Lisää sapattia

Taannoin kirjoitin Ozzy Osbournen ja Black Sabbathin seikkailuista Yhdysvaltojen ja Britannian poplistoilla ja teemasta on nyt hyvä jatkaa. Black Sabbath nimittäin saavutti peräti kaksi uutta singlelistamerkintää Britanniassa (War Pigs 45:ntenä ja Iron Man 46:ntena) ja Yhdysvaltojen Hot 100 -listalla Osbournen Crazy Train debytoi sijalla 46 ja nousi juuri 39:nneksi, minkä ansiosta hän on yltänyt mukaan nyt viidellä vuosikymmenellä (1980, 1990, 2000, 2010 ja 2020). Viime vuosikymmenellä hänen hittinsä oli melko helposti unohdettava Post Malone -duetto Take What You Want (#8, 2019) ja sitä edellisellä suoraviivainen yllätyshitti I Don’t Wanna Stop (#61, 2007).

Albumipuolella Official Charts Companyn laskentatapa oli kaikkein suotuisin Black Sabbathin The Ultimate Collectionille (2016), joka palasi ensin top 30:een ja nousi viime perjantaina 14:nneksi. Siitä levy tuskin enää etenee. Jalometallin osalta se on saavuttanut kultatason. Yhdysvalloissa nähdään listoilla korkeimmalla The Essential Ozzy Osbourne, joka ylsi ensin seitsemänneksi ja on nyt kymmenentenä.

Pimeyden prinssi poplistoilla

Ozzy Osbourne menehtyi tiistaina. Hän oli 76-vuotias. Kuten moni muukin rocklegenda, Osbourne ansaitsi arvostuksensa ja suosionsa lähinnä tärkeimpien poplistojen ulkopuolella, mutta kyllä hänet nähtiin silloin tällöin niilläkin. 

Black Sabbath ylsi kotimaassaan Britanniassa kerran singlelistan kärkikymmenikköön tunnetuimmalla hitillään Paranoid (#4, 1970). Top 40 -merkintöjä kertyi seitsemän. Albumilistalta tuli kaksi ykköstä ja kymmenen top ten -merkintää.

The Osbournes -sarjan suosio toi Ozzylle hänen soolouransa ainoan top ten -hitin ja se olikin sitä suurempi, sillä Kelly-tyttären kanssa levytetty versio Black Sabbathin Changesistä ylsi jopa kärkeen vuonna 2003. Soololevyt ovat keränneet viisi top ten -merkintää albumilistalta.

Yhdysvalloissa Black Sabbath pääsi kahdesti Hot 100 -listalle. Albumilistan ykköspaikka tuli viimein 13-albumilla (2013). Soolo-Ozzyllekin Hot 100 -lista on melko harvinaista mutta säännöllistä herkkua. Top ten -ovetkin avautuvat kahdesti vierailijana, ensin Lita Fordin kanssa Close My Eyes Foreverillä (#8, 1989) ja Post Malonen kanssa Take What You Wantilla (#8, 2019). Nyt ainakin Crazy Trainin (1980) striimimäärät ovat kuolemauutisoinnin myötä niin hyvät, että Billboardin pitäisi päästää se listalle. Jos niin käy, hänellä olisi Hot 100 -merkintöjä peräti viidellä vuosikymmenellä (kuudella, jos Black Sabbath lasketaan).

Yhdysvaltojen albumilistalla Ozzy on menestynyt mallikkaasti: yhdeksän top ten -merkintää.

Rentoa melankoliaa ja Ozzy

Popradioiden kaksi suosituinta artistia angloamerikkalaisessa maailmassa tuntuvat olevan Shawn Mendes ja Post Malone. Ensin mainittu piti hetken aikaa Yhdysvalloissa popradiolistan sijoja 1 ja 2 ja Post Malonen uuden Hollywood's Bleeding -albumin sinkuista Goodbyes ja Circles ei saada aivan pian tarpeekseen. Ne ovatkin lyhyydessään ja rennossa melankoliassaan mitä parhainta radiotäytettä.

Malonen albumia kulutetaan ensi tietojen mukaan Yhdysvalloissa myynniksi muutettuna noin 500 000 kpl (vuoden toiseksi paras avaus), mutta Britanniassa huomattavan vaisusti suunnilleen 30 000 kpl (tarkka luku saadaan jo huomenna). Brittilistoilla Malonella näyttääkin olevan menossa pieni laskusuhdanne, sillä vaikka hänen sinkkunsa yltävät järjestelmällisesti top teniin, ainoasta ykkösestä (Rockstar) on jo parisen vuotta. Tuleva albumilistan ykköstila on kuitenkin toinen perättäinen kolmesta yrittämästä.

Oma kiinnostava tarinansa on albumin kappaleella Take What You Want, jolla vierailivat keskenään hieman eri tyylilajin ja sukupolven tähdet Travis Scott ja Ozzy Osbourne. Osbournesta saattaa tulla seitsemänkymppisenä yksi Yhdysvaltojen Hot 100 -listan iäkkäimmistä top ten -artisteista. Toistaiseksi hänen korkein sijoituksensa on Mama I'm Coming Homen (1991) 28. tila. Se paranee joka tapauksessa.

13 ei olekaan 13:s

Kuten listakatsauksesta käy ilmi, Black Sabbath rikkoi 42 vuoden ja 8 kuukauden noteerauksellaan Bob Dylanin brittilistaennätyksen sarjassa ”Pisin tauko kahden ykkösen välillä”. Lähes 43 vuotta on melko lailla maksimisuoritus yhtyeelle. Ozzy Osbournen ja kumppaneiden uhkaajia löytyy toki sooloartistien joukosta: ehkä historian nuorimpana albumilistan vuonna 1972 valloittanut Neil Reid palaa kymmenen vuoden kuluttua entistä ehompana (epätodennäköistä).

13 ei muuten ole nimestään huolimatta Black Sabbathin 13., vaan 19. studioalbumi. He ovat historian menestyneimpiä bändejä ilman singlelistan ykkössijaa. Top ten -merkintöjäkin löytyy heiltä vain yksi, Paranoid (#4, 1970). Enempää top ten -käyntejä ei ole Ozzyllakaan, mutta hänellä se hitti ylsi ykköseksi asti. Kyseessä on tietenkin isä ja tytär -duetto Changes (2003). Singlen esittäjä merkittiin muotoon Ozzy and Kelly Osbourne, minkä vuoksi se saattaa jäädä diskografiahauissa huomiotta.

Ylivoimaisesti singlelistaa hallitseva Robin Thicken Blurred Lines on merkkauttanut kolme hulppeaa viikkomyyntiä:  190 572,  198 856 ja 193 783 kpl. Vastaavaa tahtia vielä kolmannellakin listaviikolla ei ole nähty sitten Band Aid 20:n Do They Know It’s Christmasin (2004), joka on toki kaikkiaan erikoistapaus.