Listaklassikko: Lionel Richie – Truly (1982)

Lionel Richie oli todella suosittu aloittaessaan soolouraa The Commodoresin riveistä 1980-luvun alussa. Hänen ensimmäinen ihan ikioma soolosinglensä Truly julkaistiin syksyllä 1982 ja siitä tuli heti iso hitti. Yhdysvaltojen Hot 100 -listan kärkeen biisi nousi marraskuussa 1982 ja pysyi huipulla kaksi viikkoa.

Richien yksin kirjoittama Truly seurasi Diana Rossin kanssa tehtyä Endless Lovea, joka oli ollut edellisen vuoden suurimpia hittejä ja niin ikään Hot 100 -listan ykkönen. Hän oli toki yltänyt The Commodoresin kanssa kärkeen aiemmin kahdesti. Richien hittiputki sooloartistina Yhdysvalloissa oli huikea: kaikki viralliset Richie-sinkut vuosina 1981–1986 ylsivät top teniin ja hän saavutti kaikkiaan viisi ykköstä.

Truly oli myös iso brittihitti yltäen kuudenneksi. Britanniasta hänellä on kaikkiaan kolme ykköstä, joista kaksi The Commodoresin kanssa ja yksi soolona (Hello, 1984).

Listaklassikko: Diana Ross & Lionel Richie – Endless Love (1981)

Diana Ross ja Lionel Richie olivat 1980-luvun alussa (ja ovat yhä) soulin supertähtiä, joten mikäpä oli sopivampaa kuin hynttyiden lyöminen yhteen superballadia varten – varsinkin, kun molemmat olivat Motown-yhtiön artisteja.

Richien kirjoittama Endless Love levytettiin Brooke Shieldsin tähdittämää samannimistä elokuvaa varten ja se oli välitön menestys yltäen hetkessä Hot 100 -listan kärkeen ja pysyen siellä yhdeksän viikkoa syyskesällä 1981, mikä oli tuon kalenterivuoden ennätys. Rossille ykkönen oli uran kuudes sooloartistina ja Richielle ensimmäinen – se oli myös Richien ensimmäinen hittisingle ilman The Commodoresia.

Molempien ura jatkui vielä vuosia huipulla, mutta Rossille ykkössija oli jäävä viimeiseksi. Rossin toistaiseksi viimeinen top ten -hitti tuli vuonna 1985 (Missing You) ja Richien vuonna 1987 (Ballerina Girl). Toisin kuin Ross, Richie on onnistunut kipuamaan Hot 100 -listalle vielä 2000-luvulla. Tuorein listahitti on I Call It Love (#62, 2006).

Listakatsaus, vko 28

Billboard Hot 100, Top 20

1. (1.) Wiz Khalifa featuring Charlie Puth – See You Again
2. (2.) Taylor Swift featuring Kendrick Lamar – Bad Blood
3. (4.) OMI – Cheerleader
4. (3.) Fetty Wap – Trap Queen
5. (5.) WALK THE MOON – Shut Up and Dance
6. (12.) The Weeknd – Can't Feel My Face
7. (11.) Silento – Watch Me
8. (6.) Mark Ronson featuring Bruno Mars – Uptown Funk!
9. (-) Selena Gomez featuring A$AP Rocky – Good for You
10. (8.) David Guetta featuring Nicki Minaj, Bebe Rexha & Afrojack – Hey Mama
11. (9.) Andy Grammer – Honey, I’m Good.
12. (7.) Jason Derulo – Want to Want Me
13. (17.) Major Lazer and DJ Snake featuring Mø – Lean On
14. (13.) Rachel Platten – Fight Song
15. (14.) Fifth Harmony featuring Kid Ink – Worth It
16. (10.) The Weeknd – Earned It (Fifty Shades of Grey)
17. (15.) Skrillex and Diplo featuring Justin Bieber – Where Are Ü Now
18. (19.) Maroon 5 – Sugar
19. (18.) DJ Snake and AlunaGeorge – You Know You Like It
20. (21.) Omarion featuring Chris Brown & Jhené Aiko – Post to Be

11. ykkösviikko See You Againille Hot 100 -listalla. Omin Cheerleader petrasi taas pykälän kolmanneksi eli etenee vääjäämättä kohti paalua. Muutenkin top tenissä oli paljon eloa, kun The Weekndin Can't Feel My Face puolitti toista kertaa putkeen sijalukunsa ja hyppäsi kuudenneksi sekä Silenton Watch Me nousi neljä sijaa seitsemänneksi. The Weekndille top ten -merkintä on kolmas ja Silentolle ensimmäinen.
Selena Gomez sai kolmannen ja ASAP Rocky toisen top ten -hittinsä, kun Good for You debytoi loistavasti yhdeksäntenä. Gomezin uran toistaiseksi paras on kahdesti saavutettu kuudes sija, Rockyn Fuckin' Problemsin (2012) kahdeksas sija.
Major Lazerin ja kavereiden Lean On nousi taas muutaman sijan 13:nneksi. Jidennan ja Roman GianArthurin Classic Man loikkasi 50–34 ja on molempien ensimmäinen hitti. Kokeneempaa kaartia ovat Pitbull ja Chris Brown, joiden Fun eteni 44–40.
Janet Jackson palasi listalle seitsemän vuoden tauolta, kun No Sleeep debytoi 67:ntena ja on hänen 40. Hot 100 -merkintänsä. Edellinen listahitti Feedback (2008) ylsi 19:nneksi. Janelle Monáe oli aiemmin päässyt listalle vain vierailemalla Funin gigahitillä We Are Young (#1, 2011), mutta nyt hänen kappaleensa Yoga debytoi sijalla 93. Ei toki haittaa, että silläkin on mukana Jidenna.


USA:n albumit, Top 20

1. (-) Breaking Benjamin – Dark Before Dawn
2. (-) Tori Kelly – Unbreakable Smile
3. (-) Kacey Musgraves – Pageant Material
4. (2.) Taylor Swift – 1989
5. (1.) James Taylor – Before This World
6. (-) Leon Bridges – Coming Home
7. (4.) Ed Sheeran – x
8. (6.) Sam Hunt – Montevallo
9. (9.) Maroon 5 – V
10. (-) Soundtrack – Teen Beach 2
11. (8.) Meghan Trainor – Title
12. (16.) Drake – If You're Reading This It's Too Late
13. (15.) Sam Smith – In the Lonely Hour
14. (11.) Zac Brown Band – JEKYLL + HYDE
15. (14.) twenty one pilots – Blurryface
16. (21.) Little Big Town – Pain Killer
17. (17.) Soundtrack – Fifty Shades of Grey
18. (12.) A$AP Rocky – At. Long. Last. A$AP
19. (22.) Fall Out Boy – American Beauty/American Psycho
20. (15.) Soundtrack – Furious 7

Pitkän levytystauon pitänyt rockyhtye Breaking Benjamin jatkaa ensimmäisen Yhdysvaltojen albumilistan ykkösensä saaneiden artistien kuukauden mittaista putkea. Dark Before Dawnia kulutettiin 141 000 kpl. Tätä ennen bändi oli päässyt parhaimmillaan kakkoseksi platinaa myyneellä Phobia-albumillaan (2006). Top ten -merkintä on heille kolmas.
Tori Kellyn varsinainen esikoisalbumi Unbreakable Smile avasi loistavasti kakkospaikalta. Kacey Musgraves puolestaan debytoi kolmantena, kun Pageant Materialia kulutettiin 60 000 kpl. Se on melko lailla enemmän kuin edeltäjän Same Trailer Different Parkin (#2, 2012) paras viikkosaldo, mutta sijoitus siis pykälän heikompi.
Soul-laulaja Leon Bridges debytoi brittilistalla sijalla kahdeksan ja nyt Coming Home tupsahti kotimaassaan jopa kuudenneksi. Top tenin viides uutuus on Teen Beach 2 -sarjan soundtrack sijalla kymmenen. Ykkösosa ylsi kolmanneksi pari vuotta sitten.
Kantritulokas Canaan Smithin Bronco debytoi sijalla 29.


Britannian singlet, Top 20

1. (2.) Lost Frequencies – Are You with Me?
2. (1.) Tinie Tempah featuring Jess Glynne – No Letting Go
3. (-) Rita Ora – Poison
4. (4.) WALK THE MOON – Shut Up and Dance
5. (5.) Major Lazer and DJ Snake featuring Mø – Lean On
6. (6.) OMI – Cheerleader
7. (7.) Flo Rida featuring Robin Thicke & Verdine White – I Don't Like It, I Love It
8. (3.) Jason Derulo – Want to Want Me
9. (-) Krept and Konan featuring Jeremih – Freak of the Week
10. (8.) Fetty Wap – Trap Queen
11. (9.) Deorro and Chris Brown – Five More Hours
12. (11.) Skrillex and Diplo featuring Justin Bieber – Where Are Ü Now
13. (10.) Galantis – Runaway (U and I)
14. (17.) James Bay – Let It Go
15. (12.) Wiz Khalifa featuring Charlie Puth – See You Again
16. (15.) Ed Sheeran – Photograph
17. (13.) David Guetta featuring Nicki Minaj, Bebe Rexha & Afrojack – Hey Mama
18. (14.) LunchMoney Lewis – Bills
19. (21.) Mark Ronson featuring Bruno Mars – Uptown Funk
20. (19.) Jess Glynne – Hold My Hand

Lost Frequenciesin megahitti Are You with Me joutui viime viikolla tyytymään kakkostilaan, mutta sen tahti on tasainen, mikä nosti hitin nyt viimeisen sunnuntaina julkaistavan Britannian singlelistan ykköseksi ohi Tinie Tempahin ja Jess Glynnen No Letting Gon. Ensi viikosta alkaen brittilista selviää perjantaisin ja myös nämä katsaukset pyrin saamaan kirjoitettua perjantai-iltana.
Rita Ora tavoitteli viidettä ykköstään, mutta jäi nyt kolmanneksi uudella singlellään Poison. Hänellä on yhteensä kahdeksan top ten -saavutusta.
Jeremih on kaikessa hiljaisuudessa yltynyt melkoiseksi listanimeksi. Hän kävi keväämmällä kakkosena Natalie La Rosen kanssa ja nyt hän vierailee Krept and Konanin Freak of the Weekillä, joka debytoi yhdeksäntenä. Krept and Konan on brittiduo, joka sai ensimmäisen listahittinsä. Jeremih'lla on kolme top ten -merkintää putkeen.
James Bayn Let It Go eteni 14:nneksi ja Kygon Stole the Show 24:nneksi. Birdyn Wings (#16, 2013) palasi 31:nneksi, sillä sitä käytetään tv-mainoksessa.


Britannian albumit, Top 20

1. (re) Lionel Richie – The Definitive Collection
2. (1.) Florence + the Machine – How Big, How Blue, How Beautiful
3. (6.) James Bay – Chaos and the Calm
4. (4.) Taylor Swift – 1989
5. (5.) Ed Sheeran – x
6. (9.) Sam Smith – In the Lonely Hour
7. (3.) Muse – Drones
8. (15.) Hozier – Hozier
9. (10.) Paul Simon – The Ultimate Collection
10. (-) Richard Thompson – Still
11. (28.) The Who – The Who Hits 50
12. (2.) Wolf Alice – My Love Is Cool
13. (-) Meek Mill – Dreams Worth More Than Money
14. (16.) George Ezra – Wanted on Voyage
15. (13.) Mumford and Sons – Wilder Mind
16. (12.) Fleetwood Mac – The Very Best of
17. (18.) Meghan Trainor – Title
18. (24.) Catfish and the Bottlemen – The Balcony
19. (31.) Jungle – Jungle
20. (8.) Leon Bridges – Coming Home

Glastonburyn mahti Britannian albumilistalla on viime vuosina nähty monta kertaa, mutta tällä kertaa kärkeen nousi varsinainen jymy-yllättäjä: Lionel Richien The Definitive Collection vuodelta 2003, joka aiempi korkein sijoitus oli kymmenes. Se palasi kärkeen ohi Florence and the Machinen yhä vahvasti menestyvän tuoreimman levyn ja on myynyt jo tuplaplatinaa. Ykköstila on Richien kolmas ja ensimmäinen sitten Back to Frontin (1992).
Richard Thompson pääsi ensimmäisen kerran pitkällä urallaan top teniin, kun Still venyi kymmenenneksi. Tätä ennen hänen parhaansa oli kahdesti saavutettu 16. tila. Meek Mill saavutti niin ikään uransa toistaiseksi parhaan sijoituksen, kun Dreams Worth More Than Money avasi sijalta 13.
The Who hyötyi myös Glastonburyn kekkereistä ja heidän kokoelmansa nousi parhaalle sijalleen 11:nneksi. Festarit auttoivat myös Junglen nimetöntä albumia (#7, 2014) 31–19.
Neil Youngin tuorein The Monsanto Years debytoi 24:ntena. Miguelin Wildheartia olisi voinut veikata ylemmäskin kuin 31:nneksi, mutta sekin on miehen ensimmäinen top 40 -merkintä.
Päivitän puolivuosikatsauksen tänne alkuviikosta.

Billboardin vuosilistat 2012

Billboardin vuosilistat on viimein julkaistu, nehän kattoivat ainakin vielä tänä vuonna ajanjakson 1.12.–30.11. Liikkeellä on huhuja, että ensi vuonna Billboard alkaa viimein käyttää oikeaa kalenterivuotta, sillä printtilehden merkitys on heilläkin aina vain vähenemään päin. Aikataulu on tehty nimenomaan printtijulkaisua silmällä pitäen. Mutta toisaalta, vuosi on vuosi, oli alku- ja päättymispäivä mikä tahansa. Vaikka juhannuksesta juhannukseen.

Viikkolistoja seuranneille yllätyksiä listojen top 40:stä ei löydy hakemallakaan. Gotye, Carly Rae Jepsen ja Fun ovat jo pitkään olleet varma Hot 100 -listan kärkikolmikko. Ne ovat sitä myös kalenterivuoden vuosilistalla. On kiva kuitenkin nähdä Ellie Gouldingin Lights peräti viidentenä. Top 20:ssa on vain yksi biisi, joka ei yltänyt viikkolistan top teniin, Draken ja Lil Waynen The Motto (#13, 2012).

Flo Rida voidaan nimetä vuoden hitintekijäksi: hänellä on peräti kolme hittiä top 20:ssa, ei tosin yhtään top tenissä. Taylor Swiftin We Are Never Ever Getting Back Together myi hyvin, mutta ei ehtinyt vuosilistalla 33. tilaa ylemmäs.

Tässä hittilistan top 20, perässä korkein sijoitus viikkolistoilla.

1. Gotye featuring Kimbra – Somebody That I Used to Know (1)
2. Carly Rae Jepsen – Call Me Maybe (1)
3. Fun featuring Janelle Monáe – We Are Young (1)
4. Maroon 5 featuring Wiz Khalifa – Payphone (2)
5. Ellie Goulding – Lights (2)
6. The Wanted – Glad You Came (3)
7. Kelly Clarkson – Stronger (What Doesn't Kill You) (1)
8. Rihanna featuring Calvin Harris – We Found Love (1)
9. Nicki Minaj – Starships (5)
10. One Direction – What Makes You Beautiful (4)
11. Flo Rida featuring Sia – Wild Ones (5)
12. Adele – Set Fire to the Rain (1)
13. LMFAO – Sexy and I Know It (1)
14. Fun – Some Nights (3)
15. Katy Perry – Wide Awake (2)
16. Flo Rida – Good Feeling (3)
17. Flo Rida – Whistle (1)
18. Maroon 5 – One More Night (1)
19. Train – Drive By (10)
20. Drake featuring Lil Wayne – The Motto (13)

Albumilistalla on niin ikään tuttua väkeä. Palaan myyntilukuihin vasta tammikuussa, mutta Adelen 21 on senkin listan ykkönen toisena vuonna peräkkäin. Se keräsi saalistaan merkittävän osan vasta keväällä Grammy-gaalan myötä ja vietti ykkösenä 11 viikkoa. Myös 19 (2008) palasi keräämään listauransa korkeimman sijoituksen eli nelostilan.

Tällä listalla on tietenkin muutamia viime joulun myyntitykkejä kuten Michael Bublén Christmas, Draken Take Care, Lady Antebellumin Own the Night, Justin Bieberin Under the Mistletoe sekä Nickelbackin Here and Now. Bublé sijoittunee hyvin myös ensi vuoden Billboardin listalla.

Lionel Richie palasi vuosilistojen top teniin ensi kertaa sitten 1980-luvun. Minä puolestaan palaan vuosilista-aiheeseen ensi viikolla, jolloin käyn läpi Billboardin genrelistoja.

1. Adele – 21 (1)
2. Michael Bublé – Christmas (1)
3. Drake – Take Care (1)
4. Taylor Swift – Red (1)
5. One Direction – Up All Night (1)
6. Luke Bryan – Tailgates and Tanlines (9)
7. Mumford and Sons – Babel (1)
8. Rihanna – Talk That Talk (3)
9. Lionel Richie – Tuskegee (1)
10. The Black Keys – El Camino (2)
11. Justin Bieber – Believe (1)
12. Lady Antebellum – Own the Night (4)
13. Justin Bieber – Under the Mistletoe (3)
14. Carrie Underwood – Blown Away (1)
15. Nickelback – Here and Now (2)
16. Adele – 19 (4)
17. Coldplay – Mylo Xyloto (5)
18. Whitney Houston – Whitney: The Greatest Hits (2)
19. Jason Aldean – My Kinda Party (14)
20. Fun – Some Nights (3)

Listakatsaus, vko 18

Billboard Hot 100, Top 10

1. (1.) Gotye featuring Kimbra – Somebody That I Used to Know
2. (2.) Fun featuring Janelle Monáe – We Are Young
3. (-) Maroon 5 featuring Wiz Khalifa – Payphone
4. (5.) Justin Bieber – Boyfriend
5. (3.) The Wanted – Glad You Came
6. (6.) Flo Rida featuring Sia – Wild Ones
7. (8.) Carly Rae Jepsen – Call Me Maybe
8. (4.) One Direction – What Makes You Beautiful
9. (7.) Nicki Minaj – Starships
10. (9.) Kelly Clarkson – Stronger (What Doesn’t Kill You)

Somebody That I Used to Know jatkaa Hot 100 -listan huipulla. Sen myynnin tueksi ilmestyi Tiëston remiksaus, joka on pitkästä aikaa ensimmäinen vahvasti myyntilistoilla esiintyvä tanssiremiksaus kurantista hitistä.
Payphone, seuraaja Moves Like Jagger -gigahitille, ryntäsi suoraan kolmanneksi. Sitä ostettiin viikon mittaan peräti enemmän kuin Somebody That I Used to Know’ta, mutta jälkimmäinen oli parempi kaikilla muilla osa-alueilla. Maroon 5:lla on nyt viisi top ten -noteerausta, joista kaksi ykköstä. Payphonella vierailee viimevuotisella Black and Yellow -hitillään huipullakin käynyt Wiz Khalifa. Maroon 5:n Overexposed -albumi ilmestyy kesäkuussa.
Usherin Climax on tämän hetken soitetuin r&b-hitti ja eteni 20:nneksi. Rihannan ja Chris Brownin Birthday Cake kipusi 24:nneksi. Sen alkuperäinen, ainoastaan Rihannan esittämä versio on julkaistu myyntiin, mutta radiot soittavat Chris Brownin tähdittämää versiota, jota ei voi ostaa mistään.
Linkin Parkin Living Things -levyä ennakoiva Burn It Down debytoi 30:ntenä. Bändin viimeisimmästä top 20 -hitistä on jo kolme vuotta (New Divide).
Räppäri Kirko Bangzin ensimmäinen hitti Drank in My Cup ylitti top 40 -kynnyksen (44–40). Top 50 -debytantteja: kantrilaulaja Kip Mooren Somethin' 'Bout a Truck (51–47), r&b-tulokas Loverancen Up (53–48) sekä Ellie Gouldingin Lights (54–49).


USA:n albumit, Top 10

1. (1.) Lionel Richie – Tuskegee
2. (-) Jason Mraz – Love Is a Four Letter Word
3. (2.) Adele – 21
4. (-) Train – California 37
5. (5.) One Direction – Up All Night
6. (3.) Nicki Minaj – Pink Friday: Roman Reloaded
7. (7.) Gotye – Making Mirrors
8. (-) Future – Pluto
9. (6.) Bonnie Raitt – Slipstream
10. (13.) Luke Bryan – Tailgates and Tanlines

Lionel Richien Tuskegee löi niukasti Jason Mrazin Love Is a Four Letter Wordin albumilistalla. Kakkossija on kuitenkin Mrazin uran paras, tätä ennen hän kävi kolmantena edellisellä We Sing, We Dance, We Steal Things -levyllään (2008). Top ten -sijoituksia on nyt kolme.
Niin ikään uransa korkeimman sijoituksen saavutti Train, jonka California 37 debytoi neljäntenä. Bändin edellinen albumi Save Me San Francisco (2009) aloitti sijalta 17, joka jäi sen parhaaksi, mutta top ten -merkintöjäkin löytyy jo neljä, joista kaksi kuudetta sijaa.
Räppäri Future aloitti albumilistauransa sijalta kahdeksan. Pluto on muun muassa T.I.:n ja R. Kellyn kanssa työskennelleen georgialaissuupaltin esikoinen.
Luke Bryanin Tailgates and Tanlines palasi top teniin ensimmäistä kertaa sitten viime syyskuun. Korkeimmillaan kakkosena käynyttä albumia on ostettu noin miljoona kappaletta. Viime viikon kymppi, Hoodie Allenin All American, löytyy nyt sijalta 121.
Jack Johnsonin edellinen livealbumi ylsi 11:nneksi ja nyt Best of Kokua Festival debytoi 12:ntena. Thousand Foot Krutch ja Neon Trees merkkauttivat listauransa parhaat sijoitukset 14 ja 17. Jälkimmäisen Animal-hitti ylsi Hot 100 -listan 13:nneksi vuonna 2010.
Pitkälti toistakymmentä vuotta huilanneen SWV:n paluualbumi I Missed Us debytoi 25:ntenä. Ryhmä muistetaan ensisijaisesti hiteistään Weak (Hot 100 -listan ykkönen), Right Here sekä You’re the One. Albumilistalta heillä on esittää kaksi top ten -noteerausta. It’s About Time (#8, 1992) myi triplaplatinaa.


Britannian singlet, Top 10

1. (1.) Carly Rae Jepsen – Call Me Maybe
2. (-) Calvin Harris featuring Ne-Yo – Let’s Go
3. (3.) Fun featuring Janelle Monáe – We Are Young
4. (2.) Conor Maynard – Can’t Say No
5. (5.) Jessie J featuring David Guetta – Laserlight
6. (16.) Alex Clare – Too Close
7. (6.) Gotye featuring Kimbra – Somebody That I Used to Know
8. (7.) B.o.B – So Good
9. (8.) Nicki Minaj – Starships
10. (14.) Train – Drive By

Kesäkuussa Helsinkiin saapuva Calvin Harris joutui taas tyytymään hopeaan. Let’s Go on miehen kolmas perättäinen kakkoseksi yltänyt (tai jäänyt) oma sinkku. Kaksi aiempaa ovat viimevuotiset Bounce ja Feel So Close. Onneksi ykkönenkin löytyy, I’m Not Alone (2008), ja lisäksi hän oli mukana Dizzee Rascalin ja Rihannan ykköshiteillä.
Carly Rae Jepsenin Call Me Maybe johtaa siis jo neljättä viikkoa. Alex Claren Too Close loikkasi kuudenneksi. Biisiä käytetään Internet Explorer -mainoksessa ja se saattaa hyödyttää Clarea ja hänen levy-yhtiötään paljon enemmän kuin Microsoftia.
Train sai uransa toisen top ten -sinkun Drive Byn noustua neljä sijaa kymmenenneksi. Se ensimmäinen oli, kuten on tullut todettua, Drops of Jupiter (#10, 2001).
Stereophonicsin ainoa ykkönen Dakota (2005) palasi The Voicen ansiosta 29:nneksi. Ohjelma auttoi myös The Frayn How to Save a Lifen (#4, 2006) sijalle 34 ja Kings of Leonin Use Somebodyn (#2, 2008) 35:nneksi.


Britannian albumit Top 10

1. (-) Jack White – Blunderbuss
2. (1.) Adele – 21
3. (4.) Lana Del Rey – Born to Die
4. (3.) Nicki Minaj – Pink Friday: Roman Reloaded
5. (-) Rufus Wainwright – Out of the Game
6. (9.) Alabama Shakes – Boys and Girls
7. (12.) Olly Murs – In Case You Didn’t Know
8. (5.) Jessie J – Who You Are
9. (6.) Emeli Sandé – Our Version of Events
10. (7.) David Guetta – Nothing But the Beat

Blunderbuss on Jack Whiten ensimmäinen sooloalbumi. Hänen yhtyeistään The White Stripes on käynyt kärjessä kahdesti (Elephant, 2003, ja Icky Thump, 2007) ja The Raconteurs kerran kakkosena (Broken Boy Soldiers, 2006), mutta The Dead Weather ylsi vain 14:nneksi (Horehound, 2009).
Uusi Blue Jeans -single on nostanut Lana Del Reyn Born to Dien jälleen palkintopallille. Ykkösenäkin käynyt albumi on myynyt platinaa. Olly Mursin In Case You Didn’t Know palasi top teniin muutaman kuukauden tauon jälkeen.
Jo yli vuosikymmenen kriitikoita miellyttänyt Rufus Wainwright nappasi uransa toisen top ten -merkinnän Out of the Gamen vitossijan merkeissä. Release the Stars (2007) piipahti peräti kakkosena.
Feederin suuruuden päivät jäivät auttamatta vuosituhannen vaihteeseen. Generation Freakshow punnersi melko hiljaisella viikollakin ainoastaan 13:nneksi. Bändi saavutti viisi top ten -albumia putkeen vuosina 1999–2008, mutta jo edellinen Renegades (2010) jäi 16:nneksi.
The Voice -tuomari Danny O’Donaghuen bändin The Scriptin esikoinen on noussut listoilla sarjan alusta lähtien ja tällä viikolla sijoitus on jo 14:s. Nimettömältä albumilta (#1, 2008) irtosi bändin toistaiseksi suurin hittisingle, listakakkonen The Man Who Can’t Be Moved.
Taannoin jo jenkkilistan top 20:ssa piipahtanut Chieftainsin Voice of Ages debytoi 25:ntenä. Dubstepia ja singer-songwriter -fiiliksiä tarjoavan Alex Claren The Lateness of the Hour -esikoinen kipusi taas 36–26.
Santigoldin pitkään haudottu kakkosalbumi Master of My Make-Believe (33) ei ainakaan vielä saanut ihmisiä haltioihinsa. Santigold (2008) kävi 26:ntenä. Samaa kohtaloa on helppo ennustaa myös Ladyhawken tulevalle yritelmälle.

Listakatsaus, vko 17

Billboard Hot 100, Top 10

1. (2.) Gotye featuring Kimbra – Somebody That I Used to Know
2. (1.) Fun featuring Janelle Monáe – We Are Young
3. (3.) The Wanted – Glad You Came
4. (4.) One Direction – What Makes You Beautiful
5. (5.) Justin Bieber – Boyfriend
6. (7.) Flo Rida featuring Sia – Wild Ones
7. (6.) Nicki Minaj – Starships
8. (10.) Carly Rae Jepsen – Call Me Maybe
9. (8.) Kelly Clarkson – Stronger (What Doesn’t Kill You)
10. (9.) Katy Perry – Part of Me

Belgialais-australialaisen Gotyen ja uusiseelantilaisen Kimbran Somebody That I Used to Know kasvatti myyntiään hienosti edellisviikosta ja nousi Hot 100 -listan kärkeen. We Are Young ehti hallita kuuden viikon ajan ja on yhä radiolistan ykkösenä.
Edellinen australialaisartisti tai -yhtye Hot 100 -listan huipulla on tietenkin Savage Garden, jonka I Knew I Loved You johti neljä viikkoa talvella 2000. Sen sijaan uusiseelantilaisia ei ole kai koskaan nähty kärjessä ainakaan sooloartisteina. Somebody That I Used to Know’n nousun mahdollisti erinomainen tv-näkyvyys Saturday Night Livesta Gleehen. Making Mirrors -albumi kipusi myös tahollaan seitsemänneksi.
Top 20:n Feel So Close (12), Drive By (13) ja The Motto (14) etenivät kaikki toistaiseksi parhaille sijoilleen. Rumour Has Itistä (20) tuli Adelen neljäs perättäinen top 20 -hitti, kolme aiempaa saavuttivat ykkössijan. Viime viikolla listalta pudonnut Rolling in the Deep ylitti juuri seitsemän miljoonan myydyn digisinglen rajan ja sen edellä digimyynnissä on vain Black Eyed Peasin I Gotta Feeling.
Kanye Westin G.O.O.D. -lafkan boostailualbumia pohjustava Mercy kipusi 38–21. Jason Aldean saavutti jo viidennen top 40 -hittinsä tuplaplatinaa myyneeltä My Kinda Party -albumilta (2010), kun Fly Over States kipusi 43–39. Brittilaulajatar Ellie Gouldingin Lights on edennyt hitaasti, mutta määrätietoisesti 17 viikossa 54:nneksi.
Glee Cast sai 200. listamerkintänsä (kyllä, luit oikein) Somebody That I Used to Know -coverin debytoitua 26:ntenä ja Duran Duran -cover Hungry Like a Wolf / Rion yllettyä 98:nneksi. Lil Waynellä on 101 noteerausta ja välissä keikkuu vielä hetken Elvis Presley 108 käynnin turvin.


USA:n albumit, Top 10

1. (4.) Lionel Richie – Tuskegee
2. (2.) Adele – 21
3. (1.) Nicki Minaj – Pink Friday: Roman Reloaded
4. (-) Monica – New Life
5. (5.) One Direction – Up All Night
6. (-) Bonnie Raitt – Slipstream
7. (15.) Gotye – Making Mirrors
8. (16.) Alabama Shakes – Boys and Girls
9. (3.) Rascal Flatts – Changed
10. (-) Hoodie Allen – All American (EP)

Lionel Richien omista kappaleista koostettu kantriduettoalbumi Tuskegee kipusi CBS:n Richie-ohjelman ansiosta albumilistan huipulle. Se on hänen kolmas ykkösensä ja ensimmäinen sitten Dancing on the Ceilingin (1986). Tässä välissä ainoastaan Coming Home (#6, 2006) kävi top tenissä.
Monican edellinen albumi Still Standing (2010) debytoi aikoinaan ykkösenä, mutta New Life joutui nyt tyytymään neljänteen sijaan. Se on kuitenkin Monican viides top ten -albumi. Suomessa Monica muistetaan lähinnä Brandy-duetosta The Boy Is Mine, joka hallitsi Hot 100 -listaa peräti 13 viikkoa kesällä 1998. New Lifelta löytyy Brandyn kanssa esitetty, perin keskinkertainen It All Belongs to Me.
Bonnie Raittin top ten -saldo näyttää nyt neljää. Kuten edellisessä postauksessa kerroin, Slipstreamin kuudes sija on hänen ensimmäinen top ten -saavutuksensa sitten Longing in the Heartsin (#1, 1994), mutta myös välissä ilmestyneet albumit ovat merkkauttaneet ihan kivoja sijalukuja. Raittillä on kaksi ykköstä, mainitun lisäksi Grammy-voittaja Nick of Time (1989).
Fyysinen julkaisu siivitti Alabama Shakesin Boys and Girlsin kahdeksanneksi. Räppäri Hoodie Allen debytoi kymmenentenä All American -esikoisellaan, joka jäi EP:n mittaiseksi.
Counting Crowsin Underwater Sunshine (ja paljon tekstiä suluissa) nappasi 11. tilan, mutta on bändin ensimmäinen top tenin alapuolelle jäänyt studioalbumi. Korpinlaskijat levyttävät nykyisin pienelle Cooking Vinylille.
Lisää uutuuksia ja uran korkeimpia listasijoituksia: rockyhtye Halestormin The Strange Case (15), Prince Roycen Phase II (16) ja kristillista sanomaa levittävän räppärin Trip Leen Good Life (17).
M. Wardin A Wasteland Companion debytoi 21:ntenä. Herra ei ole käynyt tuon korkeammalla soolona, mutta peräti kuudentena She & Himin riveissä (Volume Two, 2010).


Britannian singlet, Top 10

1. (1.) Carly Rae Jepsen – Call Me Maybe
2. (-) Conor Maynard – Can’t Say No
3. (7.) Fun featuring Janelle Monáe – We Are Young
4. (27.) John Legend – Ordinary People
5. (26.) Jessie J featuring David Guetta – Laserlight
6. (3.) Gotye featuring Kimbra – Somebody That I Used to Know
7. (-) B.o.B – So Good
8. (5.) Nicki Minaj – Starships
9. (6.) Sean Paul – She Doesn’t Mind
10. (2.) Justin Bieber – Boyfriend

Carly Rae Jepsenin Call Me Maybe -rallatus on muutamassa viikossa myynyt jo yli 300 000 kappaletta. Nyt se jätti taakseen niin Britannian Justin Bieberiksi nimetyn Conor Maynardin esikoissinkun kuin The Voice -kisasta puhtia saaneen John Legendin Ordinary Peoplen.
Maynardin Can’t Say No debytoi kakkosena. Hän tuli tutuksi MTV:n Brand New -äänestyksestä, joka on taivaskanavan vastine BBC:n The Sound of -ruljanssille.
Funin ja Janelle Monáen We Are Young kipusi odotetusti kolmanneksi. Neljäs ja viides sija menivät nousijoille: television ansiosta noussut Ordinary People (2004) on John Legendin uran ensimmäinen top ten -sinkku. Jessie J:llä niitä on jo aimo liuta, kuusi, eikä mainio Laserlight jää varmasti viimeiseksi. Kuten tuskin David Guettallekaan.
B.o.B:n So Good nappasi seitsemännen sijan. Räppäri aloitti uransa kahdella ykkösellä (Nothin’ on You ja Airplanes), mutta sittemmin on ollut hiljaisempaa. So Good on siis hänen kolmas top ten -merkintänsä.
Marina and the Diamondsin edellinen single Radioactive (#25, 2011) meni aika monelta ohi, mutta Dr. Luken säveltämä Primadonna palautti neiti Diamandisin top 20:iin. Sen 11. tila peittoaa Diamandisin aiemman parhaan eli Hollywoodin (2010) pykälällä.
Jason Mrazin I Won’t Give Up nousi 13:nneksi ja Alex Claren Too Close 16:nneksi. Trainin Drive By debytoi 14:ntenä. Bändillä on yhä vain yksi top ten -sinkku, Drops of Jupiter (#10, 2001).
Sian laulamat Titanium (18) ja Wild Ones (19) ovat viihtyneet peräkkäisillä sijoilla jo kuuden viikon ajan, toki välillä vaihtaen keskinäistä järjestystä. Kiinnostava symbioosi joka tapauksessa.
Keskellä viikkoa myyntiin tullut Linkin Parkin Burn It Down ehti 27:nneksi. Bändillä ei lukuisista hiteistään huolimatta ole kuin neljä top ten -sinkkua, joista parhaiten on sijoittunut What I’ve Done (#6, 2007).


Britannian albumit Top 10

1. (1.) Adele – 21
2. (-) Jason Mraz – Love Is a Four Letter Word
3. (2.) Nicki Minaj – Pink Friday: Roman Reloaded
4. (6.) Lana Del Rey – Born to Die
5. (4.) Jessie J – Who You Are
6. (5.) Emeli Sandé – Our Version of Events
7. (7.) David Guetta – Nothing But the Beat
8. (10.) Ed Sheeran – +
9. (3.) Alabama Shakes – Boys and Girls
10. (-) Train – California 37

Isojen uutuuksien puuttuessa Adelen 21 jatkoi albumilistan kärjessä ja ykkösviikko on sen 23:s. Jo viime viikolla albumin myynti oli kärkipaikalla melko alhaista ja tällä viikolla todennäköisesti vielä heikompaa. 21:lla on menossa nyt seitsemäs kierros paalulla.
Jason Mrazin Love Is a Four Letter Word debytoi kakkosena ja on esittäjänsä toinen top ten -albumi. Sen edeltäjä We Sing, We Dance, We Steal Things (2008) ylsi kahdeksanneksi I’m Yours -hitin vauhdittamana.
Toinen amerikkalainen radiopopsuosikki Train nappasi kymmenennen sijan California 37 -albumillaan. Drops of Jupiter (2001) kävi peräti kahdeksantena, mutta Hey Soul Sister -rallin sisältänyt Save Me San Francisco (2010) jäi 33:nneksi.
Bruce Springsteenin Wrecking Ball (30–14) ja Maverick Sabren Lonely Are the Brave (26–17) loikkasivat hiljaisella uutuusviikolla kivasti ylöspäin. Spiritualized kaappasi jälleen top 20 -sijoituksen uudella Sweet Heart Sweet Light -levyllään (19). Bändi on käynyt korkeimmillaan kolmantena Let It Come Downilla (2001) ja neljäntenä Ladies and Gentlemen We Are Floating in Space -lätyllään (1998).
John Legendin Get Lifted -esikoinen (2004) hyppäsi aiemmin mainituista syistä 31:nneksi. Sen paras sijoitus on 12:s ja seuraaja Once Again (2006) ylsi kymmenenneksi.
Alex Claren The Lateness of the Hour kipusi 66–36. Chicanen Thousand Mile Stare debytoi 37:ntenä. Tanssimusiikin supertähdellä on taskussaan jo neljä top 40 -albumia, joista kaksi kymmenettä tilaa.

Listanimi: Lionel Richie

Pian ensimmäistä (!) kertaa Suomeen saapuva Lionel Richie aloitti listauransa tunnetusti The Commodores -lauluyhtyeen jäsenenä, mutta jätti pian muut varjoonsa siten, että kokoonpano alkoi esiintyä nimellä Lionel Richie and The Commodores. The Commodoresin kanssa siunaantui useita hittisinkkuja, kuten Easy ja Three Times a Lady.

Richien sooloura alkoi 1980-luvun alussa, yhä Motownin tallissa. Hän kirjoitti ensin Kenny Rogersille ykköshitin Lady (1980) ja sitten itselleen sekä Diana Rossille Endless Loven (1981), joka nousi Hot 100 -listan kärkeen yhdeksäksi viikoksi ja brittilistan seiskaksi. Esikoisalbumi Lionel Richie (1982) kaasutti suoraan kärkipäähän rapakon molemmin puolin ja sisälsi jenkkiykkösen ja Britannian top ten -sinkun Truly.

Can't Slow Down (1984) sementoi Richien statuksen eräänä 80-luvun suurimmista soulpoptähdistä. Se ylsi sekä USA:n että Britannian albumilistan kärkeen ja hittivirta oli loputon: jenkkiykkönen ja brittikakkonen All Night Long (All Night), kaikkialla kärkeen kivunnut Hello, Running with the Night sekä USA:n top ten -hitit Stuck on You sekä Penny Lover.

Jenkkiykköseltä ja brittikakkoselta Dancing on the Ceilingiltäkin (1986) irtosi neljä Hot 100 -listan top ten -hittiä, joten Richie saavutti niitä peräti 13 peräkkäistä. Välissä hän ehti osaltaan junailla USA for Africa -projektin We Are the World -kappaleen erääksi 80-luvun myydyimmistä singleistä.

Sen jälkeen Richie alkoi menestyä paremmin Britanniassa. Back to Front -kokoelma (1992) nousi siellä ykköseksi, mutta jäi USA:ssa 19:nneksi. Hänen sittemmin ilmestyneet studiolevynsä ovat saavuttaneet Britanniassa sijat 11, 31, 6, 5, 15, 10 ja 7. USA:ssa vastaava rivi on 28, 152, 62, 47, 6 ja 24. Kantriduettoversioita miehen omista biiseistä (mahtava idea kerrassaan) sisältävää Tuskegeeta ei ole vielä julkaistu USA:ssa.

Hot 100 -listan ykkösiä Richiellä on viisi, jotka kaikki tulikin jo mainittua. Viimeisin top ten -hitti on viimeinen noista mainitusta kolmestatoista eli Ballerina Girl (#7, 1986). Viimeisin Hot 100 -listamerkintä on Angel (#70, 2000). Britannian sinkkulistan kärkipaikka on lohjennut vain kerran (Hello), mutta top ten -ovi on avautunut kahdeksasti, viimeksi My Destinylle (#7, 1992).