Näytetään tekstit, joissa on tunniste Glee Cast. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Glee Cast. Näytä kaikki tekstit

maanantai 6. kesäkuuta 2022

Outoja (mutta iloisia) lista-asioita

Kuten jo viime perjantain listakatsauksessa mainitsin, popikoni Kate Bushin Running Up That Hill (A Deal with God) (1985) on kohonnut merkittäväksi revival-ilmiöksi Stranger Things -tv-sarjan ansiosta. Se palasi perjantaina Britannian singlelistan kasiksi (korkein sijoitus kolmas) ja tänään ylsi ensimmäistä kertaa Yhdysvaltojen Hot 100 -listan top kymppiin niin ikään kahdeksanneksi. Hot 100 -listalle paluu on merkittävämpi siinä mielessä, että kyseessä on Bushin ensimmäinen top ten -merkintä.

Vastaavanlaista vanhojen ei-joululaulujen suurta nousua nähdään silloin tällöin, mutta tässä mittakaavassa erittäin harvoin. Paras vertailukohta on ehkä Journeyn Don’t Stop Believin’ (1981), joka eteni hurjan suosituksi 2000-luvulla ensin The Sopranosin ja sitten Gleen ansiosta. Biisi ylsi lopulta jopa brittilistan kuudenneksi tammikuussa 2010, samaan aikaan kun Glee Castin versio oli kakkonen.

EMI on ilmoittanut yrittävänsä Running Up That Hilliä uudelleen myös radiosoittoon. Ja mikäli biisi nousisi Britannian singlelistan kärkeen, Bushista tulisi iäkkäin ykköseksi päässyt naisartisti. Tällä hetkellä titteli on Cherillä (52 vuotta 5 kuukautta).

lauantai 22. syyskuuta 2012

Vielä riittää virtaa

Hot 100 -listan top 50:n alapuolella saattaa keikkua pitkäänkin kappaleita, jotka kasvattavat pisteitään ja siten ylittävät 20 viikon kynnyksen. Tällä viikolla sellaisia on mukana kaksi: Of Monsters and Menin Little Talks (53. sija, 24 viikkoa) ja Linkin Parkin Burn It Down (66, 22 viikkoa). Ne ovat siis mukana, koska kasvattivat jonkin osa-alueen pisteitään edellisviikosta.

Little Talks on On-Demand -listalla 19:ntenä, Burn It Downin sitkeyden syy piilee radiopuolella, sillä se on hiljalleen noussut Pop Songs -listan 25:nneksi.

Selvitykseksi: Kappale tipahtaa ulos Hot 100 -listalta, jos se on sijoilla 51–100, sillä on yli 20 listaviikkoa ja sen pisteet ovat laskussa.

Maroon 5:n One More Night kipusi Hot 100 -listan kärkeen olematta ykkösenä millään osa-alueella. Taylor Swiftin We Are Never Ever Getting Back Togetheriä ei ole päästetty streaming-palveluihin lainkaan, mikä osaltaan eväsi siltä ykkössijan tämän viikon listalta. Levy-yhtiö haluaa ehkä saada digisinkkuja mahdollisimman paljon kaupaksi. Listaintoilijoiden mieleen palaa 1990-luku, jolloin monia kappaleita ei julkaistu myyntiin, koska haluttiin suunnata kysyntää albumeihin.

Gleen tähti alkaa olla laskussa, sillä ohjelman neljäs kausi alkoi siten, että ainoastaan versio Imagine Dragonsin It's Timesta debytoi Hot 100 -listalla 95:ntenä. Se toisaalta osaltaan vauhditti alkuperäisen 33:nneksi.

Myös albumilistalla nähdään muutamia aikamoisia menneiden aikojen tähtien sukelluksia: DMX:n Undisputed jäi kuuden top 2 -albumin jälkeen 19:nneksi, Hoobastankin Fight or Flight neljän top 30 -albumin jälkeen 66:nneksi ja Melissa Etheridgen 4th Street Feeling tipahti 18–62.

Näihin verrattuna Pet Shop Boysin Elysiumin debyytti 44:ntenä sekä se, että Natasha Bedingfield kelpaa yhä Hot 100 -listalle (vierailu Lifehousen Between the Raindropsilla), ovat ihan hyviä saavutuksia.

maanantai 21. toukokuuta 2012

Surua, pettymyksiä ja pyöreitä


En ollut ainoa, joka hieraisi silmiään nähdessään Gossipin uuden A Joyful Noise -albumin brittilistasijoituksen: 47. Myönnettäköön, Beth Ditton bändi ei ole enää laajan yleisön silmissä kovin kiinnostava eivätkä he ole koskaan saaneet kovin isoja hittejä, mutta Standing in the Way of Control oli sentään top ten -single (#7, 2007) ja samanniminen albumi myi kultaa yltäen parhaimmillaan 22:nneksi. Music for Menin (#18, 2009) Heavy Crosskin oli top 40 -menestys.

Ihan yhtä huonosti ei mene Madonnalla – MDNA ylsi sentään albumilistan ykköseksi ja on yhä top 40:ssä – mutta Girl Gone Wildin 73. tila singlelistalla kurtistaa varmaan hänenkin kulmiaan. Vielä muutama vuosi sitten mikä tahansa Madonna-sinkku ainakin kävi top tenissä.

Torstaina menehtyneen Donna Summerin uran ainoa ykkönen I Feel Love palasi sinkkulistan 45:nneksi. Se oli jo entuudestaan siitä harvinainen biisi, että on noussut top 75:een kolmena eri saman artistin esittämänä versiona: ykköseksi vuonna 1977, Patrick Cowleyn remiksauksena 21:nneksi vuonna 1982 ja uudelleen levytettynä kahdeksanneksi vuonna 1995.

I Feel Lovea on OCC:n mukaan myyty yhteensä yli miljoona kappaletta. Myös Gotyen ja Kimbran Somebody That I Used to Know rikkoi tuon maagisen rajan. Ennustan biisistä tulevan Britannian ostetuimman sitten Will Youngin Anything Is Possible / Evergreen -singlen (2002).

Abban Gold (#1, 1992) ei ole tyytynyt ihan niin vähään: sitä on ostettu jo viisi miljoonaa kappaletta ja se on Britannian kolmanneksi myydyin albumi.

Glee Cast saavutti sadan top 75 -biisin rajapyykin It's All Coming Back to Me Now'n napattua 69. tilan. TV-sarjan kaarti on brittilistahistorian eniten top 75 -merkintöjä netonnut yhtye.