Blogi, jonka sisältö koostuu miltei sataprosenttisesti jenkki- ja brittilistanörtteilystä.
sunnuntai 16. syyskuuta 2012
Listakatsaus, vko 38
Billboard Hot 100, Top 10
1. (2.) Taylor Swift – We Are Never Ever Getting Back Together
2. (3.) Maroon 5 – One More Night
3. (1.) Flo Rida – Whistle
4. (5.) Fun – Some Nights
5. (4.) Ellie Goulding – Lights
6. (11.) Pink – Blow Me (One Last Kiss)
7. (9.) Justin Bieber feat. Big Sean – As Long as You Love Me
8. (6.) Neon Trees – Everybody Talks
9. (8.) Owl City and Carly Rae Jepsen – Good Time
10. (15.) Alex Clare – Too Close
Video ja VMA-esiintyminen nostivat Taylor Swiftin We Are Never Ever Getting Back Togetherin takaisin Hot 100 -listan kärkeen. Ykkösviikko on sen kolmas. Swiftin uusi biisi Ronan debytoi 16:ntena. Sen tuotot menevät hyväntekeväisyyteen.
Maroon 5:n One More Night eteni kakkoseksi ohi Flo Ridan Whistlen. Tuleeko siitä bändin kolmas ykkönen Makes Me Wonderin ja Moves Like Jaggerin seuraksi?
Myös Pink esitti Blow Me (One Last Kiss) -hittinsä MTV:n kemuissa ja biisi loikkasi toistaiseksi korkeimmalle sijalleen kuudenneksi. Siitä on tulossa Lady Marmaladen jälkeen Pinkin uran toiseksi suurin radiohitti.
Justin Bieberin As Long As You Love Me merkkautti oman parhaansa ja Alex Claren Too Close nousi jo kymmenenneksi. Se on tietenkin brittimiehen ensimmäinen top ten -hitti. Kotimaassaan biisi on yltänyt neljänneksi.
Alicia Keysin ja Nicki Minajin Girls on Fire debytoi 37:ntenä. Keysillä on taskussaan kolme ykköstä ja kaikkiaan yhdeksän top 10 -käyntiä.
Frank Ocean saavutti uransa ensimmäisen top 40 -hitin Thinkin Bout Youn loikattua 78–39. Jay-Z:n, Kanye Westin ja Big Seanin Clique debytoi 55:ntenä.
USA:n albumit, Top 10
1. (-) Matchbox Twenty – North
2. (-) Imagine Dragons – Night Visions
3. (-) Lecrae – Gravity
4. (4.) Various Artists – NOW 43
5. (8.) Carrie Underwood – Blown Away
6. (6.) Maroon 5 – Overexposed
7. (7.) 2 Chainz – Based on a T.R.U. Story
8. (1.) TobyMac – Eye on It
9. (3.) Trey Songz – Chapter 5
10. (-) Cat Power – Sun
Matchbox Twentyn esikoisalbumi Yourself or Someone Like You (#5, 1997) on myynyt yli kahdeksan miljoonaa kappaletta, ja sen jälkeen kaikki studioalbumit ovat päätyneet top teniin, mutta vasta nyt bändi sai ensimmäisen ykkösensä. Northia ostettiin noin 95 000 kpl. Tätä ennen sekä Mad Season (2000) että Exile on Mainstream (2007) ylsivät kolmanneksi.
Bändin laulajalla Rob Thomasilla on ykkönen jo ennestään: Something to Be (2005) debytoi kärjessä Lonely No More -hitin siivittämänä. Se, että bändin jäsen yltää soolona kärkeen ennen kuin bändinsä, on erittäin harvinaista.
Indierock-yhtye Imagine Dragons on ollut tuttu näky top sadassa Continued Silence -ep:nsä myötä (#40, 2012) ja nyt heidän ensimmäinen varsinainen albuminsa Night Visions aloitti kakkospaikalta.
Gospel-hiphoppari Lecrae ei ole ihan uusi tulokas, mutta ensikertalainen top tenissä. Kolmanneksi ilmaantunut Gravity seuraa kahta top 20 -albumia.
Cat Powerin Sun debytoi kymmenentenä ja on laulajattaren ensimmäinen top ten -albumi. Jukebox (2008) kävi 12:ntena. Animal Collectiven Centipede Hz:n 16. sija on ihan hyvä ottaen huomioon, että yleensä indiestä pitävä Britannia sijoitti sen karmaisevasti 55:nneksi. Jo Merriweather Post Pavilion (2009) ylsi kuitenkin 13:nneksi. Two Door Cinema Clubin brittikakkonen Beacon nappasi 17. tilan, bändin uran paras.
Uutuustrion sijoilla 16–18 täydensi Melissa Etheridgen 4th Street Feeling. Se ei ole rouvalle kovinkaan hyvä saavutus, sillä viimeksi hänen normaali studioalbuminsa on jäänyt noin alas vuonna 1992. Fearless Love (2010) ylsi seitsemänneksi.
Britannian singlet, Top 10
1. (2.) The Script featuring will.i.am – Hall of Fame
2. (-) Amelia Lily – You Bring Me Joy
3. (1.) Ne-Yo – Let Me Love You (Until You Learn to Love Yourself)
4. (4.) Little Mix – Wings
5. (3.) Pink – Blow Me (One Last Kiss)
6. (11.) Flo Rida – I Cry
7. (8.) Taylor Swift – We Are Never Ever Getting Back Together
8. (6.) Owl City and Carly Rae Jepsen – Good Time
9. (5.) Sam and the Womp – Bom Bom
10. (10.) Fun – Some Nights
The Script saavutti uransa ensimmäisen ykkössinglen Hall of Famen kivuttua hopeapallilta portaan ylemmäs. Will.i.amilla on ykkösiä vaikka muille jakaa, sekä omissa että Black Eyed Peasin nimissä.
Viimevuotinen X Factor -kilpailija Amelia Lily debytoi kakkosena esikoissinglellään You Bring Me Joy. Sen on tuottanut Xenomania. Hieman kehnommin kävi X Factor -tuomarina toimivalle Tulisalle, jonka Live It Up seurasi Youngia (#1, 2012) vain sijalle 11.
Flo Ridan I Cry nousi odotetusti kuudenneksi. Sijalle 12 tupsahti Gerry and the Pacemakersin You’ll Never Walk Alone (#1, 1963). Kappale tunnetaan Liverpoolin kannatuslauluna. Tuore raportti kertoo, että 41 kaikkiaan 96 uhrista Hillsborough’n stadionilla vuonna 1989 olisi voitu pelastaa.
David Guettan She Wolf (Falling to Pieces) debytoi 14:ntenä ja Play Hard 22:ntenä. Molemmat ovat mukana Nothing But the Beat -albumin uudella painoksella, josta lisää alla.
Mumford and Sons on myynyt Britanniassa 1,5 miljoonaa albumia ja nyt palaamassa kakkoslevynsä myötä, joten I Will Waitin 17. sija on iso pettymys – olkoonkin heidän uransa korkein listasijoitus. Myös The Killersin Runawaysiä saattoi joku odottaa 18. tilaa ylemmäs – minä en. The Killersillä on neljä top ten -singleä.
Hollantilais-dj:n Otto Knowsin Million Voices nousi 42–24. Korean ihmeen Psyn Gangnam Style loikkasi 61–37. Se ei ole ensimmäinen korealaisperäisen artistin top 40 -hitti (muistamme kaikki ainakin Far East Movementin), mutta ensimmäinen koreaksi laulettu.
Kanye Westin ja kumppaneiden Clique debytoi 29:ntenä ja Conor Maynardin Turn Around 38:ntenä. Sillä vierailee Ne-Yo.
Britannian albumit Top 10
1. (-) The xx – Coexist
2. (-) The Script – #3
3. (-) Bob Dylan – Tempest
4. (20.) Coldplay – Mylo Xyloto
5. (4.) Emeli Sandé – Our Version of Events
6. (1.) The Vaccines – Come of Age
7. (2.) Two Door Cinema Club – Beacon
8. (-) Joe McElderry – Here’s What I Believe
9. (-) Pet Shop Boys – Elysium
10. (6.) Plan B – Ill Manors (Soundtrack)
The xx:n Coexist nappasi Britannian albumilistan ykköspaikan peitoten The Scriptin #3:n. Scriptillä on jo kaksi ykköstä, The xx:n esikoinen nousi Mercury-palkinnon myötä kolmanneksi ja myi platinaa.
Niinpä Bob Dylanin Tempestille jäi käteen pronssi, mikä sekin on huima saavutus 71-vuotiaalta veteraanilta. Together Through Life (2009) on yhä iäkkäimmän artistin uutta musiikkia sisältävä ykkönen. Dylanilla on nyt vaatimattomat 34 top ten -albumia.
Paralympialaisten päättäjäisten keikka nosti Coldplayn Mylo Xyloton neljänneksi. X Factorin taannoin voittanut Joe McElderry on kaikessa hiljaisuudessa saavuttanut jo kolme top ten -albumia. Here’s What I Believe debytoi kahdeksantena.
Pet Shop Boysin Elysium jäi yhdeksänneksi. Sanon jäi, koska sijoitus ei ole millään muotoa hyvä – myyntiluvuista puhumattakaan. Sen saldo lienee vähän toistakymmentä tuhatta, josta noin 8 000 kpl merkattiin kahdelle ensimmäiselle myyntipäivälle. Muita kuin faneja ei siis juuri tunnu kiinnostavan – ainakaan toistaiseksi.
Elysium on toki heidän 14. top ten -albuminsa, eikä yksikään varsinainen studioalbumi ole jäänyt rajan alapuolelle, mutta esimerkiksi Yes (#4, 2009) vietti top 75:ssä vain neljä viikkoa.
David Guettan Nothing But the Beat 2.0 (13) on merkitty uutuudeksi, sillä se ei sisällä kaikkia samoja kappaleita kuin ensimmäinen painos. Billy Talent nappasi uransa parhaan sijoituksen Dead Silencen debytoitua 23:ntenä. Alt-J:n Mercury-suosikki An Awesome Wave eteni 38–24. Sen korkein noteeraus on 19:s.
ZZ Topin La Futura jäi 29:nneksi, mutta kaikki on suhteellista: Mescalero (2003) ei listautunut lainkaan ja Rhythmeenkin (1996) joutui tyytymään 32. tilaan. Partasuilla on kuitenkin viisi peräkkäistä top ten -albumia vuosilta 1983–1994.
Top 40:n täydensi St. Vincentin ja David Byrnen Love This Giant (40). St. Vincentin nimeä ei ole aiemmin nähty listalla, mutta nimen taakse kätkeytyvä Annie Clark ylsi The Polyphonic Spreen riveissä 61:nneksi. Byrnellä puolestaan on nyt kolme top 40 -albumia.
Polyphonic Spreellä on muuten peräti neljä top 75 -singleä, joista kolme ylsi jopa top 40:ään. Byrnen viimeisin kosketus singlelistoihin on laulusuoritus X-Press 2:n jättihitillä Lazy (#2, 2002).
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti