sunnuntai 12. toukokuuta 2013

Listakatsaus, vko 20

Billboard Hot 100, Top 10

1. (2.) Macklemore and Ryan Lewis feat. Ray Dalton – Can’t Hold Us
2. (1.) Pink featuring Nate Ruess – Just Give Me a Reason
3. (5.) Justin Timberlake – Mirrors
4. (3.) Rihanna featuring Mikky Ekko – Stay
5. (6.) Bruno Mars – When I Was Your Man
6. (4.) Macklemore and Ryan Lewis feat. Wanz – Thrift Shop
7. (9.) Icona Pop featuring Charli XCX – I Love It
8. (10.) Imagine Dragons – Radioactive
9. (13.) Florida Georgia Line featuring Nelly – Cruise
10. (8.) Pitbull featuring Christina Aguilera – Feel This Moment

Macklemoren ja Ryan Lewisin ensimmäiset singlet The Heist -albumilta valuivat Youtubeen jo aikoja sitten, mutta kun ketsuppipullon korkki avautui Thrift Shopin myötä, kaksikon menestys on ollut huimaa. Can’t Hold Us nousi nyt heidän toiseksi ykkösekseen. Kertosäkeessä laulavalle Ray Daltonille se on ensimmäinen listahitti ylipäätään.
Ei mikään mullistava ennätys, mutta kiinnostava tieto: Macklemore and Ryan Lewis on historian ensimmäinen duo, joka on vienyt kaksi ensimmäistä singleään Hot 100 -listan kärkeen.
Justin Timberlaken Mirrors eteni kolmanneksi. Hänen The 20/20 Experience -albuminsa on myynyt erittäin hyvin, mutta siinä missä Futuresex/Lovesoundsilta (2006) lohkaistiin kolme ykköstä, uutuudelta ei ole vielä irronnut ainuttakaan – kaksi isoa hittiä toki.
Florida Georgia Linen Cruise on saanut toisen elämän Nellyn tähdittämän uuden version avulla. Se palasi nyt top teniin yhdeksänneksi. Toistaiseksi korkein sijoitus, kahdeksas, tuli muutama viikko sitten.
Selena Gomez sai uransa ensimmäisen top 20 -hitin Come and Get Itin noustua 23–14. Hänen myydyin singlensä on kuitenkin vielä jonkin aikaa The Scenen kanssa esitetty Love You Like a Love Song (#22, 2011), joka kehittyi pitkäikäiseksi hitiksi. 16:nneksi edennyt Wagon Wheel on puolestaan jo nyt Darius Ruckerin soolouran suurin menestys.
J. Cole ja Miguel nappasivat kumpikin toisen top 20 -merkintänsä Power Tripin hiivittyä pykälän juuri sijalle 20. Edellä sinnittelee kappale nimeltä #thatPower ja keskenään samantyyppisesti nimettyjä biisejä löytyy alempaakin: Billy Curringtonin Hey Girl debytoi 75:ntenä ja muutaman sijana alempana kipuaa Kip Mooren Hey Pretty Girl.


USA:n albumit, Top 10

1. (-) Kenny Chesney – Life on a Rock
2. (1.) Michael Bublé – To Be Loved
3. (3.) Justin Timberlake – The 20/20 Experience
4. (2.) Fantasia – Side Effects of You
5. (11.) Macklemore and Ryan Lewis – The Heist
6. (6.) Blake Shelton – Based on a True Story
7. (10.) Pink – The Truth About Love
8. (13.) Bruno Mars – Unorthodox Jukebox
9. (-) Randy Rogers Band – Trouble
10. (15.) Imagine Dragons – Night Visions

Kantrin todellisiin megatähtiin lukeutuva Kenny Chesney julkaisee albumin suunnilleen joka vuosi. Nyt Life on a Rock debytoi selvästi ykkösenä, aivan kuten kuusi hänen albumiaan ennen sitä. Viimevuotinen Welcome to the Fishbowl tosin joutui tyytymään kakkossijaan, koska samalla viikolla ilmestyi Justin Bieberin Believe. Chesneyllä on yhteensä 11 top ten -albumia.
Kantria on myös sijalla yhdeksän Randy Rogers Bandin ansiosta. Trouble on heidän toinen top ten -albuminsa. Vajaan kolmen vuoden takainen Burning the Day piipahti kahdeksantena.
Muuten top teniin ei tunkenut liialti uutuuksia, joten Macklemoren The Heistin kaltaiset vanhemmat albumit saivat tilaisuuden hiipiä sijoituksissa mitaten kohti kärkeä.
HIMin Tears on Tape debytoi siis 15:ntenä. Se on heidän kolmas top 20 -noteerauksensa ja mukava parannus Screamworks: Love in Theory and Practicen (2010) 25. tilaan. Bändin korkeimmalle yltänyt julkaisu on Venus Doom (#12, 2007), mutta myydyin tietenkin kultalevyn tienannut Dark Light (#18, 2005).
Iron Man 3 -elokuvan soundtrack nappasi 16. sijan ja American Idol -finalisti Jessica Sanchezin esikoisalbumi Me, You and the Music aloitti paikalta numero 26.
LL Cool J oli joskus merkittävä lista-artisti, mutta noin viiden vuoden tauko ja monet muutkin asiat ovat vaikuttaneet siihen, että Authentic debytoi vasta 23:ntena. Räppäri saavutti kuusi top ten -albumia putkeen vuosina 1997–2008. G.O.A.T.: Greatest of All Time ylsi ykköseksi vuonna 2000, mutta ei missään nimessä ole hänen myydyin levynsä – se titteli mennee Mama Said Knock You Outille (#16, 1990).


Britannian singlet, Top 10

1. (1.) Daft Punk featuring Pharrell Williams – Get Lucky
2. (-) Chris Malinchak – So Good to Me
3. (4.) Passenger – Let Her Go
4. (2.) Rudimental featuring Ella Eyre – Waiting All Night
5. (3.) Macklemore and Ryan Lewis featuring Ray Dalton – Can’t Hold Us
6. (-) Armin van Buuren feat. Trevor Guthrie – This Is What It Feels Like
7. (6.) David Guetta featuring Ne-Yo & Akon – Play Hard
8. (5.) Calvin Harris featuring Ellie Goulding – I Need Your Love
9. (7.) will.i.am featuring Justin Bieber – #thatPOWER
10. (8.) Pink featuring Nate Ruess – Just Give Me a Reason

Get Luckylle ei näy välittömiä pysäyttäjäehdokkaita Britannian singlelistalla. Se myi taas rutkasti enemmän kuin pahin uhkaaja, kakkosena debytoinut Chris Malinchakin tanssihitti So Good to Me, joka on newyorkilaistuottajan ensimmäinen listamerkintä.
Myös pitkän linjan hollantilais-dj Armin van Buuren sai vasta nyt ensimmäisen top ten -singlensä This Is What It Feels Liken debytoitua kuudentena. Sen laulaa kanadalainen Trevor Guthrie. Van Buurenilla ei ole liiemmälti muitakaan menestyksiä: Communication (2000) pääsi 18:nneksi.
Gabrielle Aplin saavutti kolmannen top 20 -sinkkunsa Panic Cordin aloitettua sijalta 19. Kaksi edellistä ylsivät toki top teniin ja Frankie Goes to Hollywood -cover The Power of Love (2012) ihan ykköseksikin.
Paramoren Still Into Youn viimeisen viiden viikon sijoitusrivi on varsin mielenkiintoinen: 26-32-37-32-26.
Mariah Carey keikkuu joka vuosi top 40:ssä joululaulullaan, mutta nyt pitkästä aikaa myös sen sesongin ulkopuolella, kun #Beautiful debytoi 39:ntenä. Edellinen top 40 -single on Bye Bye (#30, 2008). #Beautifulin Careyn kanssa duetoi Miguel, jolle top 40 -merkintä on peräti ensimmäinen.
John Legendin viime vuonna neljäntenä käynyt Ordinary People (2004) palasi 36:nneksi ja The Black Eyed Peasin Where Is the Love (#1, 2003) 40:nneksi.


Britannian albumit Top 10

1. (-) Caro Emerald – The Shocking Miss Emerald
2. (1.) Rudimental – Home
3. (-) Hugh Laurie – Didn’t It Rain
4. (2.) Michael Bublé – To Be Loved
5. (-) Alison Moyet – The Minutes
6. (3.) Pink – The Truth About Love
7. (-) Lady Antebellum – Golden
8. (6.) Passenger – All the Little Lights
9. (4.) Emeli Sandé – Our Version of Events
10. (12.) Bastille – Bad Blood

Hollantilaisen jazz-laulaja Caro Emeraldin Deleted Scenes from the Cutting Room Floor breikkasi Britanniassa toissa vuonna ja myi platinaa yltäen parhaimmillaan neljänneksi. Nyt hänen uutuutensa The Shocking Miss Emerald aloitti suoraan ykköspaikalta.
Näyttelijä-laulaja-kirjailija Hugh Laurie on niin ikään toista kertaa top viidessä Didn’t It Rainin debytoitua kolmantena. Hänen esikoisalbuminsa Let Them Talk (2011) kävi kakkosena ja myi kultaa.
Hieman pidempi muusikon ura on takanaan Alison Moyet'lla, jonka kahdeksas sooloalbumi The Minutes nappasi hienosti viidennen tilan. Se on hänen neljäs viides top ten -albuminsa. Ykkösiäkin on kaksi: Alf (1984) sekä The Singles -kokoelma (1995). Moyet’han tunnetaan myös Yazoon laulajana. Bändi ehti levyttää vain kaksi studioalbumia, jotka nekin saavuttivat listasijat 1 ja 2.
Kantriyhtye Lady Antebellum on ollut Britanniassa melko suosittu ja tulevan viikon USA:n ykkösalbumi Golden nappasi nyt seitsemännen sijan brittilistalta. Se on heille kolmas top ten -sijoitus, korkeimmalla on käynyt Own the Night (#4, 2011), mutta Need You Now (#8, 2010) myi enemmän, platinaa.
Noah and the Whalen neljäs albumi Heart of Nowhere päätyi 13:nneksi. Pieni pettymys peräti platinaa myyneen Last Night on Earthin (#8, 2011) jälkeen.
Post-punk-yhtye Savagesin esikoinen Silence Yourself pääsi 19:nneksi ja Public Service Broadcastingin ensimmäinen kokopitkä Inform, Educate, Entertain 21:nneksi. Sekä Armin Van Buuren että Thea Gilmore saivat ensimmäiset top 40 -albuminsa Intensen ja Regardlessin päästyä sijoille 37 ja 39.

2 kommenttia:

Timo kirjoitti...

Mahtavaa että Alison Moyet menestyy taas. Mutta huomautanpa, että Hugh Laurien muusikonurallakin on mittaa. Hänen (pääasiassa pianon)soitantansahan oli tärkeässä roolissa A Bit of Fry and Laurie -sarjassa 80/90-lukujen vaihteessa.

Markus kirjoitti...

Kiitos huomiosta! En olekaan liiemmälti tutkinut Laurien muusikon uraa. Viimevuotinen Let Them Talk tuli ihan puskista minulle.

Moyet on ollut viimeksi studioalbumilla noin ylhäällä vuonna 1987. Levy-yhtiö Cooking Vinyl näyttää profiloituneen muiden lafkojen hylkäämien konkareiden levyjen julkaisemiseen.