torstai 15. marraskuuta 2012

Listanimi: Aerosmith


Vihjaisin jo katsauksessa Aerosmithin kummallisesta brittilistaurasta, mutta paneudutaan siihen nyt tarkemmin. Jo 1970-luvulla jenkkimenestystä niittänyt rockbändi tosiaan listautui Britanniassa vasta hittialbumillaan Permanent Vacation (#37, 1987). Meillä Suomessa listakuparisen rikkoutumiseen meni vielä pidempään – siinä onnistui vasta Pump (1989).

Kotimaassaan USA:ssa Steven Tyler, Joe Perry ja kumppanit olivat listanimiä heti nimettömästä esikoisalbumistaan (#21, 1973) lähtien. Levyn Dream On -sinkusta tuli heti bändin ensimmäinen Hot 100 -hittikin: se ylsi 59:nneksi ja uudelleenjulkaisuna peräti kuudenneksi pari vuotta myöhemmin. Seuraajalta Get Your Wingsiltä (#70, 1974) ei lohkaistu hittejä, mutta levy onnistui aikojen saatossa myymään triplaplatinaa.

Toys in the Attic (1975) vei bändin jo albumilistan 11:nneksi ja Sweet Emotionista tuli top 40 -hitti. Albumilta löytyy Walk This Way, joka Dream Onin tapaan julkaistiin kahteen kertaan. Jälkimmäisellä kerralla se ylsi kymmenenneksi ja siis bändin toiseksi top ten -hitiksi.

Rocksista (#3, 1976) tuli Aerosmithin ensimmäinen top ten -albumi, mutta seuraavaa saatiin odottaa peräti 13 vuotta, kunnes Pump ylsi viidenneksi ja myi peräti seitsenkertaista platinaa. Sitä ennen Permanent Vacationin (#11, 1987) singlet Dude (Looks Like a Lady) ja Angel  kehittyivät Hot 100 -hiteiksi. Jälkimmäisestä tuli kolmossijallaan bändin siihen mennessä suurin menestys. Toki Run DMC:n versioima Walk This Way (#4, 1986) oli jo ehtinyt palauttaa Aerosmithin parrasvaloihin.

Top ten -vauhtia jatkoivat Pumpin sinkut Love in an Elevator (#5, 1989), Janie's Got a Gun (#4, 1989) sekä What It Takes (#9, 1990). Bändin ensimmäiseksi jenkkiykköseksi pamahtaneen Get a Grip -albumin (1993) singlet menestyivät tasaisesti, mutta yksikään ei päässyt Hot 100 -listan top teniin.

Myös Nine Lives (1997) aloitti albumilistan kärjestä, mutta vasta Armageddon-soundtrackilla (1998) julkaistu I Don't Want to Miss a Thing räjäytti pankin totaalisesti. Siitä tuli yksi 1990-luvun suurimmista hiteistä ja bändin ensimmäinen, ja toistaiseksi ainoa, Hot 100 -listan ykkönen. Britanniassakin se myi valtavasti, vaikkei yltänyt nelossijaa korkeammalle.

Just Push Play -albumin (#2. 2001) Jaded oli vielä iso jenkkihitti (#7, 2001), mutta sen jälkeen Aerosmithia ei ole nähty Hot 100 -listalla lainkaan. Steven Tyler ylsi sinne viimevuotisella sooloviritelmällään (It) Feels So Good (#35, 2011).

Britannian singlelistalle Aerosmith pääsi vasta Run DMC:n siivellä, ja heti kahdeksanneksi, mutta ensimmäistä ihan omaa top ten -sinkkua jouduttiin odottamaan I Don't Want to Miss a Thingiin asti.  Nuo kaksi ovat myös bändin ainoat top ten -singlet! Top 20 -menestyksiä on kuitenkin kaikkiaan kahdeksan.

Permanent Vacation siis oli heidän ensimmäinen lista-albuminsa Britanniassa. Ensimmäiseksi top ten -albumiksi eteni jo Pump (#3, 1989) ja top ten -lättyjä on kertynyt kaikkiaan kuusi – viimeisimpänä O Yeah -kokoelma (#6, 2002). USA:ssa heillä on muuten kaikkiaan yhdeksän top ten -albumia. Meillä Suomessa bändin ehdottomasti myydyin levy on Big Ones -kokoelma (1994), joka valloitti top ten -sijoitukset myös Atlantin molemmin puolin.


Ei kommentteja: