Metallista Suomi-kuvaa

Nightwishin uuden Yesterwynde-albumin innoittamana ajattelin tutkailla suomalaisten metallibändien sijoituksia Britannian albumilistalla. Olen useaan kertaan raportoinut, että ainoa suomalainen top ten -levy brittilistalla on The Rasmuksen Dead Letters (#10, 2004), mutta sitä ei voi hyvällä tahdollakaan luonnehtia metalliksi.

Siispä fokukseen kannattaa asettaa kolme muuta 2000-luvun menestysyhtyettä Nightwish, HIM ja Children of Bodom.

Nightwish pääsi aikoinaan erittäin lähelle The Rasmuksen sijoitusta Endless Forms Most Beautifulin (2015) napattua peräti 12. sijan. Heillä on mukavasti kolme top 40 -levyä.

HIM:n ura on albumipuolella hyvin Nightwishin kaltainen. Korkein noteeraus on Dark Lightin (2005) 18. sija. Sen lisäksi bändi on yltänyt kuitenkin singlelistan top 40:ään jopa kuudesti, mikä tekee siitä omalla tavallaan sitkeimmän suomalaisen lista-artistin saarivaltakunnassa.

Children of Bodomilta top 40 -raja jäi ylittämättä, mutta Blooddrunk (2008) sentään piipahti 44:ntenä.

Yesterwynde näyttäytyi maanantain väliaikatiedoissa muuten 23:ntena, eli siitä ei tule Nightwishin merkittävintä lista-albumia, mutta top 75- tai top 100 -paikka lienee hyvin mahdollinen. Niitä suomalaisilla ei vieläkään ole kasassa liikaa.

Maailman kahdeksanneksi kaunein

Nightwishin Endless Forms Most Beautiful nappasi erinomaisia sijoituksia ympäri maailmaa, vaikka kärkeen se pääsi Suomen lisäksi ainoastaan Tsekissä. Saksasta tuli hienosti kakkossija ja brittilistalta sekä USA:n albumilistalta uran parhaat sijoitukset 12 ja 34.

Saksalainen Mediatraffic koostaa yhä ansiokkaasti listaa maailman myydyimmistä viikoittain ja sen mukaan Endless Forms Most Beautiful oli kahdeksanneksi suosituin. Kärjessä on korealainen Exo, kakkosena japanilainen Southern All Stars ja kolmantena brittiläinen The Prodigy. Mediatrafficin lista perustuu kokonaan perinteiseen myyntiin vielä toistaiseksi. Viikkolistan voi tsekata täältä.

Nightwishilla on nyt kaksi top 40 -albumia brittilistalta, yhtä monta kuin HIMillä. Nightwishin sijoitukset ovat tulleet Dark Passion Playllä (#25, 2007) ja Endless Forms Most Beautifulilla (#12, 2015), HIMin Dark Lightilla (#18, 2005) ja Venus Doomilla (#31, 2007). Kuten tuli jo mainittua aiemmin, Yhdysvalloista HIMillä on huikeasti jopa neljä top 40 -sijoitusta, joista kolme top 20 -tasolla, parhaana Venus Doomin 12. tila. Vieläkö joskus nipistettäisiin se top ten -paikka?

Lunta tupaan

Britannian sinkkulistalle tuppautuu joskus melko kiinnostavia kappaleita, jotka listautuvat top 75:een ensimmäistä kertaa vaikka ovat ikivanhoja ja kenties jopa klassikoita. Tällä viikolla sellainen on Dean Martinin Let It Snow, Let It Snow, Let It Snow (1959), joka debytoi 70:ntenä. Kappalehan ei tietenkään ole Martinin oma eikä hän esittänyt sitä edes kolmantena, mutta jostain syystä nimenomaan hänen versionsa poimittiin taannoin NOW Christmas -kokoelmalle, jonka avulla se varmaan myös ylsi listalle.

Martinin uralle siunaantui vain yksi ykkönen (Memories Are Made of This, 1956), mutta neljä kakkosta.

STT levitti jälleen masentavaa rocklistapropagandaansa ympäri suomalaista mediaa. Nightwishin rockalbumilistaseikkailuihin takertuivat muun muassa Aamulehti ja Hesari. Tuo lista tuskin kiinnostaa ketään ja on siitä obskuureimmasta päästä, mutta virallinen yhtä kaikki. Oikeassa elämässä 69:nneksi yltänyttä Imaginaerumia ostettiin suurin piirtein 7500 kpl, mikä lienee aika lailla linjassa 25:ntenä debytoineen Dark Passion Playn (2007) avausviikon kanssa.