The Power of Lovesta tuli joulukuussa 1984 Frankie Goes to Hollywoodin kolmas ja viimeinen brittilistan ykkönen. Se hallitsi viikon ennen kuin Band Aidin Do They Know It’s Christmas otti vallan ja eteni erääksi kaikkien aikojen myydyimmistä singleistä.
Hieman jouluisaa The Power of Lovea voidaan syystä pitää klassikkona ja nyt se on kokenut revivalin, sillä John Lewis -tavaratalot ovat ottaneet brittineito Gabrielle Aplinin version joulumainokseensa. Aplinin tulkinta saattaa nousta ensi sunnuntaina jopa brittilistan ykköseksi ja alkuperäinenkin keikkuu top 75:n alapuoliskossa. Siinä, että sama biisi on käynyt kärjessä kahden eri esittäjän versiona, ei sinänsä ole mitään uutta – ennätys on Unchained Melodyn neljä eri visiittiä paalupaikalle.
The Power of Love on kuitenkin Frankie Goes to Hollywoodinkin toimesta yltänyt brittilistan top teniin peräti kolmesti: vuosina 1984, 1993 ja 2000. Jos kaikki uusintajulkaisut lasketaan erikseen, Frankie Goes to Hollywood saalisti uransa aikana kaikkiaan kahdeksan top ten -merkintää vain viidellä eri kappaleella. USA:n Hot 100 -listalla The Power of Lovea ei ole nähty koskaan.
Blogi, jonka sisältö koostuu miltei sataprosenttisesti jenkki- ja brittilistanörtteilystä.
tiistai 4. joulukuuta 2012
sunnuntai 2. joulukuuta 2012
Listakatsaus, vko 49
Billboard Hot 100, Top 10
1. (1.) Rihanna – Diamonds
2. (3.) Ke$ha – Die Young
3. (2.) Maroon 5 – One More Night
4. (4.) Bruno Mars – Locked Out of Heaven
5. (7.) Psy – Gangnam Style
6. (5.) Fun – Some Nights
7. (8.) The Lumineers – Ho Hey
8. (12.) Phillip Phillips – Home
9. (10.) Flo Rida – I Cry
10. (6.) Ne Yo – Let Me Love You (Until You Learn to Love Yourself)
Rihannan Diamonds jatkoi Hot 100 -listan ykkösenä ja pakollisen joulukooman myötä sille tuskin ilmaantuu potentiaalisia haastajia viikkokausiin, ellei Keshan Die Young ylly vallan kovaan iskuun. Jälkimmäinen kipusi pykälän kakkoseksi.
Phillip Phillipsin Home loikkasi 12–8, joka on biisin toistaiseksi korkein sijoitus ja jo kolmas visiitti top kymppiin. Myös Flo Ridan I Cry ja The Lumineersin Ho Hey merkkauttivat omat parhaansa.
Justin Bieber on saamassa kolmannen perättäisen top ten -hittinsä, sillä Beauty and a Beat loikkasi 20–13. Kolmas siis, jos huomioidaan vain varsinaiset radiosoittoa ja videon saaneet lohkaisut Believe-albumilta.
Pinkin Try ponkaisi hulppeasti 50–18 ja Alicia Keysin Girl on Fire maltillisemmin 29–21. Pitbullin Don’t Stop the Party singahti 61–30. Macklemore ja Ryan Lewis saivat ensimmäisen top 40 -hittinsä Thrift Shopin noustua jo 42–35.
The Voice -kilpailija Cassadee Popen tulkinta Miranda Lambertin Over You -kappaleesta debytoi 25:ntenä. Alkuperäisversio ylsi 35:nneksi aiemmin tänä vuonna.
Of Monsters and Menin Little Talks palasi 49:nneksi, joka sivuaa biisin korkeinta sijoitusta.
USA:n albumit, Top 10
1. (-) Rihanna – Unapologetic
2. (2.) Taylor Swift – Red
3. (1.) One Direction – Take Me Home
4. (-) Phillip Phillips – The World from the Side of the Moon
5. (-) Kid Rock – Rebel Soul
6. (6.) Rod Stewart – Merry Christmas Baby
7. (22.) Pink – The Truth About Love
8. (13.) Jason Aldean – Night Train
9. (-) Led Zeppelin – Celebration Day
10. (-) Keyshia Cole – Woman to Woman
Rihannalla oli tätä ennen eniten Hot 100 -listan ykkösiä (12) ilman albumilistan paalua, mutta nyt asia korjaantui, kun Unapologeticia ostettiin kärkipaikkaan edellyttävät 238 000 kpl. Se on myös neidon uran paras viikkomyyntisaldo. Kaikki Rihannan seitsemän varsinaista studioalbumia ovat yltäneet top teniin.
Idol-voittaja Phillip Phillipsin ensimmäinen varsinainen albumi The World from the Side of the Moon debytoi neljäntenä rohkaisevalla myynnillä. Kid Rock puolestaan on julkaissut jo peräti 12 studioalbumia, vaikka hänen ja bändinsä menestys alkoi toden teolla vasta Devil Without a Causesta (#4, 1998). Rebel Soulin viides sija sivuaa edellisen Born Freen (2010) saavutusta ja on hänen (heidän) seitsemäs top ten -albuminsa. Ainoa ykkönen on All Summer Long -jättihitin sisältänyt Rock N Roll Jesus (2007).
Koko top ten teki kauppansa erinomaisesti, mutta ennen kaikkea on huomioitava Pinkin The Truth About Loven (#1, 2012) valtava loikka seitsemänneksi. Sitä ostettiin yli nelinkertaisesti edellisviikkoon verrattuna. Jason Aldeanin Night Trainkin (#1, 2012) kasvatti myyntiään yli 130 prosenttia. Nousijoiden tieltä joidenkin on tiputtava: The Weekndin Trilogy romahti 4–34, Soundgardenin King Animal 5–52 ja Green Dayn Dos peräti 9–75.
Led Zeppelin ja r&b-laulajatar Keyshia Cole ovat molemmat tahoillaan top ten -konkareita. Colella on Woman to Womanin myötä viisi vierailua kärkikymppiin ja Zeppelinillä 13. Colella ei ole ykkösiä, Zeppelinillä peräti seitsemän, joista viimeisin on How the West Was Won (2003).
Kelly Clarksonin Greatest Hits: Chapter One debytoi 11:ntenä, varsin hyvä saavutus popparin kokoelmalle. Pitbullin Global Warmingin 14. tila saattaa vaikuttaa heikolta, mutta sitäkin ostettiin 64 000 kpl, mikä on miehelle ihan kiva viikkosaldo. Siviilissä Armando Perezinä tunnetulla tähdellä on kaksi top ten -merkintää.
Britannian singlet, Top 10
1. (1.) Olly Murs featuring Flo Rida – Troublemaker
2. (9.) Bruno Mars – Locked Out of Heaven
3. (10.) Rihanna – Diamonds
4. (4.) Labrinth featuring Emeli Sandé – Beneath Your Beautiful
5. (5.) Alicia Keys – Girl on Fire
6. (7.) Gabrielle Aplin – The Power of Love
7. (8.) Robbie Williams – Candy
8. (6.) Psy – Gangnam Style
9. (3.) One Direction – Little Things
10. (-) Ke$ha – Die Young
Olly Mursin ja Flo Ridan Troublemaker jatkoi Britannian singlelistan ykkösenä, mutta takaa tulevat kovaa vielä tutummat Bruno Mars ja Rihanna. Locked Out of Heaven ehti pudota viime viikolla kakkossijansa jälkeen yhdeksänneksi, mutta palasi nyt hopealle ja on tällä hetkellä iTunesin myydyin biisi. Rihannan Diamonds puolestaan sai nostetta X Factor -esiintymisestä.
Labrinthin ja Emeli Sandén Beneath Your Beautiful myy hyvin tasaisesti viikosta toiseen ja pitää paikkansa top viidessä. Myös Robbie Williamsin Candystä on kehittynyt kestävä hitti. Molemmat ovat käyneet ykkösenä.
Keshan Die Young debytoi yllättäen vasta kymmenentenä. Tai ihan hyvä sijahan se on, mutta hänellä on tilillään kaksi ykköstä (Right Round ja We R Who We R) ja tätä ennen viisi top ten -hittiä. Lisäksi Die Young pohjustaa uutta albumia.
Taylor Swiftin I Knew You Were Trouble loikkasi 47–24, pykälän päähän parhaastaan. DJ Freshin Gold Dust (#24, 2011) on elpynyt kummallisesti jo takaisin sijalle 25.
Sitten ne kaksi ikuista jouluries…hittiä: Poguesin Fairytale of New York (53–27) ja Mariah Careyn All I Want for Christmas Is You (56–30). Molempien korkein sijoitus on kakkonen. Hienoja biisejä, ei siinä mitään, mutta joku voisi joskus keksiä ladata jotain muutakin. No, Ladywell Primary Schoolin lapset luikauttivat sentään O Holy Nightin 39:nneksi.
Jenkkitulokas Imagine Dragons valtasi peräti kaksi sijoitusta top 40:stä: Radioactive debytoi 35:ntenä ja Hear Me 37:ntenä. Pistän pääni pantiksi, että bändistä kuullaan vielä.
The Scriptin uusi single Six Degrees of Separation loikkasi 59 – 38 ja X Factor toi Athleten ainoan top ten -hitin Wiresin (#4, 2005) sijalle 40.
Britannian albumit Top 10
1. (-) Olly Murs – Right Place Right Time
2. (2.) One Direction – Take Me Home
3. (1.) Rihanna – Unapologetic
4. (5.) Michael Bublé – Christmas
5. (6.) Rod Stewart – Merry Christmas Baby
6. (10.) Robbie Williams – Take the Crown
7. (8.) Emeli Sandé – Our Version of Events
8. (-) Neil Diamond – The Very Best of
9. (-) Girls Aloud – Ten
10. (9.) André Rieu – Magic of the Movies
Right Place, Right Time – Olly Mursin kolmannen albumin nimi kiteyttää hyvin miehen uran. Kykykisan kautta huiman suosituksi äitynyt tähti on keskittynyt joulumarkkinoihin ja saavutti nyt toisen albumilistan ykkösensä. Edellinen In Case You Didn’t Know (2011) meni myös suoraan kärkeen ja on myynyt lähes triplaplatinaa.
Toki Mursin albumit olisivat kärjessä mihin tahansa vuodenaikaan, mutta ennen joulua myynti on parasta. Mursia voi hyvällä syyllä kutsua uudeksi Will Youngiksi, vaikka vanhakin yhä porskuttaa.
Pakko muuten mainita, että aika harvoin sekä USA:n että Britannian listoilla on samanaikaisesti tuplaykköset.
Kärkikymmenikössä aletaan hiljalleen hakea sesongin asemia. Uutuuksiakin löytyy silti pari: Neil Diamondin ties kuinka mones kokoelma The Very Best Of debytoi lähes häikäisevästi peräti kahdeksantena. Se on jo kolmas top 40 -sijoituksen saanut Diamond-kooste tällä vuosituhannella. Miehen viimeisin ykkönen on Home Before Dark (2008).
Kokoelmaa tarjoaa myös Girls Aloud. Heiltä ehti edellisen The Sound Of -koosteen (#1, 2006) jälkeen tulla vain kaksi studioalbumia, mutta ei se mitään – kymmentä vuotta huipulla voi juhlia näinkin. Yhdeksäntenä debytoiva Ten on kuitenkin heidän toistaiseksi toiseksi heikoiten sijoittunut albuminsa, jos Girls a Live -livelevy (#29, 2008) jätetään huomiotta. Chemistry (2005) jäi jouluruuhkassa 11:nneksi.
Jeff Waynen The War of the Worlds (1978) on brittilistahistorian neljänkymmenen myydyimmän albumin valiojoukossa, vaikkei koskaan ole noussut viidettä sijaa korkeammalle, ja nyt siitä tehty uusi versio debytoi 13:ntenä.
Alicia Keysin Girl on Fire jäi 15:nneksi, mutta siitä saattaa kehkeytyä ihan kestävä suosikki, kuten Keysin aiemmistakin studiolevyistä. Hänellä on yksi ykkönen, uutuuden edeltäjä The Element of Freedom (2009) ja lisäksi toinen top ten -albumi Songs in A Minor (#6, 2001).
Joka joulu jostain tupsahtavan Il Divon kokoelmalla The Greatest Hits (17) on sinänsä harhaanjohtava nimi, sillä bändillä ei ole yhtä ainutta top 75 -sijoitusta singlelistalla. Ihan noilla meriiteillä en lähtisi kokoelmaa tuoksi kutsumaan.
Poikapopryhmä McFly on ehtinyt Girls Aloudin tapaan jo toiseen kokoelmaansa ja Memory Lane: The Best Of nappasi 21. tilan. Se on kuitenkin heidän ensimmäinen top 20:n ulkopuolelle jäänyt julkaisunsa. Vielä suurempi yllätys on Kelly Clarksonin Greatest Hits: Chapter Onen jääminen 24:nneksi. Hänellä todellakin on niitä hittejä verrattuna esimerkiksi Il Divoon, muttei yhtään albumilistan paalupaikkaa.
Katherine Jenkins muistuttaa joulusta sijalla 26: This Is Christmas. Viihdemusiikin kaunottarella on peräti seitsemän top ten -albumia.
keskiviikko 28. marraskuuta 2012
Listanimi: Alicia Keys
Vuonna 2001 Fallin’-hitillään heti suursuosioon singahtaneen newyorkilaisen Alicia Keysin ura on ollut tasaisen menestyksekäs. Hänen jokaiselta albumiltaan on irrotettu merkittäviä jenkki- ja brittihittejä.
Fallin’ vietti Hot 100 -listan kärjessä peräti kuusi viikkoa ja ylsi brittilistan kolmanneksi. Heti sen jälkeen hänen sinkkulistamenestyksensä hiipui hieman: A Woman’s Worth ylsi top teniin (#7, 2001), mutta albumilistan ykkösenä debytoineelta Songs in A Minor -albumilta (#1, 2001) ei lohkaistu muita isoja jenkkihittejä. Albumia on kuitenkin myyty yli kuusi miljoonaa kappaletta pelkästään USA:ssa ja se on yhä Keysin menestynein studiolevy.
Keys saavutti USA:ssa viisi albumilistan ykköstä putkeen vuosina 2001–2007, neljäs niistä oli Unplugged (2005). Vasta kuudes albumi The Element of Freedom (2009) joutui tyytymään kakkossijaan, vaikka sitäkin on ostettu 1,6 miljoonaa kappaletta. Albumin singlelohkaisut eivät kuitenkaan enää nousseet listojen kärkipäähän: korkeimmaksi Hot 100 -sijoitukseksi jäi Un-thinkable (I’m Ready) -kappaleen 21. tila. Uuden Girl on Fire -albumin odotetaan debytoivan taas ykkösenä. Sen nimiraita on päässyt toistaiseksi Hot 100 -listan sijalle 22.
Keysillä on kaikkiaan yhdeksän Hot 100 -listan kärkikymmenikköön yltänyttä hittiä, joista peräti neljä ykköstä: Fallin’, Usher-duetto My Boo (2004), No One (2007) sekä Empire State of Mind (2009). Viimeksi mainittu Jay-Z-yhteistyö on kakkossijallaan hänen suurin brittihittinsä ja Keysin sooloversiokin ylsi brittilistan neljänneksi.
Britanniassa Keysin ura on ollut lievässä nousussa. The Element of Freedomista tuli hänen ensimmäinen ykkösensä. Top ten -albumeita on ennen uutta Girl on Firea vain kaksi, The Element of Freedom ja esikoinen (#6, 2001). Girl on Fire -singlestä tuli viitossijallaan Keysin kymmenes top ten -sinkku.
Fallin’ vietti Hot 100 -listan kärjessä peräti kuusi viikkoa ja ylsi brittilistan kolmanneksi. Heti sen jälkeen hänen sinkkulistamenestyksensä hiipui hieman: A Woman’s Worth ylsi top teniin (#7, 2001), mutta albumilistan ykkösenä debytoineelta Songs in A Minor -albumilta (#1, 2001) ei lohkaistu muita isoja jenkkihittejä. Albumia on kuitenkin myyty yli kuusi miljoonaa kappaletta pelkästään USA:ssa ja se on yhä Keysin menestynein studiolevy.
Keys saavutti USA:ssa viisi albumilistan ykköstä putkeen vuosina 2001–2007, neljäs niistä oli Unplugged (2005). Vasta kuudes albumi The Element of Freedom (2009) joutui tyytymään kakkossijaan, vaikka sitäkin on ostettu 1,6 miljoonaa kappaletta. Albumin singlelohkaisut eivät kuitenkaan enää nousseet listojen kärkipäähän: korkeimmaksi Hot 100 -sijoitukseksi jäi Un-thinkable (I’m Ready) -kappaleen 21. tila. Uuden Girl on Fire -albumin odotetaan debytoivan taas ykkösenä. Sen nimiraita on päässyt toistaiseksi Hot 100 -listan sijalle 22.
Keysillä on kaikkiaan yhdeksän Hot 100 -listan kärkikymmenikköön yltänyttä hittiä, joista peräti neljä ykköstä: Fallin’, Usher-duetto My Boo (2004), No One (2007) sekä Empire State of Mind (2009). Viimeksi mainittu Jay-Z-yhteistyö on kakkossijallaan hänen suurin brittihittinsä ja Keysin sooloversiokin ylsi brittilistan neljänneksi.
Britanniassa Keysin ura on ollut lievässä nousussa. The Element of Freedomista tuli hänen ensimmäinen ykkösensä. Top ten -albumeita on ennen uutta Girl on Firea vain kaksi, The Element of Freedom ja esikoinen (#6, 2001). Girl on Fire -singlestä tuli viitossijallaan Keysin kymmenes top ten -sinkku.
tiistai 27. marraskuuta 2012
Mistä amerikkalaiset ostavat levynsä?
Billboard listasi jo keväällä eri vähittäiskauppojen prosenttiosuudet musiikkimyynnistä. En ole aiemmin käsitellyt aihetta, joten sille on hyvä antaa hieman tilaa.
Viime vuonna peräti 38,2 prosenttia kaikesta yhdysvaltalaisten ostamasta musiikista ostettiin iTunesista (huom. tässä ei siis erotella albumeita ja yksittäisiä kappaleita, vaan yksi kappale ja albumi ovat ostoina samanarvoisia). Wal-Martin ja Best Buyn varastoista huolehtiva Anderson lähenteli 18 prosenttia ja Amazon kahdeksaa.
Useita nettikauppoja sekä Kmartia hoitavan Alliancen osuus on kuutisen prosenttia, hieman suurempi kuin Targetin. Pienemmistä toimijoista myös Microsoft pääsee listalle himpun päälle prosentin osuudellaan.
1 – iTunes – 38,2 prosenttia
2 – Anderson – 17,9
3 – Amazon – 7,9
4 – Alliance – 6,0
5 – Target – 5,5
6 – Trans World Entertainment – 2,0
7 – Rhapsody – 2,0
8 – Super D – 1,7
9 – Vevo – 1,2
10 – Microsoft – 1,1
ITunesin ylivoima selittyy nimenomaan yksittäisten kappaleiden myynnillä, sillä suurin osa albumeista hankitaan yhä cd-muodossa. Tosin silläkin osa-alueella digimyynti valtaa alaa jatkuvasti.
Viime vuonna peräti 38,2 prosenttia kaikesta yhdysvaltalaisten ostamasta musiikista ostettiin iTunesista (huom. tässä ei siis erotella albumeita ja yksittäisiä kappaleita, vaan yksi kappale ja albumi ovat ostoina samanarvoisia). Wal-Martin ja Best Buyn varastoista huolehtiva Anderson lähenteli 18 prosenttia ja Amazon kahdeksaa.
1 – iTunes – 38,2 prosenttia
2 – Anderson – 17,9
3 – Amazon – 7,9
4 – Alliance – 6,0
5 – Target – 5,5
6 – Trans World Entertainment – 2,0
7 – Rhapsody – 2,0
8 – Super D – 1,7
9 – Vevo – 1,2
10 – Microsoft – 1,1
ITunesin ylivoima selittyy nimenomaan yksittäisten kappaleiden myynnillä, sillä suurin osa albumeista hankitaan yhä cd-muodossa. Tosin silläkin osa-alueella digimyynti valtaa alaa jatkuvasti.
sunnuntai 25. marraskuuta 2012
Listakatsaus, vko 48
Billboard Hot 100, Top 10
1. (2.) Rihanna – Diamonds
2. (1.) Maroon 5 – One More Night
3. (3.) Ke$ha – Die Young
4. (6.) Bruno Mars – Locked Out of Heaven
5. (4.) Fun – Some Nights
6. (8.) Ne Yo – Let Me Love You (Until You Learn to Love Yourself)
7. (5.) Psy – Gangnam Style
8. (13.) The Lumineers – Ho Hey
9. (7.) Taylor Swift – We Are Never Ever Getting Back Together
10. (10.) Flo Rida – I Cry
Diamondsista tuli Rihannan 12. ykkönen Hot 100 -listalla, mikä on neljänneksi eniten – saman verran kuin Madonnalla ja The Supremesillä. The Beatles johtaa taulukkoa kahdellakymmenellä ykkösellä. Maroon 5:n One More Night putosi yhdeksän ykkösviikon jälkeen kakkoseksi.
Moni (minä mukaan lukien) odotti Mumford and Sonsin tekevän tämän vuoden suurimman folkpophitin, mutta sen tekikin The Lumineers. Ho Hey hyppäsi 13–8.
Phillip Phillipsin Home (#9, 2012) on kehittynyt isoksi hitiksi saatuaan kesällä uutta vauhtia olympialaisten voimistelulähetyksistä. Se nousi taas 12:nneksi ja on myynyt reilusti kolmatta miljoonaa. Phillipsin albumi ilmestyi juuri ja lienee ensi viikolla albumilistan top viidessä.
Justin Bieberin Beauty and a Beat eteni kivasti 38–20 ja Adelen Skyfall suuntasi vaihteeksi kohti kärkeä (33–21). Uusia top 40 -hittejä tällä viikolla ovat Nicki Minajin Va Va Voom (46–26) sekä Swedish House Mafian ensimmäinen iso jenkkihitti Don’t You Worry Child (48–33). Frank Oceanin Thinkin Bout You oli piipahtanut jo aiemmin 39:ntenä, mutta paransi nyt enkkaansa 35:nneksi.
One Directionin Little Things debytoi 41:ntenä ja sen kannoilla keikkuu albumilistan kakkosena käväisseen Macklemoren ja Ryan Lewisin Thrift Shop (55–42).
USA:n albumit, Top 10
1. (-) One Direction – Take Me Home
2. (1.) Taylor Swift – Red
3. (-) Soundtrack – Twilight: Breaking Dawn Part 2
4. (-) The Weeknd – Trilogy
5. (-) Soundgarden – King Animal
6. (3.) Rod Stewart – Merry Christmas Baby
7. (-) Christina Aguilera – Lotus
8. (2.) Various Artists – NOW 44
9. (-) Green Day – Dos!
10. (-) Lana Del Rey – Paradise (EP)
One Direction saavutti toisen jenkkiykkösensä kahdesta yrittämästä, kun Take Me Homea ostettiin hienosti 540 000 kpl – vuoden parhaita avauksia. Up All Night (#1, 2012) on jo valmiiksi vuoden kolmanneksi ostetuin levy, joten bändillä on hyvä sauma kahteen albumiin kalenterivuoden kymmenen myydyimmän listalla, kunhan sen aika koittaa. Billboardin vuosihan vaihtuu aina marraskuun lopussa ja tämä on ensimmäinen heidän vuoteen 2013 sisältyvä listansa, sillä sen päivämääräksi on merkitty 1.12.2012.
Twilight-sarjan neljäs leffasoundtrack debytoi kolmantena, mikä on hyvin linjassa aiempien ykkös- ja kakkossijojen kanssa. Ensimmäinen (2008) ylsi ykköseksi ja kaksi seuraavaa hopealle.
Abel Tesfayen eli The Weekndin kolme EP:tä niputtava Trilogy nappasi nelossijan. Se on etiopialaislähtöisen r&b-muusikon ensimmäinen listamerkintä.
1990-luvulla ykköseksi (Superunknown, 1994) ja kakkoseksi (Down on the Upside, 1996) yltänyt Soundgarden palasi 16 vuoden levytystauolta viidenneksi King Animal -albumillaan. Bändin keulahahmo Chris Cornell ehti välissä laulaa Audioslavessa ja sooloilla, Audioslave pääsi kerran jopa ykköseksi (Out of Exile, 2005).
Christina Aguilera on keikkunut ykkösenä kahdesti, mutta Lotus jäi nyt seitsemänneksi. Sitä kuitenkin ostettiin enemmän kuin esimerkiksi neljäntenä debytoinutta Ne-Yon uutuutta viime viikolla. Lotus on Aguileran kuudes top ten -albumi. Pahemmalta Aguileran tilanne näyttää Britanniassa, jossa 28. tila saattaa jäädä jopa levyn ainoaksi saavutuksesti viikkolistoilta.
Green Dayn Dos seurasi Unoa (#2, 2012) USA:ssa top tenin hännille Britannian tavoin. Kymmenentenä debytoi Lana Del Reyn Paradise, joka on minialbumin mittainen lisäosa Born to Dielle (#2, 2012). Koko paketin voi ostaa myös yhdessä ja Born to Die nousikin 79–37.
Neljä peräkkäistä top ten -albumia riitti Deftonesille, sillä Koi No Yokan debytoi 11:ntenä. Heidän parhaansa on nimettömän albumin (2003) kakkossija. Lähes samanlaista musiikkia levyttävä Susan Boyle joutui niin ikään jäämään kärkikymmenikön ulkopuolelle (12). Kaikki kolme Standing Ovationin edeltäjää pääsivät top teniin ja I Dreamed a Dream (#1, 2009) oli Billboardin laskelmissa vuoden 2010 myydyin levy. Sen lisäksi The Gift (2010) ylsi ykköseksi.
Sitten vielä pari kokoelmaa. Whitney Houstonin I Will Always Love You: The Best Of debytoi 14:ntenä ja Rolling Stonesin Grrr 19:ntenä. Ensin mainittu on suurin piirtein odotetuissa korkeuksissa – ehtihän Whitney: The Greatest Hits (2000) myydä alkuvuodesta yli 800 000 kpl. Sen sijaan Rollareiden sijoitus on aika huono. Forty Licks (2002) pääsi kakkoseksi. Lapinlahden Linnuilla on myös Grrr-niminen albumi.
Britannian singlet, Top 10
1. (-) Olly Murs featuring Flo Rida – Troublemaker
2. (-) Girls Aloud – Something New
3. (1.) One Direction – Little Things
4. (4.) Labrinth featuring Emeli Sandé – Beneath Your Beautiful
5. (-) Alicia Keys – Girl on Fire
6. (7.) Psy – Gangnam Style
7. (5.) Gabrielle Aplin – The Power of Love
8. (6.) Robbie Williams – Candy
9. (2.) Bruno Mars – Locked Out of Heaven
10. (9.) Rihanna – Diamonds
Olly Mursin mainio tahti brittilistoilla jatkui Troublemakerin paalupaikalla. Siitä tuli miehen neljäs ykkönen ja kappaleelle kiinnitetty Flo Rida sai jo viidennen. Suomesta käsin tarkasteltuna Mursin suurin hitti on epäilemättä viimevuotinen Heart Skips a Beat. Flo Ridasta taas on tulossa eräs 2010-luvun menestyneimpiä artisteja maailmanlaajuisesti.
Murs ja Flo Rida jättivät taaksensa Girls Aloudin odotetun Something New -paluusinglen. Lähes koko kymmenvuotisen uransa ajan Xenomanian palveluista nauttineen ryhmän edellisestä listavisiitistä on pitkälti yli kolme vuotta. Heillä on neljä ykköstä ja nyt peräti viisi kakkosta.
Alicia Keysillä ei ole vielä yhtään ykkössingleä brittilistoilta, mutta hyvä top ten -saldo, sillä viidentenä debytoiva Girl on Fire on jo hänen yhdeksäs top ten -sinkkunsa. Korkeimmalle on yltänyt Jay-Z -duetto Empire State of Mind (#2, 2009).
Christina Perrin A Thousand Yearsin saldoon on todennäköisesti lisätty Twilight-leffan soundtrackilla kuultavan A Thousand Years Part 2:n myynti – muuten ei voi selittää sen nousua jo 13:nneksi. Rudimentalin Feel the Love (#1, 2012) oli kesän suurimpia brittihittejä ja nyt Not Giving In sijoittui 14:nneksi. Molemmilla kappaleilla laulaa John Newman ja uutuudella lisäksi Too Close -kappaleesta valtavan hitin saanut Alex Clare.
AC/DC:n katalogi ilmestyi viimein iTunesiin ja Back in Black debytoi 27:ntenä. Siis todellakin debytoi, sillä sitä ei ole aiemmin nähty brittilistalla. AC/DC:llä ei ole hämmästyttävästi yhtään top ten -singleä, nyt 40:ntenä piipahtava Highway to Hell (1979) ylsi liveversiona 14:nneksi vuonna 1992.
Rihannan uuden albumin potentiaalisimpia lohkaisuja on David Guettan avustama Right Now, joka näyttäytyy 36:ntenä.
Britannian albumit Top 10
1. (-) Rihanna – Unapologetic
2. (1.) One Direction – Take Me Home
3. (-) Little Mix – DNA
4. (-) Led Zeppelin – Celebration Day
5. (re) Michael Bublé – Christmas
6. (2.) Rod Stewart – Merry Christmas Baby
7. (-) Susan Boyle – Standing Ovation
8. (7.) Emeli Sandé – Our Version of Events
9. (4.) André Rieu – Magic of the Movies
10. (5.) Robbie Williams – Take the Crown
Rihannalla on päällä hyvä putki, sillä Unapologeticin paalu on hänen kolmantensa putkeen ja neljäs kaikkiaan. Music of the Sun -esikoista (#35, 2005) lukuun ottamatta kaikki albumit ovat yltäneet top teniin.
Little Mixin DNA-esikoinen debytoi kolmantena, vaikea sanoa, onko se pettymys vai ei. Led Zeppelinin Celebration Dayn nelossija tuskin on, sillä livelevyn sijoittuminen ihan kärkeen on suhteellisen harvinaista. Bändin edellinen listamerkintä on Mothershipin (2007) neljäs tila. Varsinaista Zeppelin-studioalbumiahan ei ole ilmestynyt 30 vuoteen. Heillä on yksi todella kova saavutus: kahdeksan ykkösalbumia putkeen vuosina 1969–1979.
Michael Bublén viimevuotinen jouluykkönen Christmas julkaistiin uudelleen ehostettuna ja lätty palasi viidenneksi. Sitä on ostettu pitkälti toista miljoonaa kappaletta.
Samaan on pystynyt joskus myös Susan Boyle, mutta Standing Ovationin seitsemäs tila merkitsee selvää notkahdusta kolmen ykkösen jälkeen. Albumilla vierailee brittien ikisuosikki Donny Osmond.
Examplen The Evolution of Man debytoi 13:ntena, mikä on melkoinen pudotus Playing in the Shadowsin (2011) ykkössijasta. Eikä albumilta ole edes lohkaistu kunnon hittejä, vaikka Say Nothing piipahti nopeasti sinkkulistan kakkosena.
AC/DC:n Live at River Plate nappasi 14. tilan. Whitney Houstonin uusi kokoelma I Will Always Love You: The Best Of jäi peräti 29:nneksi.
Mainittakoon lopuksi, että Rihannan Unapologetic ei ollut viikon ostetuin albumi, sillä NOW-sarjan 83. osa myi vielä paljon enemmän, mutta Eri esittäjät pidetään ainakin toistaiseksi ulkona viralliselta artistien albumilistalta.
Tunnisteet:
Flo Rida,
listakatsaus,
Olly Murs,
One Direction,
Rihanna
perjantai 23. marraskuuta 2012
Listaklassikko: P.M. Dawn – Set Adrift on Memory Bliss (1991)
1990-luvun alussa samplet alkoivat todenteolla kuulua listahiteillä. Veljesduo P.M. Dawn saavutti uransa ensimmäisen ja ainoan Hot 100 -listan ykkösen kierrättämällä brittibändi Spandau Ballet’n Trueta (1983). Set Adrift on Memory Bliss oli ensimmäisiä kappaleita, joista tuli hitti lähes pelkästään samplen tuttuuden ansiosta. True oli brittiykkönen ja jenkkinelonen, Set Adrift on Memory Bliss jenkkiykkönen ja brittikolmonen.
P.M. Dawn ei enää koskaan saanut vastaavia hittejä, mutta kuitenkin kaksi muutakin top ten -jenkkilistamerkintää, I’d Die Without Youn (#3, 1992) sekä Looking Through Patient Eyesin (#6, 1993). Britanniassa Set Adrift on Memory Bliss on heidän ainoa top ten -sinkkunsa. Heidän albumilistameriittinsä ovat kuitenkin Britanniassa paremmat kuin USA:ssa, jossa yksikään P.M. Dawn -lätty ei ole yltänyt top 20:iin.
P.M. Dawn ei enää koskaan saanut vastaavia hittejä, mutta kuitenkin kaksi muutakin top ten -jenkkilistamerkintää, I’d Die Without Youn (#3, 1992) sekä Looking Through Patient Eyesin (#6, 1993). Britanniassa Set Adrift on Memory Bliss on heidän ainoa top ten -sinkkunsa. Heidän albumilistameriittinsä ovat kuitenkin Britanniassa paremmat kuin USA:ssa, jossa yksikään P.M. Dawn -lätty ei ole yltänyt top 20:iin.
tiistai 20. marraskuuta 2012
Britannian menestyneimmät sinkkubändit
Juhlistetaan brittilistan 60-vuotista taivalta vielä historian menestyneimmillä sinkkubändeillä. OCC paljasti listan pari viikkoa sitten. Sen kärjessä on tietenkin The Beatles ja vieläpä ylivoimaisesti yli yhdeksän miljoonan kappaleen marginaalilla Queeniin. Kolmantena on Abba.Pistesijoilla käydään kovaa kamppailua Oasiksen ja Take Thatin välillä. Heidän välinen eronsa on ainoastaan tuhansia, ja Take That ohittanee Oasiksen näinä viikkoina, sillä Rule the World (#2, 2007) piipahtaa aina silloin tällöin top 75 -viikkolistoillakin.
Varsinaisia yllätyksiä tältä listalta on turha hakea, ellei sellaiseksi miellä Westlifen alhaista sijoitusta (16) esimerkiksi verrattuna Boyzoneen (11). 2000-luvun alkuvuosina singlemyynti vain oli kehnompaa verrattuna 1990-luvun loppuun, eikä 13 ykköstäkään riitä 16 sijaa korkeammalle.
Tässä top 20. Jokaisen kohdalla on mainittu myös ostetuin single.
1 – The Beatles – 22,1 miljoonaa – She Loves You (#, 1963)
2 – Queen – 12,8 – Bohemian Rhapsody (#1, 1975 ja #1, 1991)
3 – Abba – 11,3 – Dancing Queen (#1, 1976)
4 – The Rolling Stones – 10,1 – (I Can’t Get No) Satisfaction (#1, 1965)
5 – Oasis – 9,8 – Wonderwall (#2, 1995)
6 – Take That – 9,8 – Back for Good (#1, 1995)
7 – Spice Girls – 8,0 – Wannabe (#1, 1996)
8 – Bee Gees – 7,6 – How Deep Is Your Love (#3, 1977)
9 – U2 – 7,5 – With or Without You (#4, 1987)
10 – Status Quo – 7,2 – Rockin’ All Over the World (#3, 1977)
11 – Boyzone – 7,1 – No Matter What (#1, 1998)
12 – Black Eyed Peas – 7,0 – I Gotta Feeling (#1, 2009)
13 – Blondie – 7,0 – Heart of Glass (#1, 1979)
14 – Slade – 6,9 – Merry Xmas Everybody (#1, 1973)
15 – Boney M. – 6,9 – Rivers of Babylon/Brown Girl in the Ring (#1, 1978)
16 – Westlife – 6,8 – Uptown Girl (#1, 2001)
17 – UB40 – 6,6 – Red Red Wine (#1, 1983)
18 – Madness – 6,2 – Baggy Trousers (#3, 1980)
19 – The Police – 6,1 – Don’t Stand So Close to Me (#1, 1980)
20 – Wham! – 5,9 – Last Christmas/Everything She Wants (#2, 1984)
Tunnisteet:
Abba,
Britannia,
myyntitilastot,
Oasis,
Queen,
Take That,
The Beatles,
Westlife
sunnuntai 18. marraskuuta 2012
Listakatsaus, vko 47
Billboard Hot 100, Top 10
1. (1.) Maroon 5 – One More Night
2. (4.) Rihanna – Diamonds
3. (6.) Ke$ha – Die Young
4. (3.) Fun – Some Nights
5. (2.) Psy – Gangnam Style
6. (7.) Bruno Mars – Locked Out of Heaven
7. (3.) Taylor Swift – We Are Never Ever Getting Back Together
8. (10.) Ne Yo – Let Me Love You (Until You Learn to Love Yourself)
9. (9.) Alex Clare – Too Close
10. (12.) Flo Rida – I Cry
One More Night ehti vielä Rihannan Diamondsin edelle, mutta jälkimmäinen lienee ensi viikon myydyin single ja vahva ehdokas Hot 100 -listankin ykköseksi. Maroon 5:n hitin yhdeksän viikkoa sivuaa vuoden pisintä putkea, samaan ylsi myös MTV Europe Music Awards -tapahtumassa vuoden biisiksi valittu Carly Rae Jepsenin Call Me Maybe. (Ei sillä, että jenkkilistoilla olisi sen pystin kanssa mitään tekemistä.)
Keshan Die Young kasvatti radiosoittoaan eniten ja nousi kolmanneksi. Omia parhaitaan top tenissä noteerasivat myös Bruno Marsin Locked Out of Heaven ja Ne-Yon Let Me Love You (Until You Learn to Love Yourself).
Flo Rida saavutti jo uransa yhdeksännen top ten -hitin I Cryn kivuttua pari sijaa kymmenenneksi. Kappaleessa hyödynnetään Brenda Russellin Piano in the Darkia, joka ylsi kuudenneksi vuonna 1988.
Tällä viikolla koko kärkikymmenikössä ei ole yhtään kappaletta, joissa olisi mukana joku vieraileva artisti. Edellisen kerran näin kävi tasan 12 vuotta sitten marraskuussa 2000.
Myös The Lumineersin Ho Hey (17–13), Florida Georgia Linen Cruise (20–18) ja Kendrick Lamarin Swimming Pools (25–20) saavuttivat listauransa korkeimmat sijoitukset. Top 20:n ulkopuolella etenivät läpimurtohitit Imagine Dragonsin It’s Time (31–23) sekä Ed Sheeranin The A Team (35–26). Three 6 Mafiasta tutun Juicy J:n oma single Bandz a Make Her Dance kipusi 42–35 ja top 40 -kynnyksen ylitti myös Justin Bieberin ja Nicki Minajin Beauty and a Beat (54–38).
USA:n albumit, Top 10
1. (1.) Taylor Swift – Red
2. (-) Various Artists – NOW 44
3. (3.) Rod Stewart – Merry Christmas Baby
4. (-) Ne-Yo – R.E.D.
5. (-) Aerosmith – Music from Another Dimension
6. (4.) Jason Aldean – Night Train
7. (7.) Mumford and Sons – Babel
8. (2.) Meek Mill – Dreams and Nightmares
9. (5.) Kendrick Lamar – Good Kid, M.A.A.D City
10. (-) Third Day – Miracle
Taylor Swiftin Red nappasi helposti ainakin kolmannen ykkösviikon. Kakkoseksi ilmaantui NOW-sarjan 44. osa, jota ostettiin noin 100 000 kpl. Edellinen NOW-kooste aloitti kärkipaikalta.
Ne-Yon R.E.D debytoi neljäntenä. Se on Staffer Smithin viides albumi ja ne kaikki ovat yltäneet top teniin, kaksi ensimmäistä In My Own Words ja Because of You jopa ykkösiksi. R.E.D. tulee sanoista Realizing Every Dream. Karmea otsikko kerta kaikkiaan.
Aerosmithilläkin on ykkösiä, mutta viimeisimmästä on kulunut jo yli 15 vuotta (Nine Lives). Paluualbumi Music from Another Dimension on bändin yhdeksäs top ten -lätty. Se nappasi saman sijoituksen (viides) kuin bluesalbumi Honkin’ on Bobo (2004).
Jumalan nimeen vannova rockyhtye Third Day kaappasi viimeisen paikan kärkikymmeniköstä. Miracle on bändille jo neljäs sinne pinnistänyt lätty. Korkeimmalle on yltänyt Revelation (#6, 2008).
Rockia on myös All That Remainsin A War You Cannot Win sijalla 13. Hekin ovat päässeet top teniin, kahden vuoden takaisella For We Are Manyllä (#10, 2010). Eri esittäjien punk-kokoelma Punk Goes Pop Vol. 5 debytoi hienosti 16:ntena, joka on sarjan toiseksi paras sijoitus.
Blake Sheltonin Cheers It’s Christmas (28–14) sekä Michael Bublén Christmas (54–18) hätyyttelevät top ten -paikkoja jouluksi. Jälkimmäinen oli viime joulun ostetuin albumi ja sitä on myyty yli 2,5 miljoonaa Yhdysvalloissa.
Ennen takuuvarmasti kärkipäähän sijoittunut Glee joutui nyt tyytymään vain 28:nteen tilaan tuoreimmalla julkaisullaan. Listamaailmassa voimasuhteet muuttuvat nopeasti.
Britannian singlet, Top 10
1. (-) One Direction – Little Things
2. (-) Bruno Mars – Locked Out of Heaven
3. (-) Little Mix – DNA
4. (2.) Labrinth featuring Emeli Sandé – Beneath Your Beautiful
5. (36.) Gabrielle Aplin – The Power of Love
6. (1.) Robbie Williams – Candy
7. (6.) Psy – Gangnam Style
8. (15.) The Lumineers – Ho Hey
9. (8.) Rihanna – Diamonds
10. (-) McFly – Love Is Easy
Britannian sinkkulistan kärkikamppailu oli hurja, sillä kolme isoa uutuutta mitteli pitkin viikkoa rinta rinnan. One Directionin Little Things löi Bruno Marsin Locked Out of Heavenin ja Little Mixin DNA:n. Se on bändin kolmas ykkönen, kaksi aiempaa ovat What Makes You Beautiful (2011) sekä hyväntekeväisyyssingle Wishing on a Star (2011). Little Thingsin on kirjoittanut Ed Sheeran, jonka oma uusi hitti Give Me Love debytoi 18:ntena.
Bruno Marsilla oli jo ennestään neljä paalua, joten Locked Out of Heavenin kakkossija ei ole iso pettymys. Siitä tuli herran kahdeksas top ten -single.Tyttöryhmä Little Mixilläkin oli jo kaksi ykköstä ennen nyt kolmanneksi tupsahtanutta DNA:ta.
Gabrielle Aplinin versio Frankie Goes to Hollywoodin The Power of Lovesta loikkasi odotetusti kärkipäähän. Biisi pyörii John Lewisin joulumainoksessa, kuten esimerkiksi Ellie Gouldingin Your Song (#2, 2010) aikoinaan. The Power of Love on Aplinin ensimmäinen hitti.
The Lumineersin läpimurtohitti Ho Hey yllätti kipuamalla jo top teniin sijalle kahdeksan. Love Is Easy jatkoi juuri ja juuri McFlyn top ten -historiaa, joka onkin kunnioitettavasti 18 kappaleen mittainen. Niistä peräkkäin tuli peräti 15, eräs brittilistahistorian parhaista putkista.
Kykykisanäkyvyys ja -kuuluvuus toi Christina Perrin A Thousand Yearsin (2011) peräti 19:nneksi. Se oli tätä ennen käynyt top 40:n häntäpäässä. Perri muistetaan silti parhaiten Jar of Hearts -hitistään (#4, 2011).
Viikon pettymyksiin on luettava Stooshen TLC-cover Waterfalls sijalla 21. Se on paitsi kohtuullinen versio erinomaisesta kappaleesta, myös hienosti pärjänneen Black Heart -hitin (#3, 2012) seuraaja. Alkuperäinen Waterfalls ylsi neljänneksi loppukesästä 1995.
Lana Del Reyn Ride debytoi 32:ntenä. Melkoiseksi tähdeksi nousseen neidon suurin hitti on tietenkin Video Games (#9, 2012), mutta myös Born to Die saavutti saman sijoituksen.
Jos Stooshe hieman alisuoriutui, todellinen katastrofi vaikuttaa kohdanneen Examplea, jonka listakakkosta Say Nothing seurannut Close Enemies jämähti peräti 37:nneksi. Say Nothing jaksoi mukana tosin vain viisi viikkoa.
Britannian albumit Top 10
1. (-) One Direction – Take Me Home
2. (-) Rod Stewart – Merry Christmas Baby
3. (-) The Rolling Stones – Grrr
4. (2.) André Rieu – Magic of the Movies
5. (1.) Robbie Williams – Take the Crown
6. (-) Alfie Boe – Storyteller
7. (6.) Emeli Sandé – Our Version of Events
8. (38.) Lana Del Rey – Born to Die
9. (4.) Calvin Harris – 18 Months
10. (-) Green Day – Dos
Albumilistalla One Directionin Take Me Home korjasi Up All Nightin viimevuotisen työtapaturman ja nappasi ykköspaikan reilulla erolla muihin. Kakkoseksi päässyttä Up All Nightiakin on ostettu jo tuplaplatinan verran. Popryhmä juhlii siis tuplaykkösiä.
Rod Stewartin joulualbumi Merry Christmas Baby on loppuvuoden varmimpia menestyslevyjä ja aloittikin kakkospaikalta. Se on vanhan herran paras sijoitus sitten Unplugged and Seated -albumin (#2, 1993). Stewartin viimeisintä ykköstä saadaan hakea aina 33 vuoden takaa (Greatest Hits, 1979).
The Rolling Stonesin tuorein ykkössija on lähivuosilta (Exile on Main St.:n uusintajulkaisu). Grrr-kokoelma ylsi nyt kolmanneksi ollen heidän suunnilleen tuhannes top ten -albuminsa ja he ovat saavuttaneet ykkössijan viidellä eri vuosikymmenellä.
Alfie Boen Storyteller debytoi kuudentena. Se on tenorin kolmas top ten -albumi ja toinen kuudenneksi sijoittunut. Alfie (2011) ylsi samaan.
Lana Del Reyn pitkälti yli puoli miljoonaa myynyt Born to Die (#1, 2012) julkaistiin uudelleen Paradise Edition -nimellä ja se loikkasi kahdeksanneksi. Paradise Editionissa mukana on normaalin albumin lisäksi EP, jonka voi ladata tietenkin erikseen.
Green Dayn albumitrilogian toinen osa Dos jäi merkittävästi edeltäjäänsä Unoa (#2, 2012) alemmas sijalle kymmenen, mutta toisaalta levymyynti on kokonaisuutena nyt paljon vilkkaampaa. Dos on bändin seitsemäs top ten -albumi.
The Lumineersin nimetön esikoinen kipusi parhaalle sijalleen 20:nneksi ja sen taakse jäi pari kovaa nimeä: Soundgarden sekä Christina Aguilera. Soundgardenin King Animal -paluualbumi debytoi 21:ntenä. Heillä on kaksi top ten -albumia: Superunknown (#4, 1994) ja Down on the Upside (#6, 1996). Aguileran edellinen lätty Bionic (2010) teki kyseenalaista historiaa romahtamalla kärjestä viikossa 29:nneksi ja nyt Lotus jäi heti avauksessaan 28:nneksi. Sekin toki löi Deftonesin Koi No Yokanin (30) ja kokoelmallaan ykkösenä viime syksynä patsastelleen Stepsin paluun Light Up the Worldin (32).
The Weekndin EP:t niputtava Trilogy debytoi 37:ntenä ja Foster and Allenin The Ultimate Collection 38:ntenä.
torstai 15. marraskuuta 2012
Listanimi: Aerosmith
Vihjaisin jo katsauksessa Aerosmithin kummallisesta brittilistaurasta, mutta paneudutaan siihen nyt tarkemmin. Jo 1970-luvulla jenkkimenestystä niittänyt rockbändi tosiaan listautui Britanniassa vasta hittialbumillaan Permanent Vacation (#37, 1987). Meillä Suomessa listakuparisen rikkoutumiseen meni vielä pidempään – siinä onnistui vasta Pump (1989).
Kotimaassaan USA:ssa Steven Tyler, Joe Perry ja kumppanit olivat listanimiä heti nimettömästä esikoisalbumistaan (#21, 1973) lähtien. Levyn Dream On -sinkusta tuli heti bändin ensimmäinen Hot 100 -hittikin: se ylsi 59:nneksi ja uudelleenjulkaisuna peräti kuudenneksi pari vuotta myöhemmin. Seuraajalta Get Your Wingsiltä (#70, 1974) ei lohkaistu hittejä, mutta levy onnistui aikojen saatossa myymään triplaplatinaa.
Toys in the Attic (1975) vei bändin jo albumilistan 11:nneksi ja Sweet Emotionista tuli top 40 -hitti. Albumilta löytyy Walk This Way, joka Dream Onin tapaan julkaistiin kahteen kertaan. Jälkimmäisellä kerralla se ylsi kymmenenneksi ja siis bändin toiseksi top ten -hitiksi.
Rocksista (#3, 1976) tuli Aerosmithin ensimmäinen top ten -albumi, mutta seuraavaa saatiin odottaa peräti 13 vuotta, kunnes Pump ylsi viidenneksi ja myi peräti seitsenkertaista platinaa. Sitä ennen Permanent Vacationin (#11, 1987) singlet Dude (Looks Like a Lady) ja Angel kehittyivät Hot 100 -hiteiksi. Jälkimmäisestä tuli kolmossijallaan bändin siihen mennessä suurin menestys. Toki Run DMC:n versioima Walk This Way (#4, 1986) oli jo ehtinyt palauttaa Aerosmithin parrasvaloihin.
Top ten -vauhtia jatkoivat Pumpin sinkut Love in an Elevator (#5, 1989), Janie's Got a Gun (#4, 1989) sekä What It Takes (#9, 1990). Bändin ensimmäiseksi jenkkiykköseksi pamahtaneen Get a Grip -albumin (1993) singlet menestyivät tasaisesti, mutta yksikään ei päässyt Hot 100 -listan top teniin.
Myös Nine Lives (1997) aloitti albumilistan kärjestä, mutta vasta Armageddon-soundtrackilla (1998) julkaistu I Don't Want to Miss a Thing räjäytti pankin totaalisesti. Siitä tuli yksi 1990-luvun suurimmista hiteistä ja bändin ensimmäinen, ja toistaiseksi ainoa, Hot 100 -listan ykkönen. Britanniassakin se myi valtavasti, vaikkei yltänyt nelossijaa korkeammalle.
Just Push Play -albumin (#2. 2001) Jaded oli vielä iso jenkkihitti (#7, 2001), mutta sen jälkeen Aerosmithia ei ole nähty Hot 100 -listalla lainkaan. Steven Tyler ylsi sinne viimevuotisella sooloviritelmällään (It) Feels So Good (#35, 2011).
Britannian singlelistalle Aerosmith pääsi vasta Run DMC:n siivellä, ja heti kahdeksanneksi, mutta ensimmäistä ihan omaa top ten -sinkkua jouduttiin odottamaan I Don't Want to Miss a Thingiin asti. Nuo kaksi ovat myös bändin ainoat top ten -singlet! Top 20 -menestyksiä on kuitenkin kaikkiaan kahdeksan.
Permanent Vacation siis oli heidän ensimmäinen lista-albuminsa Britanniassa. Ensimmäiseksi top ten -albumiksi eteni jo Pump (#3, 1989) ja top ten -lättyjä on kertynyt kaikkiaan kuusi – viimeisimpänä O Yeah -kokoelma (#6, 2002). USA:ssa heillä on muuten kaikkiaan yhdeksän top ten -albumia. Meillä Suomessa bändin ehdottomasti myydyin levy on Big Ones -kokoelma (1994), joka valloitti top ten -sijoitukset myös Atlantin molemmin puolin.
tiistai 13. marraskuuta 2012
60 vuotta brittilistoja
Britannian singlelista täyttää tällä viikolla 60 vuotta. Ihan ensimmäistä NME:n julkaisemaa listaa varten Percy Dickins -niminen ihmisnero soitti kahteenkymmeneen äänilevyjä myyvään liikkeeseen ja kysyi heidän kymmentä ostetuinta nimikettään. Tuloksena oli top 15 -lista, joka oli päivätty 14.11.1952.Tuon listan ykkösenä oli Al Martinon levytys Here in My Heart ja se näytti kokonaisuudessaan tältä:
1 – Al Martino – Here in My Heart
2 – Jo Stafford – You Belong to Me
3 – Nat King Cole – Somewhere Along the Way
4 – Bing Crosby – Isle of Innisfree
5 – Guy Mitchell – Feet Up
6 – Rosemary Clooney – Half as Much
7 – Vera Lynn – Forget Me Not
7 – Frankie Laine – High Noon
9 – Ray Martin – Blue Tango
9 – Doris Day and Frankie Laine – Sugarbush
11 – Vera Lynn – Homing Waltz
12 – Vera Lynn – Auf Wiedersehen Sweetheart
13 – Mario Lanza – Because You’re Mine
13 – Max Bygraves – The Cowpuncher’s Cantata
15 – Johnny Ray – Walking My Baby Back Home
Lista laajeni top 20 -mittaan syksyllä 1954 ja top 30:ksi keväällä 1956. Muut julkaisut tajusivat listojen potentiaalin hieman NME:tä myöhemmin ja muun muassa Record Mirror ja Melody Maker alkoivat julkaista omiaan. Vuonna 1960 Record Retailer alkoi koota sekä top 5 -albumilistaa että top 50 -singlelistaa ja heidän aikaansaannoksistaan kehittyi sittemmin nykyisinkin seurattu virallinen lista – ”virallinen”-nimeä on käytetty vuodesta 1969, kun British Market Research Bureau alkoi kerätä dataa.
Wikipediassakin on selvitetty hyvin seikkaperäisesti listan kehitys vuosien saatossa, joten en mene tässä siihen enempää. Tällä viikolla singlelistaa hallitseva Robbie Williamsin Candy on historian 1213. ykkönen.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)