Idol- ja X Factor -voittajien ensimmäiset singlet olivat Britanniassa listailmiö pitkälle 2010-luvulle asti, ja niitä vastaan perustettiin jopa onnistuneita vastakampanjoita (Rage Against the Machinen Killing in the Namen joululistan ykkössija vuonna 2009). Yhdysvaltojen Hot 100 -listalla kykykisasinkkujen suosio jäi pitkällä tähtäimellä maltillisemmaksi, mutta niillä päästiin toki kärkeen, etenkin aikana, jolloin digilatauksia ei vielä huomiotu listoille, vaan kaikki myyntipisteet tulivat kuolevasta cd-myynnistä.
Ensimmäinen 2000-luvun uuden aallon kykykisavoittajan hittisingle Yhdysvalloissa oli ensimmäisen American Idolin vieneen Clay Aikenin This Is the Night, joka debytoi Hot 100 -listan kärjessä kesäkuussa 2003 pysyen siellä kaksi viikkoa. Samalla viikolla sen kanssa julkaistiin Idol-kisan kakkosen Ruben Studdardin version Flying Without Wingsistä, joka debytoi kakkosena. This Is the Nightin toiseksi puoleksi oli tuupattu maailman kulunein Bridge Over Troubled Water.
This Is the Night ei ollut kovin pitkäikäinen listamenestys. Se viihtyi Hot 100 -listan top tenissä ainoastaan neljä viikkoa. Aiken saavuttikin ehkä kestävämmän hitin myöhemmällä singlellä Invisible, joka ylsi ainoastaan 37:nneksi, mutta menestyi radiosoitossa niin hyvin, että jaksoi listalla 20 viikkoa.
Striimausaikana This Is the Nightia ei muisteta juuri lainkaan – sillä on vain 353 000 kuuntelua Spotifyssa. Kappaleesta ei taida olla edes virallista videota Youtubessa, joten linkataan tähän Idol-esitys. Mainitulla Invisiblellä on sentään 4,2 miljoonaa Spotify-kuuntelua.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti