Näytetään tekstit, joissa on tunniste ALMA. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste ALMA. Näytä kaikki tekstit

lauantai 29. toukokuuta 2021

Brittilistojen valoisalle puolelle

Kuten eilen lyhyesti kirjoitin, Eurovision laulukilpailussa Suomea edustaneen Blind Channelin Dark Side debytoi Britannian sinkkulistan sijalla 66. Se on pitkästä aikaa, noin neljään vuoteen, ensimmäinen suomalainen hitti sillä listalla, mutta kesällä neljä vuotta sitten Alma ylsi jopa 17:nneksi kappaleellaan Chasing Highs.

Otetaan tähän jo perinteinen suomalaisten brittihittien kertaus, koska niitä ei vieläkään ole aivan liikaa. Joitain sijoille 76–100 päässeitä kappaleita voi puuttua, koska kirjanpitoni käsitti pitkään ainoastaan top 75:n. Jos huomaatte puutoksia, niin kommentoikaa.

Sinänsä surullista, että nykyisin ainoastaan Euroviisuista tulee suomalaisia brittilistahittejä. Jos Almaa ei huomioida, edellinen ei-viisuhitti on edelleen Ercolan Every Word vuodelta 2009.

Hanoi Rocks – Malibu Beach (#84, 1983)

Hanoi Rocks – Up Around the Bend (#61, 1984)

Hanoi Rocks – Underwater World (#85, 1984)

Hanoi Rocks – Don't You Ever Leave Me (#92, 1984)

Stabbs – Joy & Happiness (#65, 1994)

Darude – Sandstorm (#3, 2000)
Bomfunk MC's – Freestyler (#2, 2000)
Sash! – With My Own Eyes (#10, 2000) [vokaalit Inka]
Darude – Feel the Beat (#5, 2000)
Bomfunk MC's – Up Rocking Beats (#11, 2000)
Pepe Deluxe – Before You Leave (#20, 2001)
Slusnik Luna – Sun (#40, 2001)
Darude – Out of Control (Back for More) [#13, 2001]
Dirt Devils – The Drill (#15, 2002)
Oceanlab featuring Justine Suissa – Clear Blue Water (#48, 2002)
Tiga and Zyntherius – Sunglasses at Night (#25, 2002)
HIM – Buried Alive by Love (#30, 2003)
HIM – The Sacrament (#23, 2003)
Dallas Superstars – Helium (#64, 2003)
Dirt Devils – Music Is Life (#53, 2003)
HIM – The Funeral of Hearts (#15, 2004)
The Rasmus – In the Shadows (#3, 2004)
Oceanlab – Satellite (#19, 2004)
HIM – Solitary Man (#9, 2004)
The Rasmus – Guilty (#15, 2004)
Nightwish – Wish I Had an Angel (#60, 2004)
The Rasmus – First Day of My Life (#50, 2004)
HIM – Wings of a Butterfly (#10, 2005)
The Rasmus – No Fear (#43, 2005)
The Rasmus – Sail Away (#94, 2005)
HIM – Killing Loneliness (#26, 2006)
Lordi – Hard Rock Hallelujah (#25, 2006)
HIM – The Kiss of Dawn (#59, 2007)
Axwell – I Found U (#6, 2007) [vokaalit Max'C]
Ercola featuring Daniella – Every Word (#47, 2009)
Waldo's People – Lose Control (#100, 2009)
Softengine – Something Better (#94, 2014)
Alma – Chasing Highs (#17, 2017)
Alma and French Montana – Phases (#88, 2017)
Blind Channel – Dark Side (#66, 2021)

Viimeisin ykkönen: ei ole
Viimeisin top 5 -single: The Rasmus – In the Shadows (#3, 2004)
Top ten: HIM – Wings of a Butterfly (#10, 2005)
Top 20: Alma – Chasing Highs (#17, 2017)
Top 40: Alma – Chasing Highs (#17, 2017)
Top 75: Blind Channel – Dark Side (#66, 2021)
Top 100: Blind Channel – Dark Side (#66, 2021)

*Lisätty 2.6.2021 Hanoi Rocksia Ari-Pekan kommenttien ansiosta.

keskiviikko 26. toukokuuta 2021

Viisuhurmiota suoratoistopalveluissa

Italia voitti lauantaina Eurovision laulukilpailun 31 vuoden tauon jälkeen Måneskinin kappaleella Zitti e buoni. Siitä tuli heittämällä historian menestynein euroviisu Spotifyssa: globaalilla listalla irtosi yhdeksäs tila ja yleensä ei-englanninkielisille kappaleille nenäänsä nyrpistävässä Britanniassakin se kävi 12:ntena. 

Jo vuoden 2019 kisan jälkeen selvästi elpynyt viisujen striimisuosio oli kilpailijoilla kauttaaltaan vahvaa ja toistakymmentä kappaletta pääsi esimerkiksi Britanniassa Spotify-listalle. Maailmanlaajuisesti Suomen Blind Channelin Dark Side ylsi jopa sijalle 62, joka on Suomen ennätys – edellinen oli Felix Jaehnin ja Alman Bonfiren 72. sija.

 

Lisäksi Ukrainaa edustanut folk-elektroyhtye Go_A pääsi Shum-kappaleellaan maailmanlaajuisesti jopa sijalle 69, mikä on todella huima saavutus ukrainankieliselle kappaleelle.

 

Zitti e buoni noussee perjantaina Britannian top 40 -listalle. Dark Side tuskin, mutta jonkinlainen listapaikka on täysin mahdollinen sillekin.

tiistai 24. syyskuuta 2019

13, (epä)onnenluku?

Kuten perjantaina mainitsin, Alman osin kirjoittama ja Ariana Granden, Miley Cyrusin sekä Lana Del Reyn esittämä Don’t Call Me Angel (Charlie’s Angels) debytoi Britannian singlelistan kakkosena. Se on korkeimmalle sijoittunut edes hivenen suomalaisperäinen kappale sitten Bomfunk Mc’s:n Freestylerin, joka ylsi kakkoseksi vuonna 2000. 

Yhdysvaltojen Hot 100 -listalla Don’t Call Me Angel menestyi hieman odotettua vaisummin ja pääsi 13:nneksi. Se on erityisen vaisu sijoitus Grandelle, joka on tottunut tänä vuonna top ten -sijoituksiin jokaisella singlellään. Muille kahdelle puolestaan 13. tila on todella hyvä: Cyrus ei ole ollut noin korkealla sitten Malibun (#10, 2017) ja Del Rey sitten Summertime Sadnessin (#6, 2013).

Don’t Call Me Angel on ensimmäinen suomalaisperäinen top 40 -hitti Yhdysvalloissa. Almalla on nyt sillä saralla kolme korkeinta noteerausta, kaksi muutakin ovat Cyrusin esittämiä (Slide Away ja Mother’s Daughter). Parhaiten sijoittunut suomalaisesittäjälle kreditoitu kappale on edelleen Apocalyptican ja Adam Gontierin I Don’t Care (#78, 2008).

keskiviikko 18. syyskuuta 2019

Alman enkelit

Suomalainen Alma on taas tekemässä kotimaista musiikkihistoriaa listoilla Atlantin molemmin puolin, sillä hänen osin kirjoittamansa ja Ariana Granden, Miley Cyrusin ja Lana Del Reyn esittämä Don’t Call Me Angel (Charlie’s Angels) -kappale on debytoimassa tulevalla Britannian singlelistalla aivan kärkipäässä ja Yhdysvaltojen Hot 100 -listallakin mahdollisesti jopa top tenissä. Se olisi ensimmäisen suomalaisen naisartistin kontribuoima kappale Britannian top tenissä ja ylipäätään korkeimmalle yltänyt edes osin suomalaisperäinen hitti Yhdysvalloissa. 

Viikonloppuna näytti siltä, että jopa ykkössija olisi Britanniassa mahdollinen, mutta sittemmin kappaleen striimaukset ovat jääneet matalammalle tasolle – tosin se on yhä reilusti esimerkiksi Spotifyssa kymmenen kuunnelluimman joukossa.

On täysin mahdollista, että Don’t Call Me Angelistä tulee ainakin Britanniassa silti Lana Del Reyn uran korkeimmalle sijoittunut kappale. Toistaiseksi se on Summertime Sadness, joka ylsi neljänneksi kesällä 2013.

tiistai 11. kesäkuuta 2019

Vaikka erotiikkaa, kunhan ei politiikkaa (sekä Suomen ennätys)

Takavuosien kantrihittibändistä Lonestarista ja Big and Rich -duosta tuttu John Rich ei ole ollut kovin relevantti nimi hittilistoilla vuosikausiin, mutta hänen uudesta sinkustaan Shut Up About Politics tuli pieni latausilmiö Yhdysvalloissa ja se debytoi Hot 100 -listallakin sijalla 91. Republikaanien kannattajana tunnetun Richin biisissä lauletaan, että politiikasta puhuminen on ”been going on a little too long”, viitaten siihen, että politiikan ei pitäisi tunkeutua aivan kaikille elämänalueille. Kappaleen tuotot menevät tietenkin asevoimien palveluksessa olevien perheiden hyväksi, kuinkas muuten.

Richin sinkulla kirjoittajakrediitin on saanut Foxin uutisankkuri Greg Gutfield. Hieman toista laitaa edustaa Miley Cyrusin esittämä Mother’s Daughter, joka debytoi sijalla 54. Sillä yhtenä kirjoittajana on, kuten tässäkin blogissa on jo kerrottu, Alma, joten biisistä tuli heittämällä Hot 100 -listan korkeimmalle yltänyt kappale, jolla on suomalainen tekijä. Torille! Edellinen ennätys oli käsittääkseni Apocalyptican I Don’t Caren (2008) 78. sija, joka on edelleen korkein suomalaisen esittäjän noteeraus. Kotimaisia Hot 100 -hittejä on yhä tuskastuttavan vähän: kolme.

tiistai 4. kesäkuuta 2019

Alma goes America

Suomalaisten tekemiä hittejä ei ole ollut Yhdysvaltojen Hot 100 -listalla tulvaksi asti, kaikkiaan kolme toistaiseksi, mutta ensi viikolla Alman, Miley Cyrusin ja Andrew Wyattin kirjoittama ja Cyrusin esittämä Mother’s Daughter on debytoimassa ensi arvioiden mukaan noin sijoilla 50–70. Täten Almasta tulisi ensimmäinen suomalainen nainen, joka on saanut krediitin Billboardin Hot 100 -listahitillä. Lopullinen sijoitus saadaan tietää näillä näkymin ensi maanantaina. 

Mother’s Daughter on ensimmäinen single Miley Cyrusin ep-sarjasta, joka ennakoi tulevaa She Is Miley Cyrus -albumia. Cyrusilla on iso liuta sitä suurempiakin hittejä, mm. edellisen Younger Now -levyn ensimmäinen single Malibu ylsi Hot 100 -listalla kymmenenneksi, mutta Mother’s Daughterin striimausaloitus (muutama päivä USA:n top 20:ssa Spotifyssa) on joka tapauksessa rohkaiseva.

Andrew Wyatt ei muuten välttämättä nimenä ole kovin tuttu, mutta ainakin Lady Gagan ja Bradley Cooperin Shallow (2018) soittaa monen kelloja. Muita hänen nimiinsä laitettuja hittejä ovat muun muassa Lorden Perfect Places (2017) sekä Bruno Marsin When I Was Your Man (2012) sekä Grenade (2010).

maanantai 18. syyskuuta 2017

Alman ACR

Britannian singlelista-analyyseissa näkyy nykyään usein lyhenne ACR, accelerated chart ratio, joka tarkoittaa vapaasti käännettynä vauhditettua pudotusta. ACR-kappaleiden striimauksista saatava kulutus lasketaan myyntisuhteella 300:1, kun normaaleilla hittikappaleilla se on 150:1.

ACR-piste saavutetaan, kun kappale on ollut listalla vähintään kymmenen viikkoa ja sen kulutus on vähentynyt kolme viikkoa putkeen. Tällä viikolla Alman Chasing Highs (#18, 2017) koki viimein tuon kohtalon, ja se putosikin 25–49. Listaviikkoja on nyt 14 ja se on sertifioitu hopeasingleksi (yli 200 000 kpl).

Almalla on seuraajakin jo katsottuna: ranskalaisen Martin Solveigin kanssa tehty All Stars nimittäin on toista viikkoa top sadassa sijalla 83. Toivotaan, että se nousee top 75 -tasolle – pidän nimittäin yhä kirjaa vain top 75:stä.

lauantai 29. heinäkuuta 2017

Alas ja vähän ylös

Britannian albumilistalla on tällä viikolla pari melko kiinnostavaa trivianpalasta. Ensimmäinen koskee ykkössijaa: Lana Del Reyn Lust for Lifesta tuli ensimmäinen ei-brittiläisen artistin tai yhtyeen ykkösalbumi koko vuonna. La La Land -elokuvan soundtrack johti viikon talvella, mutta senkin pääosassa oli brittiläinen Emma Stone.

Toinen koskee kärkipaikasta luopujaa: The Vampsin Night and Day romahti ykkössijalta 35:nneksi, mikä on historian jyrkin syöksy kärjestä. Aiempaa ennätystä (1->29) piti hallussaan Christina Aguileran Bionic (2010). Korkealta ja kovaa putoaminen on melko yleistä alemmilta top ten -sijoilta, mm. tällä viikolla Oh Wonderin Ultralife romahti kahdeksannelta sijalta ulos koko top sadasta. Night and Dayn kulutus putosi viikossa arviolta 90 prosenttia.

Luis Fonsin, Daddy Yankeen ja Justin Bieberin Despaciton paluu singlelistan kärkeen on siinä mielessä kiinnostava, että on suhteellisen harvinaista palata ykköseksi kahdesti. Edellisen kerran näin tapahtui Bieberin omalle What Do You Mean -sinkulle pari vuotta sitten. Kaikkiaan temppu on onnistunut nyt viidesti.

Singlelistalla Alman Chasing Highsin maltillinen nousu jatkuu: se eteni pykälän 24:nneksi. Siitä tulee ensimmäinen suomalainen jalometallikynnyksen (200 000 kpl hopealevylle) ylittävä single sitten The Rasmuksen In the Shadowsin (#3, 2004). Chasing Highs on nostettu BBC Radio Onen A-soittolistalle, mikä kirvoitti yllättävän monta tekstiä myös Suomessa. Soittolistalla se on kaikkiaan ollut jo kuuden viikon ajan.

keskiviikko 19. heinäkuuta 2017

Suosituin ei ehkä ole ykkönen

Britannian singlelistalla on väliaikatietojen mukaan tällä viikolla käymässä uusien sääntöjen myötä se, mitä pelättiin heti sääntöjen muuttuessa: suosituin kappale pudotetaan keinotekoisesti ykköspaikalta. Luis Fonsin, Daddy Yankeen ja Justin Bieberin Despacito joutuu tällä viikolla 300:1-suhteen uhriksi, minkä ansiosta DJ Khaledin, Rihannan ja Bryson Tillerin Wild Thoughts on menossa sen ohi, vaikka senkään kulutus ei ole kasvussa. Se vain sattuu olemaan tuoreempi kappale. Wild Thoughtsin vastaava suhde on 150:1. (Suhde merkitsee sitä, että 150 striimausta vastaa yhtä myytyä digisingleä ja kulutuksessa myynnit ja striimaukset lasketaan yhteen.) 

Säännöt ovat tietenkin samat kaikille, eikä sillä, saako kappale kahdeksan vai yhdeksän viikkoa top tenissä ole suurta merkitystä, mutta sillä, tuleeko jostain biisistä ykkönen vai ei on, paljonkin.

Biisien välinen ero väliaikatiedoissa ei ole kovin suuri (1 200 kpl), joten Despacito saattaa vielä pitää Wild Thoughtsin takanaan, jos intoutuu kovaan loppukiriin parin viimeisen päivän aikana.


Alman Chasing Highs näyttää jumiutuvan brittilistalla top 30:n liepeille, sillä se on väliaikatiedoissa juuri 30:ntena, mikä merkitsisi kahden sijan pudotusta.

lauantai 8. heinäkuuta 2017

11 vuoden kuuliaisuus

Alman Chasing Highs nousi eilen Britannian singlelistalla sijalta 54 30:nneksi ja täten siitä tuli ensimmäinen suomalaisartistin esittämä top 40 -brittihitti yli 11 vuoteen, sitten Lordin Hard Rock Hallelujahin, joka ylsi 25:nneksi alkukesästä 2006.

Hittivaje on ollut pitkä ja raskas ennen kaikkea sen vuoksi, että vuosina 2000–2006 suomalaisartistit keräsivät laveasti laskettuna yhteensä peräti kaksikymmentä top 40 -hittiä. Melkoinen kontrasti. Listattuna:

Darude – Sandstorm (#3, 2000)
Bomfunk MC's – Freestyler (#2, 2000)
Sash! feat. Inka – With My Own Eyes (#10, 2000)
Darude – Feel the Beat (#5, 2000)
Bomfunk MC's – Up Rocking Beats (#11, 2000)
Pepe Deluxe – Before You Leave (#20, 2001)
Slusnik Luna – Sun (#40, 2001)
Darude – Out of Control (Back for More) [#13, 2001]
Dirt Devils – The Drill (#15, 2002) (Paavo Siljamäen projekti)
Tiga and Zyntherius – Sunglasses at Night (#25, 2002) (Zyntherius on Jori Hulkkosen taiteilijanimi)
HIM – Buried Alive by Love (#30, 2003)
HIM – The Sacrament (#23, 2003)
HIM – The Funeral of Hearts (#15, 2004)
The Rasmus – In the Shadows (#3, 2004)
Oceanlab – Satellite (#19, 2004) (Paavo Siljamäki jäsenenä)
HIM – Solitary Man (#9, 2004)
The Rasmus – Guilty (#15, 2004)
HIM – Wings of a Butterfly (#10, 2005)
HIM – Killing Loneliness (#26, 2006)
Lordi – Hard Rock Hallelujah (#25, 2006)
ALMA – Chasing Highs (#30, 2017)

Vuonna 2007 suomalaisen Max'C:n laulama Axwellin I Found U ylsi kuudenneksi, mutta häntä ei kreditoitu esittäjäksi. Hoobastankin The Reason -hitillä (#12, 2004) soittaa bassoa Markku Lappalainen, mutta hän on käsittääkseni Yhdysvaltojen kansalainen ja syntynyt Los Angelesissa.

Alma on siinä mielessä hyvässä tilanteessa, että hänet oikeasti tunnetaan ja hänellä on ihan fanejakin. Mielestäni seuraavaksi hänen levy-yhtiönsä pitäisi promota uudelleen Karmaa, joka jäi aikoinaan hyvin vähälle huomiolle.

sunnuntai 18. kesäkuuta 2017

Hittien Metusalem

Olen jo vuosia miettinyt, että koska Britannian virallinen singlelista käsittää sata nimikettä, niin alkaisin myös täällä viitata top sataan top 75:n asemesta, joka on melko keinotekoinen. Sijoilla 76–100 pyörii niin paljon vanhoja kappaleita, että niiden käsitteleminen ei sinänsä tuo paljon lisäarvoa, mutta toisaalta niitäkin kulutetaan noin 5 000 kpl viikossa.

Juuri uuden The Man -singlen julkaisseen The Killersin Mr. Brightsidesta (#10, 2004) tuli viime viikolla historian pitkäikäisin top 100 -single, kun se merkkautti 167. viikkonsa. Tätä ennen titteliä piti Snow Patrolin Chasing Cars (#6, 2006). Yksikään kappale ei ole pysynyt top 100:ssa sataa viikkoa kerrallaan, mutta sata viikkoa yhteensä on kerännyt toistaiseksi 12 kappaletta, joista suurin osa on ilmestynyt 2000-luvulla.

Listan outolintu on ilman muuta Oasiksen Whatever (#3, 1994), joka vietti 32 viikkoa putkeen top sadassa vuonna 1996, huolimatta siitä, että silloin ei tunnettu latauksia ja itse biisi oli kaksi vuotta vanha. Viimeksi Whatever on nähty mukana kesällä 2010.

Alman Chasing Highs tosiaan debytoi perjantaina Britannian singlelistan sijalla 45. Tapaus huomioitiin Suomessa laajalti, muun muassa Hesari ja Iltalehti kirjoittivat siitä, kompastellen, mutta kuitenkin. Alma vierailee oman hittinsä ohella Martin Solveigin tuoreella singlellä All Stars, jonka ei voi odottaa ihan heti yltävän listalle, sillä Solveigin edellinen hitti Places (#27, 2017) on yhä top 40:ssä.

En huomannut listakatsauksessa mainita, että Taylor Swiftin 1989 (#1, 2014) palasi Britannian albumilistan sijalle 31 sen ansiosta, että levy ilmestyi viimein Spotifyhin. Se oli jo ilman tätäkin kulutusta sertifioitu triplaplatinalevyksi.

sunnuntai 11. kesäkuuta 2017

Tavoitellaan korkeuksia (taas)

Kirjoitin muutama viikko sitten Alman Chasing Highsin mahdollisuuksista yltää Britannian singlelistan top sataan. Se pääsi tuolla viikolla juuri sen ulkopuolelle 101:nneksi, mutta nyt biisi on saanut tukea BBC:n Radio 1:lta ja on sikäläisessä iTunesissa top 30:ssa ja Spotifyssa sijan 70 tietämillä. Sen pitäisi siis suhteellisen helposti debytoida perjantaina top 75:ssä, ehkä jopa top 50:n kieppeillä.

Jos niin käy, siitä tulee ensimmäinen suomalaisen artistin top 75 -single sitten Ercolan Every Wordin (#47, 2009). Siitä on noin kahdeksan vuotta, joten onkin jo aika. Listataan tähän nuo suomihittien tuoreimmat merkkipaalut:

Viimeisin ykkönen: ei ole
Viimeisin top 5 -single: The Rasmus – In the Shadows (#3, 2004)
Top ten: HIM – Wings of a Butterfly (#10, 2005)
Top 20: HIM – Wings of a Butterfly (#10, 2005)
Top 40: Lordi – Hard Rock Hallelujah (#25, 2006)
Top 75: Ercola feat. Daniella – Every Word (#47, 2009)

maanantai 29. toukokuuta 2017

Valehtelija, valehtelija

Aina välillä brittilistalle nousee yhteiskunnallisiin asioihin kantaa ottavia protestilauluja, kuten esimerkiksi The Wizard of Ozin Ding Dong the Witch Is Dead Margaret Thatcherin kuoleman jälkeen keväällä 2013, jolloin se piipahti kakkosena.

Theresa Maytä vastustava Captain Skan Liar Liar GE2017 on tätä kirjoitettaessa Britannian iTunesin kakkosena ylivoimaisen Despaciton jälkeen. Liar Liar kirjoitettiin alun perin David Cameronista vuonna 2010, mutta siitä on tehty "Elton John -tyyliin" uusi versio Theresa Mayn vuoksi. (Elton John -tyyli viittaa tietenkin kahteen Candle in the Wind -levytykseen.)

On liian aikaista sanoa, miten ylös Liar Liar pääsee perjantain viikkolistalla, mutta top 40 -paikka on ainakin saavutettavissa. Biisin striimauslukemat ovat kuitenkin onnettomat suuriin hitteihin verrattuna.

Vaikka optimistisesti ennakoin, Alman Chasing Highs ei vielä(kään) yltänyt top sataan brittilistalla. OCC nosti hänet kuitenkin top 5 -tulokasta -juttuunsa ja nyt Chasing Highs on Spotifyssa sijalla 67, joten ehkä perjantaina?

maanantai 22. toukokuuta 2017

Korkeat tavoitteet

Olen monta kertaa kirjoittanut siitä, miten suomalaisia hittejä ei ole nähty brittilistoilla vuosikausiin muutamaa euroviisua lukuun ottamatta, mutta ensi viikolla on aika hyvä sauma viimein saada kotimainen top 100 -brittihitti, sillä Alman Chasing Highs on pyörinyt Spotifyssa monta päivää top 100:ssa ja oli tällä viikolla aivan hilkulla yltää myös virallisella singlelistalla sadan parhaan joukkoon. Sen korkein sijoitus Spotifyn päivälistalla on toistaiseksi 73 viime perjantailta. 

Jos ei huomioida euroviisuja, viimeisin suomalaisen esittäjän top 100 -brittihitti on niinkin kaukaa kuin vuodelta 2009, jolloin Ercolan Every Word ylsi 47:nneksi. Bomfunk MC’s:n Freestyler (#2, 2000) käväisi sijalla 71 vuonna 2013, mutta se on tietenkin vanha kappale.

Alman aiemmat singlet Karma, Dye My Hair ja Felix Jaehnin kanssa levytetty Bonfire eivät ole päässeet kovinkaan lähelle top sataa Britanniassa, mutta Bonfire pärjäsi erinomaisesti mm. Saksassa, jossa se ylsi singlelistan kolmoseksi.