivoimaisesti.
Rihannan Diamonds nousi kolme sijaa viidenneksi. Unapologetic-albumi ilmestyy USA:ssa 19. marraskuuta. Uutta albumia tarjoilee myös Bruno Mars, jonka Locked Out of Heaven eteni 15–7 ja esittäjänsä yhdeksänneksi top ten -hitiksi. Chris Brownilla niitä on nyt vielä kolme enemmän, kun Don’t Wake Me Up punnersi kymmenenneksi.
Taylor Swiftin We Are Never Ever Getting Back Togetheria rankaistiin iTunesin täydennä albumi -toiminnon johdosta siinä määrin, että se putosi nelossijalta 11:nneksi. Ensi viikolla sijoitus normalisoitunee taas top ten -tasolle. Täydennä albumi -toiminto tarkoittaa sitä, että sinkun ostaneet voivat ostaa halutessaan jatkoksi koko albumin, mikä tietenkin joudutaan vähentämään singlen viikkomyynnistä – silloinhan kyseessä on albumiosto, ei singlen. We Are Never Ever Getting Back Togetherin viikkomyynti on voinut siis periaatteessa olla jopa negatiivista. Miinusmerkkisen myynnin sattuessa Billboard todennäköisesti käyttää laskennassaan nollaa.
Flo Rida suuntaa taas kohti top teniä: I Cry loikkasi 24–15. Yllättävämpi näky kahdenkymmenen kärjessä on The Lumineersin Ho Hey (27–19), joka toki saa pientä tukea mainosnäkyvyydestä, mutta pärjää myös oikeasti kaikilla listalaskennan osa-alueilla. Miguelin uran toistaiseksi suurin hitti Adorn menestyy radiosoitossa niin hyvin, että eteni 22–18.
Alicia Keysin Girl on Fire ylitti viimein top 30 -kynnyksen (47–28). Kendrick Lamarin Swimming Pools (Drank) hilpaisi ensimmäistä kertaa top 40:iin (55–32), samoin kuin brittitähti Ed Sheeranin esikoishitti The A Team (41–34). Sheeranilla on tällä viikolla kaksi listabiisiä, kun Taylor Swift -duetto Everything Has Changed debytoi 67:ntenä.
Luke Bryan saavutti jo neljännen perättäisen top 40 -hittinsä Kiss Tomorrow Goodbyen edettyä 42–40.


USA:n albumit, Top 10

1. (-) Taylor Swift – Red
2. (-) Kendrick Lamar – Good Kid, m.A.A.d City
3. (1.) Jason Aldean – Night Train
4. (2.) Mumford and Sons – Babel
5. (-) Tony Bennett – Viva Duets
6. (-) Gary Clark Jr. – Blak and Blu
7. (-) Stone Sour – House of Gold and Bones Part 1
8. (7.) Pink – The Truth About Love
9. (-) Lady Antebellum – On This Winter’s Night
10. (3.) Brandy – Two Eleven

USA:n albumilistalla huomion vei täysin Taylor Swift, jonka neljättä studioalbumia Red ostettiin käsittämättömästi 1,2 miljoonaa kappaletta. Se on paras viikkomyynti kymmeneen vuoteen ja Soundscan-ajan (1991 tähän päivään) kahdeksanneksi korkein. Albumilistan ykkössija on neidon kolmas.
Swift on ollut kova albumisuosikki aiemminkin: jo Speak Now (2010) avasi yli miljoonan ja kaikkia kolmea aiemmin julkaistua studioalbumia on ajan kanssa ostettu vähintään neljä miljoonaa kutakin, mihin Redillä toki on paljon matkaa.
Kiinnostavinta Big Machine -levy-yhtiön strategiassa on, että Rediä ei ole päästetty streaming-palveluihin ja se on digitaalisestikin ostettavissa vain iTunesista.
Kendrick Lamarin Good Kid, M.A.A.D City debytoi kakkosena sekin erinomaisin myyntiluvuin. Se on Dr. Dren suojatin ensimmäinen isolle levy-yhtiölle levyttämä albumi.
Tony Bennettistä on tullut vanhoilla päivillään top tenin kestotähti – Viva Duetsin viides tila on hänen viides top ten -merkintänsä kaikkiaan ja kolmas 80-vuotispäivän jälkeen saavutettu. Duets II (2011) teki Bennettistä iäkkäimmän elämänsä aikana albumilistan valloittaneen artistin.
Listanimi-jutussa esitellyn Stone Sourin House of Gold and Bones Part 1 nappasi seitsemännen sijan. Se on bändille tuttua tasoa, sillä kaksi edellistä albumia ylsivät neljänneksi ja kuudenneksi. Sen sijaan Stone Sourin lyönyt rocklaulaja Gary Clark Jr. on top tenin ensikertalainen ja Blak and Blu hänen ensimmäinen studioalbuminsa Warnerille.
Lady Antebellumin toinen joululevy debytoi yhdeksäntenä. Bändillä on jo neljä top ten -albumia, joista kaksi ykköstä: Need You Now (2009) sekä Own the Night (2011).
Hitikkäimmät tanssialbumit menestyvät nykyisin hienosti ja Swedish House Mafian Until Now debytoi 14:ntenä. Metallibändi The Swordin Apocryphon pääsi 17:nneksi ja Insane Clown Possen kaverit Twiztid 18:nneksi Abominationz-albumillaan. He ovat parhaimmillaan yltäneet 11:nneksi (W.I.C.K.E.D., 2009).


Britannian singlet, Top 10

1. (-) Robbie Williams – Candy
2. (1.) Labrinth featuring Emeli Sandé – Beneath Your Beautiful
3. (-) Wiley feat. Ms. D, Skepta & JME – Can You Hear Me (Ayayaya)
4. (2.) Swedish House Mafia feat. John Martin – Don’t You Worry Child
5. (7.) Adele – Skyfall
6. (3.) Calvin Harris featuring Florence Welch – Sweet Nothing
7. (5.) Psy – Gangnam Style
8. (4.) Rihanna – Diamonds
9. (8.) Maroon 5 – One More Night
10. (9.) Taylor Swift – We Are Never Ever Getting Back Together

Take Thatiin muutama vuosi sitten palannut Robbie Williams on yhä hienossa listavedossa. Miehen uutta Candy-singleä ostettiin pitkälti toistasataatuhatta – Williamsin paras viikkomyynti sitten Rock DJ:n (2000). Candy on hänen seitsemäs ykkösensä ja ensimmäinen kahdeksaan vuoteen. Aiemmat kuusi: Millennium (1998), She’s the One/It’s Only Us (1999), Rock DJ (2000), Eternity/The Road to Mandalay (2001), Somethin’ Stupid (2001) sekä Radio (2004). Angels (#4, 1997) on hänen ostetuin singlensä ja käsittääkseni yhä brittilistahistorian ostetuin viikkolistoilla kärkikolmikon ulkopuolelle jäänyt single.
Wiley pääsi ykköskantaan edellisellä Heatwave-singlellään ja nyt Can You Hear Me (Ayayaya) debytoi kolmantena. Se on Wileyn neljäs top ten -merkintä. Kolmesta vierailijasta Ms. D oli mukana Heatwavella, muut kaksi keikkuvat ensimmäistä kertaa näin korkealla.
Tiukimman kärjen takana top tenissä on aika hiljaista, joskin myynnit hyvällä tasolla. Adelen Skyfall nousi elokuvan ilmestymisen ansiosta viidenneksi, Disclosuren Latch hivuttautui 11:nneksi ja The Lumineersin Ho Hey hyppäsi 24–12. Fun esitti We Are Youngin X Factorissa ja aiemmin tänä vuonna ykkösenä viihtynyt jättihitti porhalsikin takaisin 13:nneksi, mutta vielä radikaalimmin esiintyminen vaikutti albumilistalle (alla).
Calvin Harrisin ja Tinie Tempahin megahitiltä tuoksahtava Drinking from the Bottle debytoi Harrisin albumin ilmestymisen myötä 25:ntenä.
Paloma Faithin 16:ntena käynyt INXS-cover Never Tear Us Apart palasi 29–20 ja israelilaisen Asaf Avidanin iso eurohitti One Day/Reckoning Song kipusi 48–30.
Alempaa löytyy vielä pari tulokasta: Mercury-ehdokkaanakin ollut Ben Howard saavutti uransa toisen top 40 -singlen Burgh Islandin debytoitua 34:ntenä, joka on hänen korkein noteerauksensa. Hot Naturedin ja Ali Loven Benediction nappasi 40. tilan. Ali Love muistetaan pikkuhitistä Secret Sunday Lover (#45, 2007), mutta Benedictionin top 40 -sijoitus on miehen uran ensimmäinen.


Britannian albumit Top 10

1. (-) Calvin Harris – 18 Months
2. (-) Kylie Minogue – The Abbey Road Sessions
3. (2.) Emeli Sandé – Our Version of Events
4. (33.) Fun – Some Nights
5. (1.) Taylor Swift – Red
6. (-) Mick Hucknall – American Soul
7. (5.) Mumford and Sons – Babel
8. (-) Matt Cardle – The Fire
9. (9.) Paloma Faith – Fall to Grace
10. (-) Madness – Oui Oui Si Si Ja Ja Da Da

Tanssituottajaksi ja dj:ksi profiloitunut Calvin Harris on yllättävän sitkeä näky maansa albumilistan kärjessä, sillä hittipitoinen 18 Months on jo hänen toinen ykkösensä ja kolmas top ten -albuminsa. Harris on albumilistamenestyksen suhteen aika lailla tasoissa David Guettan kanssa. Guetta on yltänyt kahdesti kakkoseksi. Harrisin ensimmäinen ykkösalbumi oli Ready for the Weekend (2009).
Kylie Minoguen hienostunut The Abbey Road Sessions debytoi kakkosena. Se on pop-supertähdelle jo upeasti 14 top ten -albumi ja ykkösiäkin on viisi, viimeisin parin vuoden takainen Aphrodite. Kylie on myös melko tuottelias artisti, sillä Aphroditen jälkeen listoille on noussut jo neljä eri albumia.
Funin X Factor -esiintyminen nosti Some Nightsin toistaiseksi parhaalle sijalleen neljänneksi, mikä auttaa myös lähestymään platinamyyntiä.
Simply Redin keulahahmo Mick Hucknall julkaisi toisen albumin omalla nimellään. American Soul debytoikin kivasti kuudentena lyöden muun muassa Matt Cardlen toisen albumin The Fire. X Factor -voittajana julkisuuteen ponnahtaneen Cardlen esikoinen Letters ylsi noin vuosi sitten kakkoseksi ja myi platinaa.
Madnessin hyvä putki jatkui hauskasti nimetyn Oui Oui Si Si Ja Ja Da Dan yllettyä kymmenenneksi. Se on bändin yhdeksäs top ten -albumi ja edellinen studiolevy The Liberty of Norton Folgate (2009) pääsi peräti viidenneksi.
Alt-J:n Mercury-palkittu An Awesome Wave rytkähti voiton ansiosta kertaheitolla korkeammalle (13) kuin kertaakaan aiemmin (19). Neil Youngin Psychedelic Pill pääsi 14:nneksi, joka on ihan hyvä sijoitus ottaen huomioon, että miehen viimeisimmästä top ten -albumista on jo 12 vuotta (Silver and Gold).
TV-näkyvyys auttoi myös Jonathan and Charlotte -sisarusduon takaisin top 20:iin. Peter André pyörii niin ikään julkisuudessa, mutta Angels and Demonsin 18. tila ei ole hänen parhaitaan. Meillä ysäri-ihmeeksi jäänyt mies pääsi kolmella edellisellä albumillaan kärkikymppiin asti.
Eva Cassidyn The Best of -kokoelma debytoi 22:ntenä perässään jo perinteisesti joulumarkkinoita varten julkaistu The Soldiersin tuore albumi.
Black Country Communionissa vaikuttava Joe Bonamassa on viime vuosien ahkerimpia listakävijöitä: nyt 29:ntenä näyttäytyvä BCC:n Afterglow taitaa olla hänen seitsemäs albuminsa noin kahden vuoden sisään. Bond-leffa Skyfallin soundtrack on merkitty Thomas Newmanin nimiin ja se debytoi 36:ntenä.

Listanimi: Stone Sour

Rockyhtye Stone Sour on pysynyt hämmästyttävän suosittuna, jos vertaa muihin sivuprojekteiksi miellettyihin raskasta rockia soittaviin bändeihin. Toki Corey Taylorilla ja Jim Rootilla on Slipknot-tausta, mutta silti. Bändi perustettiin itse asiassa jo ennen Slipknotia vuonna 1992, mutta se julkaisi ensimmäisen albuminsa vasta kymmenen vuotta myöhemmin.

Slipknotin menestys ei siivittänyt nimetöntä esikoista kovinkaan kummoiseksi suosikiksi, mutta sen Bother-single ylsi brittilistalla peräti 28:nneksi, joka on yhä heidän paras sijoituksensa. Tosin Slipknotkaan ei ole koskaan päässyt top teniin. Duality (2004) pinnisti kuitenkin peräti 15:nneksi.

Vuonna 2006 ilmestyneeltä Come What(ever) Mayltä lohkaistiin iso jenkkihitti Through Glass, joka nappasi Hot 100 -listalta 39. sijan. Sen myötä albumikin debytoi neljäntenä ja on bändin selvästi myydyin. Audio Secrecy (2010) selviytyi albumilistan kuudenneksi ja juuri ilmestynyt House of Gold and Bones Part 1 seitsemänneksi. Bändillä on siis kolme top ten -albumia USA:ssa.

Britanniassa sijoitukset ovat olleet hieman kehnompia. Audio Secrecyn kuudes tila on heidän parhaansa ja uutuus pääsi 13:nneksi. Suomessa radiohitiksi kehittynyt Say You'll Haunt Me (2010) jäi ulos sekä Hot 100- että Britannian singlelistalta.