Brittilaulaja
Sophie Ellis-Bextor avasi uransa indiepopryhmä
The Audiencen riveissä. Bändin
A Pessimist Is Never Disappointed- ja
I Know
Enough (I Don’t Get Enough) -singlet ylsivät top 40:ään Britanniassa vuonna 1998,
mutta muuta menestystä he eivät juuri onnistuneet saavuttamaan.
Siitä huolimatta Ellis-Bextorin oli sooloartistina alusta pitäen huipulla.
Hän lauloi italialaisen
Spillerin ykkösellä
Groovejet (If This Ain’t Love),
joka oli vuoden 2000 suurimpia hittejä.
Tanssihitti
Take Me Home ylsi listakakkoseksi syksyllä 2001 ja samana jouluna
Murder on the
Dancefloor nappasi niin ikään kakkospaikan ja kasvoi isoksi eurohitiksi.
Esikoisalbumi
Read My Lips (#2, 2001) oli välitön
brittimenestys myyden lopulta tuplaplatinaa.
Siltä lohkaistiin vielä kahden a-puolen single Get Over You/Move This
Mountain (#3, 2002) sekä Music Gets the Best of Me (#14, 2002).
Toinen albumi Shoot from the Hip ilmestyi syksyllä 2003 ja
menestyi huomattavasti edeltäjäänsä vaisummin jääden sijalle 19, vaikka Mixed
Up World (#7, 2003) sekä I Won’t Change You (#9, 2004) olivat top ten
-sinkkuja.
Shoot from the Hipin jälkeen Ellis-Bextor sai lapsen ja meni
naimisiin The Feelingin basistin Richard Jamesin kanssa. Jones myös avusti
Ellis-Bextoria paluualbumilla Trip the Light Fantastic (#7, 2007), jonka Catch
You -singlestä (#7, 2007) kehittyi kohtalainen hitti ympäri Eurooppaa. Levyn
muut singlet jäivät kuitenkin ulos top 20 -listalta, eikä itse albumi yltänyt
kokonaismyynnissä lopulta edes Shoot from the Hipin tasolle.
Kaupallinen alamäki jatkui vakaana jälleen neljän vuoden
päästä, kun nelosalbumi Make a Scene ilmestyi. Sen ainoaksi listamerkinnäksi
jäi 33. tila, mutta kauan ennen levyn julkaisua ilmestynyt Bittersweet-single
(2010) saavutti sentään 25. tilan tahollaan.
Nyt uusi aikuisempi ja rauhallisempi Wanderlust kuitenkin
debytoi hienosti albumilistan neljäntenä ja on jo parissa viikossa myynyt
enemmän kuin edeltäjänsä tähän mennessä.
Ellis-Bextorilla on brittilistoilta kaikkiaan kolme top ten
-albumia ja kuusi top ten -singleä. Yhdysvalloissa hän on käytännössä tuntematon,
eikä listamerkintöjä juuri ole, lukuun ottamatta Murder on a Dancefloorin
näkyvyyttä tanssilistoilla vuonna 2003.