Listaklassikko: John Lennon – (Just Like) Starting Over (1980)

Vuonna 1980 tapahtui kaikenlaista, esimerkiksi John Lennon mm. murhattiin 8. joulukuuta. Se oli tietenkin merkittävä uutinen, joka heijastui itsestään selvästi Lennonin levymyyntiin. Hänen ja Yoko Onon Double Fantasy -albuminsa oli juuri ilmestynyt marraskuussa.

Tragedian jälkeen tuoreeltaan siltä ostettiin brittilistan huipulle single (Just Like) Starting Over, joka   hyppäsi sijalta 21 kärkeen. Se oli ennen Lennonin murhaa yltänyt kahdeksanneksi eli oli jo oikea hitti. Ykkösviikkoja kertyi kuitenkin vain yksi, sillä kulman takana vaani stockportilaisen lapsikuoro St Winifred's School Choirin kammotus There's No One Quite Like Grandma, ja sen jälkeen tulikin Imaginen uudelleenjulkaisu.

(Just Like) Starting Over oli Lennonin ensimmäinen ykkönen kreditoituna sooloartistina ja samalla viikolla jo vuonna 1972 neljäntenä käynyt Happy Xmas (War Is Over) pääsi kakkoseksi – melkoinen Lennon-tulva listoilla siis. Hänen kaikki kolme brittiykköstään tulivat pian kuoleman jälkeen, tämän ja Imaginen lisäksi Woman tammikuussa 1981. Top ten -merkintöjä kertyi pitkälle 1980-luvun puolelle, kaikkiaan 12.

(Just Like) Starting Over ylsi myös Yhdysvaltojen Hot 100 -listan kärkeen. Sillä on 72 miljoonaa kuuntelua Spotifyssa. Kappaleesta ei ole olemassa virallista videota, eikä muutakaan Lennonin esitystä, joten jätän Youtuben tässä huomiotta.  

Hittinikkari

Ariana Grande nappasi tällä viikolla yhdeksännen ykkössijansa Yhdysvaltojen Hot 100 -listalla uuden Eternal Sunshine -albuminsa kappaleella We Can’t Be Friends (Wait for Your Love) – mittava määrä! Vielä suurempi hittisaldo on biisin tuottajalla Max Martinilla, jolla on jo 25 ykköstä. Se on ennätys. The Beatlesin hiteillä kannuksensa hankkinut George Martin on kerännyt 23 ja Lukasz Gottwald 18. Jimmy Jamilla ja Terry Lewisilla on 16.

Martin on ollut mukana kirjoittamassa vielä enemmän ykkösiä, kaikkiaan 27. Sillä listalla hän on ”vasta” toisena Paul McCartneyn (32) jälkeen. John Lennonilla on 26. Neljäntenä on Mariah Carey, joka on ollut kirjoittamassa 18:aa 19 ykkösestään. Se 19. on cover I’ll Be Therestä, jonka kirjoittivat Berry Gordy, Hal Davis, Bob West ja Willie Hutch.

Kaksoisvoittajat

Olen jo hieman kirjottanutkin Ed Sheeranin brittilistan valloituksesta, mutta palaan vielä aiheeseen. Sheeran siis on ensimmäinen artisti, joka debytoi samalla viikolla sijoilla 1 ja 2, mutta ei toki ensimmäinen artisti, joka kykenee nappaamaan kaksoisvoiton ylipäätään. Tässä lista niistä:

The Beatles (1963 ja vuodenvaihteessa 1967–68)

John Travolta (1978)

John Lennon (1981)

Frankie Goes to Hollywood (1984)

Madonna (1985)

Justin Bieber (2015–16)

Ed Sheeran (2017)

The Shadows kuuluisi myös listaan, jos bändi olisi kreditoitu Cliff Richardin hiteille 1960 ja 1963. Donny Osmond puolestaan oli ykkösenä The Osmondsin jäsenenä vuonna 1974 (Love Me for a Reason) ja kakkosena siskonsa Marien kanssa duetolla I'm Leaving It (All) Up to You. (Kappale, jonka nimessä sulkumerkkien käyttö on ehkä parasta ikinä.)

Justin Bieber on oma lukunsa sikäli, että hän onnistui valloittamaan jopa kolme kärkisijaa noin vuosi sitten kappaleilla Love Yourself, Sorry ja What Do You Mean. Kaikki ylsivät vuorollaan myös ykkösiksi. Siinä haaste myös Sheeranille: saada nyt kakkosena oleva Castle on the Hill ykköseksi.

Kenkää itselle

Itsensä syrjäyttäminen kärjestä on erittäin harvinaista brittilistalla, mutta Justin Bieber kykeni siihen hiteillään Love Yourself ja Sorry. Samalla hän sai kolmannen ykkösensä parin kuukauden sisään. Ennen tätä syksyä hänellä ei ollut niitä yhtään. Nyt syksyllä What Do You Mean johti viisi viikkoa, Sorry kaksi ja Love Yourself toistaiseksi yhden.

Bieberin lisäksi itsensä on huipulta syrjäyttänyt vain kolme artistia: The Beatles, John Lennon ja Elvis Presley. The Beatles teki sen 1963, kun I Want to Hold Your Hand pudotti ykkössijalta She Loves Youn. Lennonilla Woman löi Imaginen vuonna 1981 ja Elvis Presleyn uudelleenjulkaisuista vuonna 2005 ykkösviikot putkeen saavuttivat Jailhouse Rock ja One Night/I Got Stung.

Sorrystä tuli muuten brittilistan ensimmäinen ykkönen, joka pääsi kärkeen ilman, että se oli ykkösviikollaan MYYDYIN single. Adelen Hello (#1, 2015) peittosi sen noin 50 kappaleen turvin, mutta striimauksissa Bieber on aivan ylivoimainen kaikkiin muihin verrattuna tällä hetkellä.

Dominanssia oikealta ja vasemmalta

Adelen 25 on jokseenkin odotetusti jotain ennennäkemätöntä, mutta tuskin kukaan oli ennustanut sen kelpaavaan Yhdysvaltojen iTunesissa 900 000 ihmiselle yhdessä päivässä. Voidaan siis pitää hyvin mahdollisena, että 25 rikkoo 'N Syncin No Strings Attachedin (2000) viikkomyyntiennätyksen 2,416 miljoonaa.

Britanniassa 25 kävi kaupaksi 300 000 kertaa päivässä ja on todennäköistä, että viikkoennätys rikkoutuu sielläkin. Nyt se on Oasisin Be Here Now'n (1997) 695 000 kpl.

25 ei ole missään striimauspalveluissa, sillä esimerkiksi Spotify ei halunnut ottaa sitä kuunneltavaksi vain Premium-tilaajille. Nuo kaikki ovat siis puhdasta vanhanaikaista myyntiä.

Lupasin perjantaina kirjoittavani sanasen Justin Bieberin mahtavasta brittilistasaavutuksesta: hänellähän on nyt kolme hittiä Britannian singlelistan kärkiviisikossa. Tuo saavutus on todellakin hyvin harvinainen, sillä tätä ennen siihen olivat kyenneet vain Frankie Laine (1953) ja John Lennon (1981).

Pitää kuitenkin muistaa, että striimauspalvelut mahdollistavat artistin koko uuden levyn kuuntelemisen joukolla ja ne kaikki kuuntelut rekisteröityvät biiseille myös singlelistalle, joten tulemme jatkossa näkemään vastaavia dominanssiviikkoja enemmänkin. Ilman striimauksia Bieberin biisit olisivat sijoilla 2, 5 ja 11, joten ihan hyvin sekin.

Tämän viikon listasta melkoinen osa on Bieberin ja One Directionin hallussa. Bieberillä on 15 kappaletta top 75:ssä, One Directionilla viisi. Joukkoon mahtuu muitakin: Eagles of Death Metalin Duran Duran -cover Save a Prayer (2015) debytoi sijalla 53 Le Bataclanin hirmuisten tapahtumien johdosta.

One More Time, One More Night: Max Martinin ykköset

Martin Karl Sandberg eli tutummin Max Martin saavutti viime viikolla jo kahdennenkymmenennen ykkösensä Hot 100 -listalla biisinkirjoittajana, kun Taylor Swiftin ja Kendrick Lamarin Bad Blood loikkasi kärkeen. Huikea saavutus. Enemmän ykkösiä ovat kirjoittaneet vain Paul McCartney (32) ja John Lennon (26).

Martin on tuottanut hiteistään 18, joka on toiseksi eniten. George Martinilla on 23 paalua tuottajana.

Martin on aina käyttänyt apuvoimia, sillä ainoastaan hänen ensimmäinen ykkösensä Britney Spearsin Baby One More Time (1998) on hänen täysin itse kirjoittamansa ja tuottamansa.

Vaikka ei ehkä uskoisi, suurin osa noista ykkösistä on itse asiassa 2010-luvulta, kiitos Katy Perryn ja Taylor Swiftin. Tässä lista:

Britney Spears – …Baby One More Time (1999)

'NSYNC – It's Gonna Be Me (2000)

Katy Perry – I Kissed a Girl (2008)

Pink – So What (2008)

Kelly Clarkson – My Life Would Suck Without You (2009)

Britney Spears – 3 (2009)

Katy Perry featuring Snoop Dogg – California Gurls (2010)

Katy Perry – Teenage Dream (2010)

Pink – Raise Your Glass (2010)

Britney Spears – Hold It Against Me (2011)

Katy Perry featuring Kanye West – E.T. (2011)

Katy Perry – Last Friday Night (T.G.I.F.) (2011)

Katy Perry – Part of Me (2012)

Maroon 5 – One More Night (2012)

Taylor Swift – We Are Never Ever Getting Back Together (2012)

Katy Perry – Roar (2013)

Katy Perry featuring Juicy J – Dark Horse (2014)

Taylor Swift – Shake It Off (2014)

Taylor Swift – Blank Space (2014)

Taylor Swift featuring Kendrick Lamar – Bad Blood (2015)

Tänä vuonna Martin on ottanut suojiinsa Tori Kellyn, jonka Nobody Love on ollut pikkuhitti ympäri maailman. Kellyn esikoisalbumi Unbreakable Smile ilmestyy juhannuksen jälkeen.

Joulu, popjuhlista jaloin

Musiikki liittyy jouluun enemmän kuin mihinkään muuhun juhlaan vuoden mittaan ja on aina kiinnostavaa seurata, miten (yleensä samat) kappaleet käyttäytyvät listoilla. Brittilistalla The Poguesin ja Kirsty MacCollin Fairytale of New York (#2, 1987) on viettänyt kaksi viikkoa sijalla 11, joka on sen paras saavutus sitten vuoden 2007, jolloin biisi kävi peräti neljäntenä. Kaikkiaan Fairytale of New York on ollut top 20 -hitti nyt kymmenenä vuonna putkeen eli siitä lähtien kun lataukset otettiin mukaan listalaskentaan.

On vaikea sanoa, johtuuko Fairytale of New Yorkin hyvä menestys tänä vuonna suhteessa laskeneesta singlemyynnistä vai kasvaneesta streaming-kuuntelujen määrästä.

Muut brittilistan joulunajan vakiohitit ovat Mariah Careyn All I Want for Christmas Is You (#2,1994), Whamin Last Christmas (#2, 1984), Wizzardin I Wish It Could Be Christmas Everyday (#4, 1973), Chris Rean Driving Home for Christmas (#33, 2007), Shakin' Stevensin Merry Christmas Everyone (#1, 1985) ja Sladen Merry Xmas Everybody (#1, 1973). Myös Band Aidin Do They Know It's Christmas (#1, 1984) näyttäytyy tasaisin väliajoin ainakin top 75:ssä, samoin East 17:n Stay Another Day (#1, 1994). Häntäpäähän saatiin tänä vuonna myös uusi tulevaisuuden klassikkoehdokas, kun Michael Bublén versio It's Beginning to Look a Lot Like Christmasista (2011) eteni juuri 61:nneksi.

Yksi meillä suosittu brittikappale menestyy kuitenkin kotimarkkinoilla hyvin keskinkertaisesti. John Lennonin ja Yoko Onon Happy Xmas (War Is Over) (#2, 1972) ei ole päässyt top 75 -listalle sitten vuoden 2008. Meillä se oli kaupallisten radioiden toiseksi soitetuin viime vuonna.

Röyhkeää manipulointia

Magicin Rude saattaa tipahtaa torstaina Hot 100 -listan kärkipaikalta jopa viidenneksi. Se ei ole millään muotoa jyrkin pudotus, ei edes tällä vuosikymmenellä, mutta pisti tutkimaan aihetta ja kyselemään siitä asiantuntijoilta. Kävi ilmi, että dramaattisimmat putoamiset kärjestä ovat seuraavat:

1–15 Billy Preston – Nothing from Nothing (1974)
1–15 Dionne Warwick and The Spinners – Then Came You (1974)
1–12 Simon and Garfunkel – The Sound of Silence (1966)
1–12 Barry White – Can't Get Enough of Your Love, Babe (1974)
1–12 Andy Kim – Rock Me Gently (1974)
1–12 Stevie Wonder – You Haven't Done Nothin' (1974)
1–12 Bachmann-Turner Overdrive – You Ain't Seen Nothing Yet (1974)
1–12 John Lennon – Whatever Gets You Thru the Night (1974)
1–11 Diana Ross – Theme from Mahogany (Do You Know Where You're Going To?) (1976)

Mietitte varmaan mitä tapahtui tuona "nothingien" vuonna 1974. Tuolloin listan koontimetodit olivat pahasti retuperällä ja uudelleenjärjestelyn jälkeen muun muassa You Ain't Seen Nothing Yet loikkasi top 30:n ulkopuolelta kahdeksanneksi.

Ennen muutosta radiolistat laadittiin soittolistojen hierarkian mukaan, eli kappaleen sijoittuminen aseman soittolistalla määritti sen saamat pisteet. Huhutaan myös, että Hot 100:n silloinen päällysmies Bill Wardlow otti vastaan lahjuksia parempia listasijoituksia vastaan. Nuo pudotukset vuonna 1974 olivat hämmästyttävän samankaltaisia keskenään. Niin tai näin, ykkönen ei ole pudonnut ulos top tenistä suoraan ulos siis kertaakaan sitten vuoden 1976.