Joulumarkkinoille tyrkytetään usein poptähtien enemmän tai vähemmän vaillinnaisia kokoelmia. En tiedä, onko liioteltua väittää, ettei neljä albumia julkaiseen, suuren suosion jo ohittaneen Fall Out Boyn tuleva kokoelma kiinnosta ketään eikä sillä ole muuta kuin kuriositeettiarvoa. Britney Spearsin sinkkukokoelma puolestaan on sinänsä ihan mainio idea, onhan hänellä erinomaisia hittejä, mutta ensimmäisenä hiipii mieleen ajatus rahastamisesta ja kokoelman julkaisemisesta vain, koska Spearsilta nyt vain on tultava jotain joka vuosi. Edellisestä kokoelmastakin on vain viisi vuotta.
On tietenkin perusteetonta verrata Britney Spearsia esimerkiksi Neil Youngin tai Bob Dylanin kaltaisiin, vuosikymmeniä levyttäneisiin artisteihin. Mutta onko Spears kenties helpommassa asemassa, koska hän on poptähti? Youngilta ja Dylanilta odotetaan kattavia, lähes eeposmaisia retrospektiivejä, Spearsiltä kunniakkaasti koostettua hittimateriaalia. Kehno Young-kokoelma on miehen musiikin ystäville aivan tarpeeton hankinta. Poptähdiltä ja maksimissaan reilun vuosikymmenen pinnalla olleilta yhtyeiltä ei odotetakaan vastaavaa, hitit riittävät.
Madonna lienee jossain välimaastossa. Hänellä on takanaan (ja toivottavasti myös edessään) huikea ura, mutta silti hän on ennen kaikkea poptähti ja hitintekijä. Silti Madonna-fanit ympäri maailmaa odottavat vesi kielellä b-puolikokoelmaa tai usean cd:n boksia. Pelkkä hittikokoelma ei enää riitä heille. Sitä paitsi niitä on julkaistukin jo useampi. Mutta uusille kuuntelijoille hittikokoelma on hyvä tapa esitellä vanhat klassikot, ja boksit eivät välttämättä myy yhtä hyvin. Siinäpä dilemma.
Janet Jackson julkaisee muutaman viikon kuluttua tuplakokoelman, jonka nimi on Yhdysvalloissa Number Ones, Euroopassa The Best. Nimeäminen kuvaa hyvin Jacksonin asemaa eri mantereilla. Yhdysvalloissa hän on suorastaan legendaarinen listanimi: Control-albumilta irtosi viisi Hot 100 -listan ykköstä, Rhythm Nation 1814 -levyltä seitsemän top 5 -hittiä samalle listalle, janet.-albumilta lohkaistiin kuusi menestyssingleä jne. Kokoelman 34 kappaleesta 30 on noussut jonkin Billboard-listan kärkeen. Kaikkiaan hänellä on kymmenen Hot 100 -listan ykköstä. Veli Michael ylsi kolmeentoista.
Sen sijaan esimerkiksi Britanniassa Janetilla ei ole ainuttakaan ykköshittiä. Lähtökohdat kokoelman markkinoimiselle ovat kovin erilaiset. Mainio julkaisu yhtä kaikki (melko kamalasta kannesta huolimatta).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti