Näytetään tekstit, joissa on tunniste Newton Faulkner. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Newton Faulkner. Näytä kaikki tekstit

lauantai 28. syyskuuta 2013

Ykkönen, mutta ei menestys?

Kuten kaikki listoja seuraavat tietävät, korkeimmalla viikkolistasijoituksella saattaa olla lopulta hyvin vähän tekemistä sen kanssa, miten isoksi menestykseksi kappale tai albumi osoittautuu. Toki ykköspaikka on aina hieno saavutus, mutta ykkösissäkin voi olla ns. kahden kerroksen väkeä, myös artistin oman tuotannon sisällä.

Eräs hyvä esimerkki useita albumilistan ykkösiä hyvin erilaisin myyntiluvuin saavuttaneista artisteista ja yhtyeistä on Keane, jonka kaikki neljä studioalbumia sekä yksi EP ovat päässeet ykkösiksi, mutta alati laskevin myyntilukemin: lähes kolmesta miljoonasta myydystä levystä (Hopes and Fears) on pudottu Night Train -ep:n alle sadan tuhannen. Pelkkää albumilistan sijoitusriviä tuijottaen voisi kuvitella Keanen olevan yhä Britannian suosituimpia yhtyeitä.

Sijoitusta tutkimalla voisi kuvitella Empty Soulsin (2005) olevan Manic Street Preachersin suurimpia hittejä, mutta tosiasiassa lienee brittilistahistorian huonoiten myynyt listakakkonen. Sitä ostettiin ensimmäisellä viikolla noin 12 000 kpl, joka ei nykyisin riittäisi edes viikkolistan top 20 -tasolle. Muun muassa HIM:n Neil Diamond -coveria Solitary Man (#9, 2004) ostettiin lopulta enemmän. Empty Souls vietti top 75 -listalla vain neljä viikkoa. Seuraavasta singlestä Your Love Alone Is Not Enough (#2, 2007) tuli sitten oikea hitti – bändin toistaiseksi viimeinen.

Listakeskusteluissa vilisevät termit ”non-number one” ja ”non-number two”, jotka ilmentävät listasijoituksen suhteuttamista siihen, miten hyvin julkaisu lopulta jää mieleen. Usein keskustelu lipeää omien suosikkien tai inhokkien puolusteluksi tai mustamaalaamiseksi, mutta objektiivisestikin tarkasteltuna jotkut ykköset ovat tuomittuja jäämään unholaan. Vai mitä ajattelette seuraavista brittilistan albumilistan valtiaista parilta viime vuodelta: Paul Wellerin Sonik Kicks, Newton Faulknerin Write It on Your Skin, Elton Johnin ja Pnaun Good Morning to the Night sekä Jahmene Douglasin Love Never Fails?

torstai 29. elokuuta 2013

Pientä ennakkoa

Olen viikonlopun kaukana kotoa, joten viikottainen listakatsaus pitää taukoa sunnuntaina. Jenkkilistan tapahtumat voitte lukea Rumban nettisivuilta ja raportoin tässä etukäteen sunnuntain brittilistan tärkeimmät.

Singlelistalla tuskin löytyy pysäyttäjää Ellie Gouldingin Burnille ja kärkikolmikko lienee muutenkin sama kuin viime viikolla. Top tenin ainoa uutuus on Rizzle Kicksin uusi single Lost Generation ja Draken sekä Majid Jordanin Hold On We're Going Home yrittää kovasti nousta sinne viimeviikkoiselta 11. tilalta.

Albumilista on paljon sinkkuja kiinnAvenged Sevenfold ja Naughty Boy kamppailevat tiukasti ykköspaikasta kintereillään Ellie Gouldingin uudelleen julkaistu Halcyon. Kahdelle ensin mainitulle paalu olisi uran ensimmäinen, Gouldingille toinen.
ostavampi.

Myös Franz Ferdinandin Right Thoughts, Right Words, Right Action näyttää top ten -julkaisulta – se on väliaikatiedoissa viidentenä. Newton Faulknerin Studio Zoolla voi olla vaikeampaa pitää top ten -statuksensa, sillä se on puolivälissä viikkoa sijalla seitsemän. Välissä roikkuu viime viikon ykkönen Richard and Adamin The Impossible Dream.

sunnuntai 15. heinäkuuta 2012

Listakatsaus, vko 29


Billboard Hot 100, Top 10

1. (1.) Carly Rae Jepsen – Call Me Maybe
2. (2.) Maroon 5 featuring Wiz Khalifa – Payphone
3. (3.) Gotye featuring Kimbra – Somebody That I Used to Know
4. (4.) Katy Perry – Wide Awake
5. (6.) Ellie Goulding – Lights
6. (5.) Rihanna – Where Have You Been
7. (9.) David Guetta featuring Sia – Titanium
8. (7.) Fun featuring Janelle Monáe – We Are Young
9. (8.) Nicki Minaj – Starships
10. (10.) Usher – Scream

Viides ykkösviikko ei tuottanut vaikeuksia Call Me Maybelle. Billboardin mielestä viikon suurin uutinen on kuitenkin Nicki Minajin Starshipsin ennätyksellinen roikkuminen top tenissä debyytistään lähtien eli 21 viikon ajan. Minusta kiinnostavampaa on se, että biisi ei ole käynyt viidettä sijaa korkeammalla eli se on viettänyt koko ajan sijojen 5 ja 10 välissä. Ensisijaiseksi syyksi nostaisin pisteissä mitaten hurjan tasokkaan nelikon (Call Me Maybe, Somebody That I Used to Know, We Are Young, Payphone), joka on johtanut kaikkia tilastoja kukin vuorollaan yhteensä kuukausitolkulla. Call Me Maybekin on Yhdysvaltojen myydyin biisi jo kahdeksatta viikkoa.
Black Eyed Peasin I Gotta Feeling (2009) vietti ensimmäiset 20 viikkoaan top tenissä, niistä 14 kärjessä.
Ellie Gouldingin Lights nappasi top 5 -paikan 29. listaviikollaan, hieno saavutus sekin. Owl Cityn ja Carly Rae Jepsenin Good Time petrasi heti toisella viikollaan pykälän 17:nneksi. Neon Trees sai uransa toisen top 20 -hitin Strokes-vaikutteisen Everybody Talksin kivuttua kolme sijaa 18:nneksi. Animal (2010) kävi 13:ntena. Little Big Townin Pontoon nousi 49–38 ja on kantribändin ensimmäinen top 40 -hitti.
Pinkin uusi single Blow Me (One Last Kiss) debytoi 58:ntenä, mutta noussee lähiviikkoina huomattavasti ylemmäs. Tähdellä on kolme ykköstä: Lady Marmalade (2001), So What (2008) sekä Raise Your Glass (2010).


USA:n albumit, Top 10

1. (-) Chris Brown – Fortune
2. (21.) Katy Perry – Teenage Dream
3. (3.) Justin Bieber – Believe
4. (2.) Maroon 5 – Overexposed
5. (1.) Linkin Park – Living Things
6. (31.) Gotye – Making Mirrors
7. (23.) Fun – Some Nights
8. (6.) Kenny Chesney – Welcome to the Fishbowl
9. (7.) Adele – 21
10. (55.) The Black Keys – El Camino

Fortunesta tuli Chris Brownin toinen albumilistan ykkönen, edellinen albumi F.A.M.E. (2011) aloitti niin ikään paalupaikalta. Fortunen ensimmäisen viikon myyntisaldo jäi tosin noin puoleen edeltäjästään (134 000 kpl).
Amazon kauppasi kaikkiaan kahtakymmentä albumia vain noin dollarin hintaan, mikä nosti Katy Perryn Teenage Dreamin kakkoseksi ja monta muutakin albumia huimasti ylöspäin. Kiinnostavin pomppaaja on Ellie Gouldingin Lights (2011), joka on tähän asti myynyt nimibiisin jättihittiydestä huolimatta melko kehnosti. Nyt se nousi 116–21, joka on lätyn korkein sijoitus.
Myös Gotyen Making Mirrors petrasi parastaan pykälällä. Sitä on myyty kultalevyyn oikeuttavat yli puoli miljoonaa kappaletta. Folkrockyhtye The Lumineersin esikoinen on ensimmäistä kertaa top 20:ssa (44–17), alennuksessa sekin.
Ilman Amazonia Flo Rida olisi vienyt Wild Ones -albuminsa top teniin. Nyt se jäi 14:nneksi, mutta myyntiluvut (31 000 kpl) ovat rutkasti paremmat kuin Only One Flo Part 1:lla, joka limbosi aikoinaan jopa top sadan alapuolelle. Flo Ridan uran paras sijoitus on Mail on Sundayn (2008) nelostila.


Britannian singlet, Top 10

1. (-) Florence and the Machine – Spectrum (Say My Name)
2. (1.) Maroon 5 featuring Wiz Khalifa – Payphone
3. (3.) Will.i.am featuring Eva Simons – This Is Love
4. (2.) Chris Brown – Don’t Wake Me Up
5. (5.) Stooshe – Black Heart
6. (4.) Flo Rida – Whistle
7. (6.) Rudimental feat. John Newman – Feel the Love
8. (8.) Coldplay featuring Rihanna – Princess of China
9. (9.) Katy Perry – Wide Awake
10. (16.) Nicki Minaj – Pound the Alarm

Tätä ennen Florence and the Machinen Ceremonials-albumilta ei oltu lohkaistu vielä yhtään top ten -singleä, mutta Calvin Harrisin remiksaus Spectrum (Say My Name) -kappaleesta pamahti nyt suoraan ykköseksi. Sen on Florence Welchin johtaman bändin ensimmäinen ykkössingle. Dizzee Rascalin kanssa tehty You’ve Got the Dirtee Love (2009) kävi kakkosena. Spectrum on jo Ceremonialsin viides single.
Remiksaukset nostavat biisejä hiteiksi aina silloin tällöin. Muistamme muun muassa Armand van Heldenin käsittelemän Tori Amoksen Professional Widowin (#1, 1997), Todd Terryn näkemyksen Everything But the Girlin Missingistä (#3, 1995) sekä JXL:n uusiksi vääntämän Elviksen A Little Less Conversationin (#1, 2002).
Muuten top tenissä ei tapahtunut juuri mitään. Pound the Alarm nousi odotetusti sinne ja Nicki Minajin kuudenneksi top ten -hitiksi.
Adam Lambert sai uransa ensimmäisen top 20 -merkinnän Never Close Our Eyesin debytoitua 17:ntenä. Tätä ennen hänen parhaansa oli For Your Entertainmentin (2010) 37. sija.
Lady Antebellumin ikihonkaa Need You Now’ta myytiin Itunesissa alennuksessa ja se astui ensimmäistä kertaa top 20 -kynnyksen yli sijalle 18. I Can Only Imagine, aika mones lohkaisu David Guettan Nothing But the Beat -albumilta, loikkasi 43–21.
The Vaccinesin uusi single No Hope debytoi 37:ntenä. Heidän uransa korkein sijoitus on Post Break Up Sexin 32. tila ja myös If You Wanna ylsi top 40:iin.


Britannian albumit Top 10

1. (-) Newton Faulkner – Write It on Your Skin
2. (-) Frank Ocean – Channel Orange
3. (2.) Maroon 5 – Overexposed
4. (-) Lianne la Havas – Is Your Love Big Enough
5. (1.) Chris Brown – Fortune
6. (4.) Ed Sheeran – +
7. (5.) Emeli Sandé – Our Version of Events
8. (6.) Paul Simon – Graceland
9. (-) The View – Cheeky for a Reason
10. (7.) Coldplay – Mylo Xyloto

Suomessa melko tuntematon Newton Faulkner yllätti viemällä Write It on Your Skin -uutuutensa ykköseksi. Myös Hand Built by Robots (2007) ylsi kärkeen ja myi multiplatinaa. Sen sijaan kakkosalbumi Rebuilt by Humans (2009) joutui tyytymään kolmostilaan ja vietti listalla vain reilun kuukauden.
Frank Oceanin Channel Orange oli hilkulla kehittyä ensimmäiseksi pelkällä digimyynnillä albumilistan valloittaneeksi äänitteeksi. Se nappasi kakkossijan, mikä on debytoivalle r&b-artistille erinomainen aloitus. Viekö fyysinen cd-julkaisu levyn kärkeen asti?
BBC:n Sound of -listauksen menestyjä Lianne la Havas debytoi neljäntenä Is Your Love Big Enough -esikoisellaan. Pollin voittanut Michael Kiwanuka kävi samalla sijalla keväällä.
Indierockryhmä The View on rutinoituneempi menestyjä. Cheeky for a Reason on heidän neljäs levynsä ja kolmas top ten -merkintä. Hats Off to the Buskers (2007) debytoi peräti ykkösenä ja myi platinaa.
Adam Lambertin Trespassing ylsi 16:nneksi. For Your Entertainment piipahti 36:ntenä. Rushin Clockwork Angels ilmestyi fyysisesti vasta nyt Britanniassa ja nappasi 21. tilan. Aiemmin se ehti digimyynnin avulla top 75:n hännille.