keskiviikko 30. marraskuuta 2016

Listaklassikko: Toni Braxton – Un-break My Heart (1996)

Nyt ollaan todellisen megaklassikon kimpussa – ja "kirjoittajan pallilla häärii" taas Diane Warren. Toni Braxton oli vuonna 1996 jo hyvin tuttu nimi Yhdysvaltojen Hot 100 -listalla, sillä jo nimettömältä esikoiselta (#1, 1993) irtosi kolme top ten -hittiä.

Vasta Secrets (#2, 1995) toi kuitenkin Braxtonille hänen ensimmäiset ykkössinglensä: kahden a-puolen single You’re Makin’ Me High/Let It Flow kävi ensin kärjessä ja sitten esiin putkahti Un-break My Heart, megaballadien megaballadi, joka johtikin listaa peräti 11 viikkoa vuodenvaihteessa 1996–97.

Tuo aika oli erityisen suosiollista r&b-slovareille, mutta vuosituhannen vaihteen pophuumassa Braxtonillakin alkoi olla vaikeuksia. Hän ylsi top teniin vielä He Wasn’t Man Enoughilla (#2, 2000), mutta on saavuttanut sen jälkeen vain kolme Hot 100 -merkintää eikä yhtään 14 vuoteen. Tuorein pophitti on The Neptunesin tuottama Hit the Freeway (#86, 2002).

maanantai 28. marraskuuta 2016

Kirkas klassikko

The Killers alkaa yhtyeenä olla popkulttuurin ja listojen näkökulmasta ns. menneen talven lumia, mutta heidän suurin hittinsä Mr. Brightside (#10, 2004) jatkaa voittokulkuaan: se on viettänyt Britannian singlelistan top sadassa 148 viikkoa ja on heidän ylivoimaisesti myydyin singlensä, vaikka ei ikinä ole yltänyt viikkolistoilla kymmenettä tilaa ylemmäs (heillä on jopa kolme top 3 -visiittiä).

Noista 148 viikosta Mr. Brightside on ollut top 75:ssä vain 30 eli se on viettänyt sijoilla 76–100 hämmästyttävästi 118 viikkoa. Tuoreella listalla se nousi kaksi sijaa 83:nneksi. Top 75:ssä Mr. Brightside kävi viimeksi tänä keväänä.

The Killersin onneksi Mr. Brightside elää ja voi hyvin, sillä heidän tuoreet hittinsä ovat jääneet suhteellisen vähälle huomiolle. 2010-luvun singleistä kaksi on kuitenkin päässyt top 40:ään, Runaways (2012) jopa top 20 -tasolle 18:nneksi.

perjantai 25. marraskuuta 2016

Listakatsaus, vko 48

Billboard Hot 100, Top 20

1. (1.) Rae Sremmurd featuring Gucci Mane – Black Beatles
2. (2.) The Chainsmokers featuring Halsey – Closer
3. (3.) The Weeknd featuring Daft Punk – Starboy
4. (7.) Ariana Grande featuring Nicki Minaj – Side to Side
5. (4.) twenty one pilots – Heathens
6. (6.) Bruno Mars – 24K Magic
7. (5.) DJ Snake featuring Justin Bieber – Let Me Love You
8. (8.) Zay Hilfigerrr & Zayion McCall – Juju on That Beat (TZ Anthem)
9. (9.) D.R.A.M. featuring Lil Yachty – Broccoli
10. (10.) Maroon 5 featuring Kendrick Lamar – Don’t Wanna Know
11. (13.) Gnash featuring Olivia O’Brien – I Hate U I Love U
12. (18.) Aminé – Caroline
13. (12.) Major Lazer featuring Justin Bieber & MØ – Cold Water
14. (17.) Drake – Fake Love
15. (19.) Hailee Steinfeld & Grey featuring Zedd – Starving
16. (13.) Shawn Mendes – Treat You Better
17. (22.) Alessia Cara – Scars to Your Beautiful
18. (16.) Justin Timberlake – Can’t Stop the Feeling!
19. (15.) Sia featuring Sean Paul – Cheap Thrills
20. (19.) Sia featuring Kendrick Lamar – The Greatest

Hot 100 -listalla vaihdetaan ylivoimaisesta ykkösestä toiseen: Rae Sremmurdin ja Gucci Manen Black Beatles johtaa 40 prosenttia kakkosena jatkavaa Closeria korkeammin pistein eikä liene hyytymässä ihan heti.
Ariana Granden ja Nicki Minajin Side to Side nousi neljänneksi. Muita liikehdintöjä top tenissä ei juuri olekaan, joten katseet kääntyvät sijalle 12, jonne eteni Aminén läpimurtohitti Caroline. Alessia Caran Scars to Your Beautiful nousi top 20 -tasolle 17:nneksi. Hänen toistaiseksi suurin hittinsä on Here (#5, 2015).
Jon Bellionin All Time Low nousi top 40:ään 42–35. Se on ensimmäinen top 40 -merkintänsä, mutta Hot 100 -kuparisen rikkoi jo vierailu Zeddin Beautiful Now’lla (#64, 2015).
Leonard Cohenin Hallelujah debytoi Hot 100 -listalla sijalla 59. Se on Cohenin ensimmäinen Hot 100 -merkintä ylipäätään, mutta muiden esittämänä Hallelujah on vieraillut jo useastikin, korkeimmillaan sijalla 13. Samanaikaisesti Pentatonixin versio Hallelujahista on sijalla 56.


USA:n albumit, Top 20

1. (-) A Tribe Called Quest – We Got It from Here...Thank You 4 Your Service
2. (4.) Pentatonix – A Pentatonix Christmas
3. (3.) Soundtrack – Trolls
4. (5.) Rae Sremmurd – Sremmlife 2
5. (8.) Drake – Views
6. (9.) Original Broadway Cast – Hamilton: An American Musical
7. (48.) Leonard Cohen – You Want It Darker
8. (6.) The Chainsmokers – Collage (EP)
9. (-) Sting – 57th and 9th
10. (12.) Soundtrack – Suicide Squad: The Album
11. (-) Garth Brooks and Trisha Yearwood – Christmas Together
12. (7.) Various Artists – NOW 60
13. (-) Leonard Cohen – The Essential Leonard Cohen
14. (17.) Ariana Grande – Dangerous Woman
15. (15.) twenty one pilots – Blurryface
16. (16.) Chris Stapleton – Traveller
17. (-) Joe – #MYNAMEISJOETHOMAS
18. (36.) Pentatonix – That’s Christmas to Me
19. (18.) Travis Scott – Birds in the Trap Sing McKnight
20. (2.) Alicia Keys – HERE

A Tribe Called Quest oli 1990-luvulla räpin suuria ja on yhä niin suuri, että paluualbumi We Got It from Here...Thank You 4 Your Service debytoi Yhdysvaltojen albumilistan kärjessä. Se on ryhmän toinen ykkönen, noin 20 vuotta edellisen jälkeen. Beats, Rhymes and Life ylsi kärkeen elokuussa 1996.
Viikon toiseksi suosituinta levyä, Garth Brooksin Ultimate-boksia ei nähdä listalla, sillä sen hinta oli liian alhainen. Levy debytoi neljän viikon kuluttua, jos silloin vielä myy tarpeeksi listalle päästäkseen. Brooksilla on kuitenkin mukana yksi levy top 20:ssa, sillä Trisha Yearwoodin kanssa tehty joululevy Christmas Together avasi sijalta 11. Se on Yearwoodin korkein sijoitus 11 vuoteen.
Pentatonixin A Pentatonix Christmas nousi kakkoseksi petraten aiempaa parastaan pykälällä ja samoin Rae Sremmurdin Sremmlife 2 nousi portaan neljänneksi. Nelossija on heille koko uran paras.
Leonard Cohenin You Want It Darker palasi top teniin ja merkkautti oman korkeimman sijoituksensa eli seitsemännen tilan. Syynä on tietenkin hänen menehtymisensä pari viikkoa sitten. Lisäksi The Essential -kokoelma (2002) debytoi 13:ntena.
Stingin 57th and 9th debytoi yhdeksäntenä. Se on englantilaistähden 11 top ten -levy sooloartistina. Lisäksi The Police saavutti neljä.
Joen kamalasti nimetty #MynameisJoeThomas pääsi 17:nneksi.
Kuten viikolla kerroin, Bon Jovin This House Is Not for Sale romahti järkyttävästi ykköspaikalta 43:nneksi. Sen prosentuaalinen nytkähdys (yli 90 %) on historian rajuimpia. Itse asiassa rajuin, jos joululevyjä ei oteta huomioon. Sijoituksissa sukellus onkin jyrkin.


Britannian singlet, Top 20

1. (1.) Clean Bandit featuring Sean Paul & Anne-Marie – Rockabye
2. (4.) Rae Sremmurd featuring Gucci Mane – Black Beatles
3. (3.) Little Mix – Shout Out to My Ex
4. (2.) James Arthur – Say You Won't Let Go
5. (8.) Maroon 5 featuring Kendrick Lamar – Don't Wanna Know
6. (7.) Bruno Mars – 24K Magic
7. (6.) Neiked – Sexual
8. (5.) The Weeknd featuring Daft Punk – Starboy
9. (9.) The Chainsmokers featuring Halsey – Closer
10. (10.) Hailee Steinfeld & Grey featuring Zedd – Starving
11. (12.) Drake – Fake Love
12. (11.) Sia featuring Kendrick Lamar – The Greatest
13. (14.) Ariana Grande featuring Nicki Minaj – Side to Side
14. (13.) Louisa Johnson – So Good
15. (16.) DJ Snake featuring Justin Bieber – Let Me Love You
16. (15.) Calvin Harris – My Way
17. (23.) Nevada featuring Fetty Wap & Mark Morrison – The Mack
18. (-) The Weeknd featuring Daft Punk – I Feel It Coming
19. (18.) Galantis and Hook N Sling – Love on Me
20. (17.) Shawn Mendes – Mercy

Clean Banditin, Anne-Marien ja Sean Paulin Rockabye keikkuu kolmatta viikkoa Britannian singlelistan ykkösenä. Sen takana niskaan hengittää nyt Rae Sremmurdin ja Gucci Manen Black Beatles, joka nousi kakkoseksi.
Maroon 5:n ja Kendrick Lamarin Don't Wanna Know ei startannut kovinkaan vauhdikkaasti, mutta on nyt edennyt jo viidenneksi.
Nevadan, Fetty Wapin ja Mark Morrisonin The Mack nousi 17:nneksi. Sehän on uusi versio Morrisonin Return of the Mackistä (#1, 1996).
The Weekndin kaksi uutta biisiä pääsivät molemmat top 40 -tasolle: I Feel It Coming debytoi 18:ntena ja Party Monster sijalla 33.
Tom Zanettin ja Sadie Aman You Want Me loikkasi hulppeasti 72–34. Sigman ja Birdyn Find Me eteni kolme sijaa 36:nneksi ja John Legendin Love Me Now nousi top 40 -menestykseksi (45–37).


Britannian albumit, Top 20

1. (-) Little Mix – Glory Days
2. (-) Metallica – Hardwired... to Self Destruct
3. (-) Bruno Mars – 24K Magic
4. (3.) Michael Ball and Alfie Boé – Together
5. (5.) Elvis Presley and Royal Philharmonic Orchestra – The Wonder of You
6. (1.) Olly Murs – 24 Hrs
7. (6.) Robbie Williams – The Heavy Entertainment Show
8. (8.) Michael Bublé – Nobody but Me
9. (2.) Emeli Sandé – Long Live the Angels
10. (10.) Michael Bublé – Christmas
11. (4.) Cliff Richard – Just... Fabulous Rock 'n' Roll
12. (7.) Leonard Cohen – You Want It Darker
13. (9.) James Arthur – Back from the Edge
14. (12.) Alexander Armstrong – Upon a Different Shore
15. (18.) Soundtrack – Trolls
16. (14.) Phil Collins – The Singles
17. (-) UB40 – Unplugged
18. (17.) Coldplay -A Head Full of Dreams
19. (23.) Rick Astley – 50
20. (20.) Roy Orbison – The Ultimate Collection

Kuten aiemmin ennakoin, Little Mixin Glory Days debytoi Britannian albumilistan ykkösenä. Se on ryhmän ensimmäinen ykkösalbumi ja sopivasti he ovat neljällä levyllään käyneet sijoilla 1, 2, 3 ja 4. Ei tosin noin jämptissä järjestyksessä.
Kovien nimien taistelussa Metallican uutuus Hardwired...to Self Destruct pääsi kakkoseksi. Bändillä on seitsemän top ten -menestystä. He ottavat revanssin Yhdysvalloissa, missä tulossa on ykköstila.
Bruno Marsin 24K Magic debytoi kolmantena. Hänen kaksi aiempaa levyään ylsivät kärkeen asti ja toki uutuuskin voi sinne vielä päästä.
UB40:n Unplugged nappasi 17. tilan. Donna Summerin kokoelma The Ultimate Collection debytoi sijalla 30.
Uusi versio Andrea Bocellin Romanzasta (#6, 1996) ylsi 32:nneksi ja Dodien Intertwined debytoi 35:ntena.

torstai 24. marraskuuta 2016

Listaklassikko: LeAnn Rimes – Can’t Fight the Moonlight (2000)

Diane Warren on kirjoittanut lukuisia hittejä lukuisille artisteille ja aika monta elokuviin liittyvää menestyssingleä, muun muassa Aerosmithin I Don’t Want to Miss a Thingin (1998) sekä tämän LeAnn Rimesin Coyote Ugly -elokuvaan levyttämän puolinopean popcountry-hitin.

Alkuperäinen Can’t Fight the Moonlight oli nimenomaan popcountryä, mutta siitä tehtiin Euroopan markkinoille uusi popimpi remiksaus, hieman Shania Twainin suurimpien hittien tyyliin. LeAnn Rimesin profiiliin muokkaus sopi loistavasti ja hän onnistui myymään myös paljon albumeita I Need You -kokoelmalevyllään (2001), joka ylsi mm. brittilistan kärkeen ja Suomessakin neljänneksi.

Can’t Fight the Moonlight debytoi Britannian singlelistan kärjessä marraskuussa 2000 ja johti tiukasti kilpailluna aikana viikon. Siitä tuli vuoden 2001 menestynein single Australiassa.

Brittilistalla Rimes oli jo ennen Can’t Fight the Moonlightia käynyt top tenissä kahdesti ja oli pääsevä sinne vielä kerran, duetolla Ronan Keatingin kanssa vuonna 2004 (Last Thing on My Mind). Hänen tuorein brittihittinsä on Nothing Better to Do (#48, 2007).

keskiviikko 23. marraskuuta 2016

Plumps, sanoi Bon Jovi


Bon Jovin uusi levy This House Is Not for Sale yllätti Yhdysvaltojen albumilistalla ensin positiivisesti debytoimalla kärjessä ja sitten negatiivisesti romahtamalla ennätyksellisesti 43:nneksi. Sen suhteellinen sukellus kulutuksessa oli häkellyttävästi yli 90 prosenttia.

Kaikelle on toki selityksensä ja Bon Jovin kohdalla kyse on siitä, että he kauppasivat levyään yhdessä keikkalippujen kanssa. Silti sen toinen viikko oli katastrofaalisen huono verrattuna ihan mihin tahansa ykkösalbumiin.

Numeroiden valossa pudotus kärjestä 43:nneksi on siis historian jyrkin. Tämä ao. lista on näkynyt blogissa aiemminkin, mutta tässä taas päivitettynä. Bon Jovin levystä tuli ensimmäinen suoraan top 40:stä pudonnut levy.

1–43 Bon Jovi – This House Is Not for Sale (2016)
1–37 Incubus – Light Grenades (2006)
1–26 Amos Lee – Mission Bell (2011)
1–26 The 1975 – I Like It When You Sleep, for You Are So Beautiful Yet So Unaware of It (2016)
1–25 Cake – Showroom of Compassion (2011)

sunnuntai 20. marraskuuta 2016

Miesvaltaa

Britannian albumilistaa silmäillessä huomio kiinnittyy ainakin yhteen asiaan: sen kärkipää on vahvasti miehinen taistelutanner, sillä top 20:ssa on vain yksi naisartisti (Emeli Sandé kakkosena) eikä yhtyeiden riveissäkään taida naisia juuri olla. Edellisestä nais(t)en esittämässä albumilistan ykkösestä on kulunut pitkälti kolmatta kuukautta (Ward Thomasin Cartwheels syyskuussa).

Samaa trendiä on nähty singlelistalla pitkin vuotta, vaikkakin naisartisteja on ollut usein vierailemassa hiteillä. Viimeiset viisi viikkoa on menty vahvasti naisten tahtiin, sillä Little Mixin Shout Out to My Ex vietti kolme viikkoa ykkösenä ja nyt kaksi viikkoa johtaneessa Clean Banditissä on naisjäsen ja Rockabyellä vierailee brittilaulaja Anne-Marie.

Mutta striimausten aikana miesten ylivalta popissa on kenties oikeasti ollut kasvamaan päin. Syyksi on epäilty ainakin sitä, että striimauspalveluita innokkaasti kuluttuvat nuoret naiset innostuvat kenties helpoiten yhtäältä karismaattisista nuorista miesartisteista sekä toisaalta menevistä tanssibiiseistä, joita esittävät usein miehet (mahdollisesti naisten avulla kylläkin).

Albumilistalla taas näkyy paljon levyjä ostavien varttuneempien miesten vaikutus: niillä voi selittää esimerkiksi Electric Light Orchestran tai Paul Simonin ykköstiloja tai Radioheadin kahta eri visiittiä kärkeen.

Iso osa tätä on tietenkin mutuilua. Ja albumilistalla naiset saanevat paalun viimein ensi perjantaina, kun Little Mixin Glory Days kamppailee ykkössijasta Metallican Hardwired...to Self Destructia vastaan ja on tällä hetkellä johdossa väliaikatiedoissa. Little Mixille albumilistan ykköstila olisi koko uran ensimmäinen ja pieni niskalenkki rockin miehisestä maailmasta.

lauantai 19. marraskuuta 2016

Listakatsaus, vko 47

Billboard Hot 100, Top 20

1. (9.) Rae Sremmurd featuring Gucci Mane – Black Beatles
2. (1.) The Chainsmokers featuring Halsey – Closer
3. (2.) The Weeknd featuring Daft Punk – Starboy
4. (3.) twenty one pilots – Heathens
5. (4.) DJ Snake featuring Justin Bieber – Let Me Love You
6. (7.) Bruno Mars – 24K Magic
7. (6.) Ariana Grande featuring Nicki Minaj – Side to Side
8. (8.) Zay Hilfigerrr & Zayion McCall – Juju on That Beat (TZ Anthem)
9. (5.) D.R.A.M. featuring Lil Yachty – Broccoli
10. (11.) Maroon 5 featuring Kendrick Lamar – Don’t Wanna Know
11. (13.) Gnash featuring Olivia O’Brien – I Hate U I Love U
12. (12.) Major Lazer featuring Justin Bieber & MØ – Cold Water
13. (14.) Shawn Mendes – Treat You Better
14. (-) Future featuring Drake – Used to This
15. (15.) Sia featuring Sean Paul – Cheap Thrills
16. (22.) Justin Timberlake – Can’t Stop the Feeling!
17. (10.) Drake – Fake Love
18. (14.) Hailee Steinfeld & Grey featuring Zedd – Starving
19. (21.) Aminé – Caroline
20. (19.) Young M.a. – OOOUUU

Yhdysvaltojen Hot 100 -listan kärkeen jyräsi Beatles, tavallaan, sillä Rae Sremmurdin ja Gucci Manen Black Beatles loikkasi huikeasti yhdeksänneltä sijalta ykköseksi. Se on molempien esittäjien ensimmäinen ykköshitti ja syrjäytti Closerin 12 viikon jälkeen. Kaikkiaan seitsemän hittiä on johtanut listaa 12 viikkoa ja ne kaikki ovat 2000-luvulta, tosin Santanan ja Rob Thomasin Smooth julkaistiin jo vuonna 1999.
Muuten top tenissä oli hiljaista. Sijalla 14 debytoi Futuren ja Draken Used to This. Toinen uusi biisi top 20:ssa on räppäri Aminén esikoishitti Caroline, joka nousi kaksi sijaa 19:nneksi.
Future on mukana myös 21 Savagen ja Metro Boominin X:llä, joka loikkasi 47–37. DJ Khaledin uusi single Do You Mind eteni 45–39. Sillä ovat mukana Nicki Minaj, Chris Brown sekä August Alsina.


USA:n albumit, Top 20

1. (-) Bon Jovi – This House Is Not for Sale
2. (-) Alicia Keys – HERE
3. (39.) Soundtrack – Trolls
4. (6.) Pentatonix – A Pentatonix Christmas
5. (21.) Rae Sremmurd – Sremmlife 2
6. (-) The Chainsmokers – Collage (EP)
7. (-) Various Artists – NOW 60
8. (7.) Drake – Views
9. (9.) Original Broadway Cast – Hamilton: An American Musical  
10. (2.) Kenny Chesney – Cosmic Hallelujah
11. (5.) Lady Gaga – Joanne
12. (8.) Soundtrack – Suicide Squad: The Album
13. (3.) Meek Mill – DC4
14. (1.) Jeezy – Trap or Die 3
15. (14.) twenty one pilots – Blurryface
16. (17.) Chris Stapleton – Traveller
17. (16.) Ariana Grande – Dangerous Woman
18. (18.) Travis Scott – Birds in the Trap Sing McKnight
19. (4.) Avenged Sevenfold – The Stage
20. (12) Keith Urban – Ripcord

Yhdysvaltojen albumilistalla tapahtui vaikka mitä kiinnostavaa. Etukäteen odotettiin Bon Jovin ja Alicia Keysin tuoreiden levyjen kamppailevan tiukasti ykkössijasta, mutta This House Is Not for Sale olikin yllättävän ylivoimainen. Sitä kulutettiin 128 000 kpl ja se on Bon Jovin kuudes ykkönen.
Keysille Heren kakkostila seitsemäs top ten -levy ja ne kaikki ovat itse asiassa yltäneet kärkikaksikkoon asti.
Trolls-elokuva tuli teattereihin marraskuun alussa ja soundtrack hyppäsi 39–3. Rae Sremmurdin Sremmlife 2 puolestaan loikkasi viidenneksi merkkauttaen uuden parhaansa. Se kävi aiemmin syksyllä seitsemäntenä.
The Chainsmokers uhosi aiemmin, että ei julkaise koskaan yhtään albumia, mutta niin vain Collage-kooste debytoi kuudentena. Sen taakse ylsi Now-sarjan 60. osa. Kaikki osat ovat päässeet top teniin ja suurin osa myös debytoinut siellä.
Jeezyn Trap or Die 3 putosi kärjestä 14:nneksi. Commonin Black America Again debytoi yllättävän nihkeästi sijalla 25. Hänen edellinen levynsä Nobody’s Smiling (2014) piipahti sentään kuudentena. 21 Savagen ja Metro Boominin Savage Mode jatkoi tasaista nousuaan, nyt 28:nneksi.


Britannian singlet, Top 20

1. (1.) Clean Bandit featuring Sean Paul & Anne-Marie – Rockabye
2. (3.) James Arthur – Say You Won't Let Go
3. (2.) Little Mix – Shout Out to My Ex
4. (36.) Rae Sremmurd featuring Gucci Mane – Black Beatles
5. (4.) The Weeknd featuring Daft Punk – Starboy
6. (6.) Neiked – Sexual
7. (5.) Bruno Mars – 24K Magic
8. (7.) Maroon 5 featuring Kendrick Lamar – Don't Wanna Know
9. (8.) The Chainsmokers featuring Halsey – Closer
10. (9.) Hailee Steinfeld & Grey featuring Zedd – Starving
11. (10.) Sia featuring Kendrick Lamar – The Greatest
12. (11.) Drake – Fake Love
13. (13.) Louisa Johnson – So Good
14. (14.) Ariana Grande featuring Nicki Minaj – Side to Side
15. (12.) Calvin Harris – My Way
16. (15.) DJ Snake featuring Justin Bieber – Let Me Love You
17. (17.) Shawn Mendes – Mercy
18. (16.) Galantis and Hook N Sling – Love on Me
19. (18.) Major Lazer featuring Justin Bieber & MØ – Cold Water
20. (19.) Jonas Blue featuring Raye – By Your Side

Clean Banditin, Anne-Marien ja Sean Paulin Rockabye johtaa Britannian singlelistaa toista viikkoa, mutta sen uhkaaja etenee nopeasti: Rae Sremmurdin ja Gucci Manen ensimmäinen kunnollinen brittihitti Black Beatles loikkasi 36–4 ja taistelee ensi viikolla ykköspaikasta.
Muuten listalla on hiljaista eikä top 20:ssa nähty muita omia parhaita noteerauksia. Mark Morrison palasi top 40 -tasolle uudella versiolla omasta hitistään Return of the Mack (#1, 1996). The Mackin esittäjiksi on merkattu myös Nevada ja Fetty Wap ja se loikkasi 44–23.
Albumijulkaisu nosti Olly Mursin Grow Upin ensimmäistä kertaa top 40 -tasolle 61–25. The Wantedista tutun Nathan Sykesin Famous hyppäsi 62–28, Robbie Williams sai kuin saikin top 40 -merkinnän myös uuden levyn sinkuista Love My Lifen noustua 57–33 ja Sigman ja Birdyn Find Me punnersi 46–39.
The Xx:n paluusingle On Hold debytoi sijalla 38 ja on ryhmän toinen top 40 -merkintä. Islands (2010) ylsi 34:nneksi.


Britannian albumit, Top 20

1. (-) Olly Murs – 24 Hrs
2. (-) Emeli Sandé – Long Live the Angels
3. (2.) Michael Ball and Alfie Boé – Together
4. (-) Cliff Richard – Just... Fabulous Rock 'n' Roll
5. (3.) Elvis Presley and Royal Philharmonic Orchestra – The Wonder of You
6. (1.) Robbie Williams – The Heavy Entertainment
7. (29.) Leonard Cohen – You Want It Darker
8. (4.) Michael Bublé – Nobody but Me
9. (6.) James Arthur – Back from the Edge
10. (7.) Michael Bublé – Christmas
11. (-) Nathan Sykes – Unfinished Business
12. (8.) Alexander Armstrong – Upon a Different Shore  
13. (-) David Bowie – Legacy
14. (9.) Phil Collins – The Singles
15. (-) Sting - 57th and 9th
16. (-) Simple Minds – Acoustic
17. (37.) Coldplay -A Head Full of Dreams
18. (13.) Soundtrack – Trolls
19. (-) Pink Floyd – The Early Years 1965–1972
20. (10.) Roy Orbison – The Ultimate Collection

Olly Mursin 24 Hrs ja Emeli Sandén toinen albumi Long Live the Angels olivat etukäteen ajatellen suhteellisen tasaväkinen kaksikko kamppailemaan Britannian albumilistan ykkössijasta ja Murs vei voiton saavuttaen samalla jo neljännen ykkösensä putkeen viidestä yrittämästä. Vain nimetön esikoinen (2010) on jäänyt alemmas ja sekin pääsi kakkoseksi. Sandélle uutuuden kakkostila on jatkoa Our Version of Events -jättihitille (#1, 2012).
Cliff Richard julkaisee nykyisin levyjä käytännössä vain joulumarkkinoille: yksikään hänen studioalbumeistaan vuodesta 1995 lähtien ei ole ilmestynyt aiemmin kuin lokakuussa. Taktiikka takaa hyvät myyntiluvut, mutta hänen viimeisin ykkösensä on The Album (#1, 1993). Nyt Just Fabulous Rock 'n' Roll debytoi neljäntenä ja on tuotteliaan Richardin 44. top ten -levy.
Leonard Cohenin poismeno nosti You Want It Darkerin (#4, 2016) seitsemänneksi ja The Essential -kokoelma (2002) palasi 26:nneksi. Se ei ollut ennen tätä surullista tapahtumaa yltänyt top 40 -tasolle.
Nathan Sykesin esikoislevy Unfinished Business debytoi sijalla 11, David Bowien Legacy-kooste sijalla 13, Simple Mindsin akustinen albumi sijalla 16 ja Pink Floydin kokoelma sijalla 19.
Stingin uusi studiolevy 57th and 9th jäi 15:nneksi. Hän ei ole käynyt studiolevyillään top tenissä sitten Sacred Loven (#3, 2003).
A Tribe Called Questin paluualbumi We Got It from Here...Thank You 4 Your Service aloitti sijalta 26, joka on heidän parhaansa ja kolmas top ten -merkintä.
Top 40:n viimeisen paikan nappasi Enigman The Fall of a Rebel Angel. Michael Cretun projekti oli kaupallisesti huipulla 1990-luvulla ja tuorein top ten -albumi onkin The Screen Behind the Mirror (#7, 2000).

torstai 17. marraskuuta 2016

Listaklassikko: Bon Jovi – You Give Love a Bad Name (1986)

Bon Jovi on albumilistojen kärkipaikoilla yhä vuonna 2016, mutta 30 vuotta sitten he patsastelivat myös Yhdysvaltojen Hot 100 -listan kärjessä – ensimmäistä kertaa.

You Give Love a Bad Name oli Bon Jovin hurjaksi menestykseksi osoittautuneen kolmannen albumin Slippery When Wetin (#1, 1986) ensimmäinen single. Se käväisi Hot 100 -listan kärjessä viikon ajan marraskuussa 1986 ja aukaisi tietä tukkarockin hurjalle hittiputkelle: seuraavan neljän vuoden ajan he pommittivat Hot 100 -listan top teniä kahdeksalla hitillä peräjälkeen ja niistä neljä ylsi kärkeen.

Vuosikymmenen vaihtuessa ysäriin Bon Jovin megahitit tulivat harvinaisemmaksi eivätkä, he ole päässeet top teniin enää Alwaysin (#4, 1994) jälkeen. Top 40 -hitti irtosi kuitenkin vielä vuonna 2007, kun (You Want to) Make a Memory ylsi 27:nneksi.

keskiviikko 16. marraskuuta 2016

Lyhyttä ja pitkää

Täälläkin on jo raportoitu, että Piko-Taron PPAP (Pen-Pineapple-Apple-Pen) on historian lyhyin Hot 100 -hitti. Siitä leviää Youtubessa nyt uusi versio, joka on pidempi kuin alkuperäinen 45 sekuntia. Uuden videon ansiosta biisi palasi sijalle 82 käytyään taannoin 77:ntenä.

Lyhyysennätyksensä lisäksi PPAP on myös ensimmäinen alle minuutin kestävä listabiisi. Niukasti yli minuuttisia on nähty useastikin, muun muassa Beyoncén ja James Blaken Forward (#63, 2016) aiemmin tänä vuonna. Lyhyin ykkönen on vain 1:38 kestävä Maurice Williams and the Zodiacsin Stay vuodelta 1960.

Mutta mikä sitten on pisin Hot 100 -hitti? Sekin on tuoretta tavaraa, nimittäin David Bowien Blackstar (#78, 2016), joka kestää 9 minuuttia 57 sekuntia. Yhtään yli kymmenminuuttista singleä ei Hot 100 -listalle ole koskaan eksynyt, mutta albumiversioina suuretkin hitit ovat sen rajan rikkoneet, esimerkkinä Meat Loafin megahitti I’d Do Anything for Love (But I Won’t Do That) (#1, 1993), joka kestää albumilla yli 14 minuuttia, singlenä alle kuusi.

Pisin Hot 100 -listan ykkönen on Don McLeanin American Pie (Parts I & II) vuodelta 1972, 8 minuuttia 35 sekuntia.




sunnuntai 13. marraskuuta 2016

Pimeys saapui

Leonard Cohen ehti juuri vallata top ten -paikan sekä Yhdysvaltojen että Iso-Britannian albumilistoilta uutuudellaan You Want It Darker ennen menehtymistään viime maanantaina. On helppo ennustaa, että sekä uusi levy että jokin kokoelma näkyvät listoilla suhteellisen korkealla myös ensi viikolla.

Cohen ei saanut urallaan kovin montaa hittiä, mutta hänelle tapahtui sama revival-ilmiö kuin Dolly Partonille tai Bob Dylanille: hän on saavuttanut maailmanlaajuisesti tarkastellen uransa parhaat albumilistasijoitukset vasta 2000-luvulla. Esimerkiksi Suomessa kultaa myynyt I'm Your Man (1988) jäi Britanniassa top 40:n alapuolelle eikä listautunut Yhdysvalloissa ollenkaan.

Cohenilla on Britanniasta viisi ja Yhdysvalloista kaksi top ten -albumia, mutta ei yhtään ykkössijaa kummastakaan maasta. Britanniassa hän on yltänyt kahdesti kakkoseksi (Songs from a Room, 1969, sekä Old Ideas, 2012) ja Yhdysvalloissa kerran kolmanneksi (Old Ideas).

Yhdysvaltojen Hot 100 -listalla Cohen ei ole käynyt koskaan, joten nyt Hallelujahilla on hyvä sauma rikkoa se kuparinen, tosin melko raskaalla hinnalla. Hallelujah on hänen ainoa brittihittinsä yllettyään 36:nneksi jouluna 2008. Sijoituksen parantaminen ensi perjantaina on mahdollisuuksien rajoissa.