Näytetään tekstit, joissa on tunniste kesähitti. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kesähitti. Näytä kaikki tekstit

maanantai 20. heinäkuuta 2020

Hiteistä ja poplistoista kirjoittaminen on suomalaiselle valtamedialle kovin vaikeaa, osa 645

Eräs maamme suurimmista medioista eli Helsingin Sanomat julkaisi tänään jopa heidän asteikollaan harvinaisen kummallisen jutun kesähiteistä. Toimittaja Eveliina Mäntylä oli saanut päähänsä, että ”tästä kesästä puuttuu maailmanlaajuinen kesähitti” – kuten jutun otsikko kuuluu. Eli kappale "joka soi joka paikassa: radiossa, baareissa, klubeilla ja ruokakaupassa". Inspiraationa oli The Guardianin mainio juttu siitä, miten koronapandemia on vaikuttanut musiikin kuluttamiseen ja siihen mitä asioita popmusassa arvostetaan. 

 

The Guardianin jutusta Mäntylä käänsi jonkin aivan käsittämättömän ajatuskulun kautta fokuksen siihen, että tänä vuonna ei olisi ”perinteistä kesähittiä”, vaikka kuka tahansa voi listoilta käydä kurkkimassa, että kaikkialla toistuvia biisejä ovat mm. DaBabyn ja Roddy Ricchin Rockstar sekä The Weekndin Blinding Lights. Suomessa Arttu Wiskarin Tässäkö tää oli on kaikin tavoin kuin muottiin valettu kesähitti. 


Vielä jännempiä kierteitä juttu saa mm. siitä, että Billboardin julkaisemaa Yhdysvaltojen Hot 100 -listaa (joka siis mittaa suosiota ainoastaan Yhdysvalloissa) voisi Mäntylän mukaan käyttää jonkinlaisena takeena maailmanlaajuisesta hitistä, vaikka historia tuntee kymmeniä ellei satoja Hot 100 -menestyskappaleita, jotka eivät saavuttaneet minkäänlaista merkittävää suosiota muilla mantereilla – ja päinvastoin. Jutussa listataan Billboardin Song of the Summer -tittelin saaneita kappaleita, joilla ei siis parhaassa (tai pahimmassa) tapauksessa ole mitään tekemistä hittistatuksen kanssa Euroopasta katsottuna. Kuinka moni Suomessa tuntee esimerkiksi Usherin Confessions Part II:n (2004)?

 

”Vuonna 2017 kesähitin nimeäminen oli helppoa, kun Despacitoa ei voinut olla kuulematta”, kertoo ingressi, ja se on totta – Luis Fonsin Despacito oli massiivinen menestys. Mutta laajemmin tarkastellen ajatus siitä, että nimenomaan kesähitti on jotain, jolta ei voi välttyä, on outo. Kesähittejä paljon homogeenisempaa on esimerkiksi joulumusiikin kuluttaminen.

 

Lisäksi vuodet eivät vain yksinkertaisesti ole keskenään verrannollisia – oli koronapandemiaa tai ei. Jonakin vuonna saattaa kesälle mahtua puolenkymmentä tasaisen suosittua biisiä, toisena vuonna yksi huikean suosittu – kuten ehkä Despacito tai JVG:n Ikuinen vappu viime vuonna Suomessa (11 viikkoa singlelistan ykkösenä). 


Oikeasti maailmanlaajuisia ilmiöitä syntyy kyllä koko ajan, mutta ne eivät ole riippuvaisia kalenterista. Se ei tarkoita, etteikö ”kesähittejä” silti olisi. Niitä voi olla, breaking news, nimittäin useampia yhtä aikaa!

torstai 30. elokuuta 2018

Kesähittiobsessiosta

Listat ovat siinä mielessä kiitollinen kiinnostuksen kohde, että niitä on helppo tarkastella neutraalisti. Neutraalin tarkasteluun kyetään usein mediassa ympäri maailmaa, mutta Suomessa Spotify on käytännössä varastanut kaiken listakeskustelun. Viimeksi keskiviikkona HS Metro uhrasi Spotifyn käsittämättömälle ”kesän suosituimmat” -tiedotteelle lähes koko lehden paraatipaikan lainaten ainoastaan yrityksen edustajaa, joka ei edes tiennyt Lukas Leonin olevan suomalainen.

No, ei siitä sen enempää. Siitä tuli kuitenkin mieleen, että minua on todella kauan hämmästyttänyt ”kesän suosikit” -diskurssin lisääntyminen esimerkiksi Billboardilla. Heillä on ollut jo pitkään todella kummallinen Song of the Summer -laskenta, jossa määritetään siis kesän suurin hitti ikään kuin keinotekoisella muutaman kuukauden jaksolla olisi kauheasti tekemistä minkään kanssa – nykyään hittien perusteella ei pysty juuri sanomaan, mikä vuodenaika on kyseessä.

Tuossa HS Metron jutussakin mainittu Maroon 5:n ja Cardi B:n Girls Like You olisi aivan varmasti yhtä iso hitti globaalisti, vaikka se olisi julkaistu keskellä helmikuuta. Jaa miksi? No siksi, että suurimmassa osassa maailmaa (asukasmäärässä mitaten) on asia, jonka me pohjoisen pallonpuoliskon asukkaat miellämme kesäksi oikeastaan yhdeksän kuukautta vuodesta. Lisäksi ihan mutu-tuntumalla sanoisin, että loma-aikaan hittimusiikkia kuunnellaan VÄHEMMÄN kuin normaalisti matkojen, tapahtumien ja ulkoilun vuoksi.

Päätin huvikseni listata Song of the Summer -listan ykkösten ilmestymisajankohdat viimeisten kymmenen vuoden ajalta:

2008: Katy Perry – I Kissed a Girl – 28. huhtikuuta
2009: The Black Eyed Peas – I Gotta Feeling – 23. kesäkuuta
2010: Katy Perry feat. Snoop Dogg – California Gurls – 7. toukokuuta
2011: LMFAO feat. Lauren Bennett & Goonrock – Party Rock Anthem – 25. tammikuuta
2012: Carly Rae Jepsen – Call Me Maybe – 20. syyskuuta 2011, nousi listalle maaliskuussa 2012
2013: Robin Thicke feat. Pharrell & T.I. – Blurred Lines – 20. maaliskuuta
2014: Iggy Azalea feat. Charli XCX – Fancy – 17. helmikuuta
2015: OMI – Cheerleader – 19. toukokuuta
2016: Drake feat. Wizkid & Kyla – One Dance – 5. huhtikuuta
2017: Luis Fonsi & Daddy Yankee feat. Justin Bieber – Despacito – 12. tammikuuta, remix 17. huhtikuuta

Näistä todella monet, kuten Blurred Lines, ovat myös vuoden suurimpia hittejä, jotka ovat nousseet suosioon keväällä ja jatkaneet kesään eivätkä myöhemmin julkaistut biisit ovat ehtineet niitä Billboardin deadlineen mennessä syrjäyttämään. Puhtaiksi kesähiteiksi mieltäisin käytännössä vain kolme ensimmäistä ja Cheerleaderin.

Mutta mielestäni kesähitti ei muutenkaan ole yksiselitteisesti sama asia kuin kesän suosituin kappale, vaan kesähitin statukseen liittyy nimenomaan kesän juhlistaminen. Esimerkiksi Girls Like Youta on vaikea pitää kesähittinä, koska sillä ei ole lopulta mitään tekemistä kesän käsitteen kanssa. En tiedä ymmärrättekö, mitä tarkoitan, mutta ei se mitään.

perjantai 9. heinäkuuta 2010

Kesähittiä metsästän

Mittari näyttää hellettä rannikkoa myöten, mikä olisi ihan mukavaa, jos viitsisi nukkua yönsä ulkosalla.

Musiikki kuuluu kesään, toki muihinkin vuodenaikoihin, mutta mediassa ei tunneta käsitteitä kevät- tai syyshitti. Vain kesähiteillä on merkitystä, kunnes joulukuussa voidaan taas miettiä, että "onko se kaikkien aikojen joululaulu Sydämeeni joulun teen, Joulumaa vai White Christmas, mitä olette mieltä".

Siispä eri julkaisut ja kanavat äänestyttävät lukijoilla ja kuuntelijoilla parasta kesähittiä. Oli se Kesäkatu tai Rusketusraidat tai Coco Jamboo, sama se. The Voicen Kesähitti 2010 -äänestyksen voitti Kymppilinjan ja Mariskan Minä. Radio Helsingin vastaava on edennyt finaalivaiheeseen.

Billboard on rankannut Yhdysvaltojen kesähittejä vuodesta 1985 viime vuoteen käteviksi, mutta luonnollisesti suppeiksi Top 10 -listoiksi. Joukossa on sekä klassikoita että melkoisia katastrofeja. Viime vuosinakin on saatu kuunnella melko laadukkaita jenkkihittejä: I Kissed a Girl, Viva la Vida, Umbrella, Crazy ja You Belong with Me muiden muassa.

Helsingin Sanomien paperilehdessä oli juttua siitä, kuinka kesähitti on näinä pirstaloituneen musiikin kuluttamisen aikoina hyvin henkilökohtainen juttu, eikä koko kansan kesähittiä enää ole olemassa. Väitteessä on vinha perä. Toisaalta, Missä se Väinö on? soi aikanaan kaikkialla, mutta on vaikea sanoa tekivätkö siitä kesähitin tuhannet soittokerrat vai yksinkertaisesti biisin hyvyys? Tässä tarkoitan hyvyydellä koko kansaan purevaa katalaa tarttuvuutta.

Pirstaloituminen johtuu mielestäni myös noista lukuisista äänestyksistä. Jokaisella nettisivulla, radioasemalla ja lehdellä on oma äänestyksensä ja jokaisen äänestyksen voittajaksi halutaan eri biisi. Mielikuva pirstaloitumisesta syntyy, kun lukee äänestyksen x voittajan olevan biisi y, jota ei itse ole kuullut Spotify-maratoninsa lomassa.

Hyvän kesähitin ominaisuuksiinhan kuuluu kollektiivisuus; kaikilla on biisistä mielipide. Valvomon Mikä kesä? on kenties parhaita kesähittejä ihan vain sen vuoksi, että sitä rakastettiin ja vihattiin tunteella. Omat henkilökohtaiset kesähititkin ovat toki kivoja. Musiikki muuttuu elämykseksi kokemusten kautta.

Oma kesähittini on ilman nallekarkkilahjuksiakin Katy Perryn ja Snoop Doggin California Gurls. Tylsä valinta, mutta ei voi mitään. Hyvänä kakkosena tulee Pariisin Kevään Tämän kylän poikii. Jos helle ei ole vienyt kaikkia mehuja, niin kertokaapa omia suosikkejanne, jotta saadaan tälle kesälle kenties yksi puolivirallinen hitti lisää.