Suosituin yksittäinen musiikkiesitys sekä Yhdysvalloissa että Britanniassa on Mariah Careyn All I Want for Christmas Is You (1994), joka oli Britannian kakkonen (ACR-statuksestaan huolimatta) ja nousi eilen julkistetulla Yhdysvaltojen Hot 100 -listalla kolmanneksi. Se keräsi jouluaattona ennätykselliset 10,8 miljoonaa kuuntelua Spotifyssa ja oli hetken myös Apple Musicin suosituin.
Mariahin jälkeen maku erkani selvästi: Whamin Last Christmas (1985) on Britanniassa lähes All I Wantin tasoinen suosikki, Yhdysvalloissa iso hitti, mutta ei samanlainen standardi. Yhdysvalloissa sen sijaan suositaan 1950- ja 1960-lukujen joululauluja, kuten Rockin' Around the Christmas Tree ja It's the Most Wonderful Time of the Year, ja jopa vanhempiakin, kuten Irving Berlinin White Christmas, jonka tunnetuimman eli Bing Crosbyn esittämän version syntymäajaksi merkitään 1942.

(Pitää muistaa, että vaikka myös All I Want for Christmas Is You on ollut hitti ”aina”, sekin pääsi listoille ensimmäisen kerran vasta Hot 100 -sääntöjen muututtua myyntisinkuista kappalelähtöisemmiksi vuonna 2000.)
Ensi vuonna kalenteri suosii joululauluja vielä hivenen enemmän, joten voimme odottaa taas uusia vanhoja top ten -hittejä sekä Yhdysvalloissa että Britanniassa, mikä on tavallaan hyvin virkistävää. Ensimmäisinä ehdokkaina tulevat mieleen meilläkin tuttu Gene Autryn Rudolph the Red-Nosed Reindeer Yhdysvalloissa sekä Chris Rean Driving Home for Christmas Britanniassa. Vai nähdäänkö listoilla sääntömuutoksia ja joululaulujen invaasio torpataan? Sitä en kannata lainkaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti