Näytetään tekstit, joissa on tunniste Spice Girls. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Spice Girls. Näytä kaikki tekstit

perjantai 15. maaliskuuta 2024

Listaklassikko: Spice Girls – Mama/Who Do You Think You Are? (1997)

Ns. kahden a-puolen sinkut olivat arkipäivää etenkin Britanniassa aina digilatausaikaan asti eli noin 2000-luvun puoliväliin. Viimeinen kahden a-puolen brittiykkönen oli McFlyn Baby's Coming Back/Transylvania keväältä 2007.

1990-luvun hittiryhmä Spice Girls julkaisi melko lyhyellä urallaan kaksi kahden a-puolen singleä, jotka menivät molemmat brittilistan kärkeen. Niistä paremmin muistetaan nykyään varmasti sikäläiseen äitienpäivään tähdätty Mama/Who Do You Think You Are, joka debytoi ykkösenä maaliskuussa ja pysyi huipulla kolme viikkoa.

Kolme ykkösviikkoa oli huomattava määrä siksi, että kyseessä oli jo runsaasti myyneen Spice-albumin neljäs singlelohkaisu, ja heidän sinkuistaan vain Wannabe (1996) keräsi enemmän ykkösviikkoja, kaikkiaan seitsemän.

Bändin 11 singlestä yhdeksän ylsi ykköseksi. Mamalla on Spotifyssa 37 miljoonaa kuuntelua ja Who Do You Think You Arella 78 miljoonaa. Molempiin kappaleisiin tehtiin myös video, Mamalla on 26 miljoonaa katselua ja Who Do You Think You Are on kerännyt 30 miljoonaa.

keskiviikko 20. lokakuuta 2021

Listaklassikko: Spice Girls – Say You’ll Be There (1996)


Vuosi 1996 muistetaan monesta asiasta ja niistä vähäpätöisin ei ollut uuden sukupolven girl powerin lähettiläät eli Spice Girls. Viimeistään jouluun 1996 mennessä kaikki tiesivät keitä ovat Mel B, Mel C, Victoria, Emma ja Geri, ja jokaisella oli suosikkinsa. Spice Girls oli aivan nerokas yhtyekonsepti kaikella tapaa. 

Toisena iskusävelmänä kesällä julkaistun Wannaben jälkeen maailma kuuli Say You’ll Be Theren, joka esitteli hieman r&b-henkisempää Spaissari-ilmaisua. Kappale syvensi massahysteriaa 25 vuotta sitten sopivasti viettäen kaksi viikkoa Britannian singlelistan kärjessä loka-marraskuussa 1996. 

Tässäkin blogissa on taidettu useasti mainita Spice Girlsin merkittävä brittihittiputki: heidän kuusi ensimmäistä sinkkuaan ylsi kärkeen, seitsemäs eli Stop (1998) kakkoseksi, ja seuraavat kolme taas keulille. 11 singlestä yhdeksän ykköstä, yksi kakkonen ja yksi 11. sija lienee julkaistujen singlejen määrään verrattuna melko ennätyksellinen keskiarvosaldo. Esimerkiksi The Beatlesille sattui useampikin harha-askel, vaikka toki myös 17 ykköstä.

Say You’ll Be There oli iso hitti myös Yhdysvaltojen Hot 100 -listalla päässen kolmanneksi. Sillä on 84 miljoonaa kuuntelua Spotifyssa. Pulp Fictionista inspiroituneella videolla on 82 miljoonaa Youtube-katselua.

torstai 30. heinäkuuta 2020

Listaklassikko: Spice Girls – Viva Forever (1998)


Kuten ehkä tiedätte, Spice Girls oli 1990-luvun suurin Britannian sinkkulistamenestyjä yhdessä Take Thatin kanssa. Molemmat keräsivät kahdeksan ykköstä ja oikeastaan Spice Girls aloitti, kun Take That (väliaikaisesti) lopetti vuonna 1996.

Viva Forever oli Spice Girlsin seitsemäs ykkönen kaikkiaan yhdeksästä. Se johti brittilistaa kaksi viikkoa kesällä 1998. Se oli Spiceworld-albumin neljäs ja viimeinen single ja viimeinen, jolla Geri Halliwell lauloi ennen kuin oli mukana taas paluusinkulla Headlines (Friendship Never Ends) vuonna 2007.

Viva Forever ei päässyt Yhdysvalloissa lainkaan Hot 100 -listalle, koska sitä ei tietääkseni julkaistu myyntisinkkuna siellä ja albumiraidat otettiin mukaan vasta myöhemmin samana vuonna. Kappaleella on Spotifyssa 26 miljoonaa kuuntelua ja kivalla keijuvideolla Youtubessa 44 miljoonaa katselua.

lauantai 15. huhtikuuta 2017

Sooloaikojen merkit

Harry Styles nappasi brittilistan ykköstilan eilen esikoissoolosinglellään Sign of the Times. Nimi tuo heti mieleen tietenkin Princen, jonka Sign 'o' the Times pääsi kymmenenneksi vuonna 1987. Princen kappale ei ole edes toiseksi menestynein tuon niminen, sillä The Belle Starsin Sign of the Times saavutti kolmannen tilan vuonna 1983.

Neljä One Directionin alkuperäisjäsentä on nyt yltänyt top teniin sooloartisteinakin ja kaksi kärkeen. Liam Paynen pitäisi vielä jostain raapaista itselleen top ten -paikka. Historian menestynein yhtye sooloartistien määrässä on Spice Girls, jonka kaikki viisi jäsentä saivat useita hittejä ja neljä pääsi jopa kärkeen. Vain Victoria Beckhamilta on jäänyt paalu saavuttamatta soolona.

keskiviikko 23. joulukuuta 2015

Listaklassikko: Spice Girls – Too Much (1997)

Olen tainnut lähes joka joulu jossain käänteessä mainita, että Spice Girlsin singlemenestys Britannian joululistoilla on legendaarista: he nappasivat kolme ykköstä putkeen vuosina 1996–98. Nyt esittelyvuorossa on niistä keskimmäinen Too Much, joka johti singlelistaa kaksi viikkoa vuodenvaihteessa 1997–98.

Tuo kolme perättäistä jouluykköstä on saavutus, johon on yltänyt Spice Girlsin lisäksi vain The Beatles. Spice Girls teki täsmähyökkäyksensä slovareilla: kaikki kolme, 2 Become 1 (1996), Too Much (1997) ja Goodbye (1998) ovat hitaita.

Too Much oli bändin kuudes ykkönen kuudesta julkaisusta, mutta huikea putki katkesi sitten seitsemänteen (Stop). Senkin jälkeen heille siunaantui vielä kolme paalua. Spice Girls taitaakin olla suhteellisesti toiseksi eniten brittiykkösiä sinkkujulkaisuistaan saavuttanut yhtye tai artisti: 11 singleä, yhdeksän paalua. Robson and Jeromen kaikki kolme singleä olivat ykkösiä.

Yhdysvaltojen Hot 100 -listalla Too Much on yksi Spaissareiden suurimpia menestyksiä. Se ylsi yhdeksänneksi ja oli heidän viimeinen neljästä top ten -hitistään siellä.

tiistai 2. joulukuuta 2014

Siitäs saatte!

Take Thatin III debytoi sunnuntaina tietenkin Britannian albumilistan ykkösenä. Sitä ostettiin päivässä yli 80 000 kpl. Mitään erityisiä ennätyksiä III ei hätyyttele, mutta saavuttanee vuoden parhaan artistin albumin viikkomyynnin.

Alla top 20 -viikkomyynnit Britanniasta. Take Thatin hurjaa 2000-lukua demonstroi se, että heidän kaikki studioalbuminsa ennen III:tä ovat päässeet parhaimmillaan yli 400 000 kappaleen. Tämä lista ei siis kerro parhaista debyyttiviikoista vaan levyjen parhaista myyntiviikoista ylipäätään.
Esimerkiksi Spice Girlsin Spice (#1, 1996) ilmestyi jo aiemmin vuoden 1996 syksyllä. Tarkkoja myyntilukuja on ollut saatavilla suunnilleen Michael Jacksonin Badin (sija 16) ajoista alkaen.

Kiinnostavaa muuten, että Robbie Williamsin paras sooloviikko sattui Intensive Carelle (2005). Tosin tuohon aikaan yleinenkin levymyynti oli Britanniassa kenties kaikkien aikojen huipussaan.

1. Oasis – Be Here Now (1997) – 663 000
2. Take That – Progress (2010) – 519 000
3. Robson and Jerome – Robson and Jerome (1995) – 483 000
4. Coldplay – X&Y (2005) – 464 000
5. Take That – Beautiful World (2006) – 443 000
6. Spice Girls – Spice (1996) – 439 000
7. Take That – The Circus (2008) – 432 000
8. The Beatles – 1 (2000) – 422 000
9. Susan Boyle – I Dreamed a Dream (2009) – 412 000
10. Dido – Life for Rent (2003) – 400 000
11. Leona Lewis – Spirit (2007) – 376 000
12. Robbie Williams – Intensive Care (2005) – 374 000
13. Robbie Williams – Swing When You’re Winning (2001) – 365 000
14. Arctic Monkeys – Whatever People Say I Am That’s What I’m Not (2006) – 364 000
15. George Michael – Ladies and Gentlemen: The Best of (1998) – 350 000
16. Michael Jackson – Bad (1987) – 350 000
17. Oasis – (What’s the Story) Morning Glory (1995) – 346 000
18. Madonna – The Immaculate Collection (1990) – 340 000
19. Boyzone – By Request (1998) – 329 000
20. Robbie Williams – Greatest Hits (2004) – 320 000

torstai 6. joulukuuta 2012

Sadan tonnin sekstetti


Jouluhulina alkaa vyöryä listoille toden teolla ja etenkin Britannian singlelistalla on odotettavissa jälleen jonkinlaista kamppailua: lyökö X Factor -voittajan single muut laudalta, kuten monesti aiemmin?

Jouluviikolla ei enää latausaikana osteta niin paljon singlejä kuin ennen, jolloin cd-lättyjä löytyi joulusukista mielin määrin. Historian vilkkain joulunajan myyntiviikko koettiin vuonna 1998, jolloin koko kärkikuusikkoa ostettiin sata tuhatta kappaletta. Tuota listaa hallitsi Spice Girlsin joutsenlaululta tuoksahtanut Goodbye, joka merkkautti 380 000 kpl:een myynnin. Kakkossijalla keikkui Isaac Hayesin (RIP) South Park -hahmo Chef jättihitillään Chocolate Salty Balls (P.S. I Love You), joka kipusi seuraavalla viikolla kärkeen.

Pronssipallin Denise and Johnny on meille oudompi parivaljakko – kyseessä olivat tv-persoonat Denise Van Outen sekä Johnny Vaughan ja murhan eikun siis tulkinnan kohteena Kylie Minoguen ja Jason Donovanin kasariklassikko Especially for You.

Versiolla lauloi myös Steps, jonka moneen kertaan tässäkin blogissa esiintynyt Heartbeat/Tragedy -single myi kuudennella sijalla ennätykselliset satatuhatta kappaletta.

Tässäpä tuo kuusikko ja samalla neljä muutakin sen viikon top ten -sinkkua.

1. (-) Spice Girls – Goodbye
2. (-) Chef – Chocolate Salty Balls (P.S. I Love You)
3. (-) Denise and Johnny – Especially for You
4. (2.) Cher – Believe
5. (1.) B*Witched – To You I Belong
6. (8.) Steps – Heartbeat/Tragedy
7. (5.) Honeyz – End of the Line
8. (6.) Bryan Adams featuring Melanie C – When You're Gone
9. (3.) Billie – She Wants You
10. (-) Jane McDonald – Cruise Into Christmas Medley

maanantai 30. tammikuuta 2012

Huomioita ykkösistä sekä spaissareista

Vuosikymmenten saatossa Hot 100 -listaa on hallinnut monta monta naista ja monta monituista brittiläistä sooloartistia, esimerkiksi Elton John kaikkiaan kahdeksan kertaa, mutta nuo kaksi ominaisuutta ovat yhdistyneet itse asiassa melko harvoin. Nyt Adele on noussut paalulle kolme kertaa putkeen, mutta sitä ennen brittiläinen naissooloartisti oli nähty laskujeni mukaan kärjessä ainoastaan seitsemästi.

Petula Clark – Downtown (1965)
Petula Clark – My Love (1966)
Lulu – To Sir with Love (1967)
Sheena Easton – Morning Train (1981)
Bonnie Tyler – Total Eclipse of the Heart (1983)
Kim Wilde – You Keep Me Hangin' On (1987)
Leona Lewis – Bleeding Love (2008)
Adele – Rolling in the Deep (2011)
Adele – Someone Like You (2011)
Adele – Set Fire to the Rain (2012)

Nyt joku saattaa älähtää, mihin jäi Olivia Newton-John. Hän syntyi kyllä Britanniassa, mutta varttui Australiassa ja nousi sieltä kuuluisuuteen. Jos sijoitamme Newton-Johnin mukaan, hänen peräti viidestä ykkösestään neljä sijoittuu Lulun ja Sheena Eastonin väliin ja pitkäikäisin, eli Physical (1981) Eastonin perään.

Kim Wilden ja Leona Lewisin väliin mahtui yli 20 vuoden paussi, jonka aikana brittiläisiä naisia edusti muun muassa Spice Girls Wannaben saavutettua ykkössijan kevättalvella 1997. Sen sijaan yksikään spaissari ei ole astunut Hot 100 -listalle sooloartistina, mikä huomioiden Geri Halliwellin Schizophonicin (1999) 42. tila albumilistalta on ihan mainitsemisen arvoinen suoritus.

Vielä OCC:n tarjoamaa faktaa tuoreelta brittilistalta: Ed Sheeranin + -albumin myynti 20 600 kpl on matalin ykköselle sitten The Levellersin Zeitgeistin käsittämättömän alhaisen 13 900 kpl:een saldon syksyltä 1995. Zeitgeist debytoi kakkosena The Charlatansin nimettömän albumin takana ja nousi seuraavalla viikolla kärkeen huolimatta siitä, että sen myynti putosi yli 40 prosenttia.

Tuo 13 900 on tosiaan aivan ihmeellinen lukema, sillä siis yksikään ykkönen tässä välillä ei ole jäänyt edes alle kahdenkymmenen saati 15 tuhannen.

tiistai 5. huhtikuuta 2011

Paljon myytyjä levyjä tässä nyt

Adele Adele Adele ennätys ennätys ennätys plaa plaa plaa. Lupasin itselleni, etten kirjoita Adelesta laajempaa juttua ennen kuin 21 on luopunut paalupaikastaan edes väliaikaisesti, mutta taas sivuan häntä hieman. 21 kävi Britanniassa viime viikolla kaupaksi rapiat 250 000 kertaa, mikä oli levylle jo toinen yli kahdensadan tuhannen myyntiviikko. Viikkomyyntien maratontaulukossa sillä heltiää sija 64.

Huomasin, etten ole laittanut tänne pidempää listaa saarivaltakunnan kovimmista viikkomyynneistä. Toki on tullut noteerattua, että Oasis ja Take That, Robbie Williamsilla sekä ilman, ovat pärjänneet sillä saralla melko hyvin. Mutta tässä hieman pidempi luettelo tehokkaasti kauppansa tehneistä albumeista. Lukemat eivät välttämättä ole debyyttiviikon saldoja, esimerkiksi Spice Girlsin Spice koki huippunsa jouluviikolla 1996.

Oasis – Be Here Now (1997) – 663 000
Take That – Progress (2010) – 519 000
Robson & Jerome – Robson & Jerome (1995) – 483 000
Coldplay – X&Y (2005) – 464 000
Take That – Beautiful World (2006) – 443 000
Spice Girls – Spice (1996) – 439 000
Take That – The Circus (2008) – 432 000
The Beatles – 1 (2000) – 422 000
Susan Boyle – I Dreamed a Dream (2009) – 412 000
Dido – Life for Rent (2003) – 400 000
Leona Lewis – Spirit (2007) – 376 000
Robbie Williams – Intensive Care (2005) – 374 000
Robbie Williams – Swing When You're Winning (2001) – 365 000
Arctic Monkeys – Whatever People Say I Am, That's What I'm Not (2006) – 364 000
George Michael – Ladies and Gentlemen: The Best of (1999) – 350 000
Michael Jackson – Bad (1987) – 350 000
Oasis – (What's the Story) Morning Glory (1995) – 346 000
Madonna – The Immaculate Collection (1990) – 340 000
Boyzone – By Request (1998) – 329 000
Robbie Williams – Greatest Hits (2004) – 320 000

Esimerkiksi Take Thatin The Circus -albumilla on toinenkin hurja viikko: 382 000 kpl jouluna 2008, ja Spice mittautti tammikuun 1997 ensimmäistä listaa varten 375 000 kpl:n lukeman.

Megamyyjä ei kuitenkaan läheskään aina ole esittäjänsä kokonaismyynnissä mitaten suosituin albumi. Esimerkiksi Oasiksen tähtihetki on aina ja ikuisesti (What's the Story) Morning Glory (1995) ja Robbie Williamsin vastaava I've Been Expecting You (1998). Intensive Care on myynyt "vain" puolet jälkimmäisen yli kolmen miljoonan kokonaispotista.

Ja lopuksi ehta mainos. Britannian vastine Billboardille, Music Week, tarjoaa neljän viikon ilmaista online-tilausta. Tarttukaapa täkyyn.

maanantai 20. joulukuuta 2010

Kai tiedätte, että on joulu?

Britannian joululistan tämänvuotinen ykkönen on siis Matt Cardlen When We Collide. Joululistahan määräytyy sen mukaan, mille viikolle itse joulupäivä osuu. Eilen julkistetun listan päivämäärä on juuri joulupäivä 25.12. Ensimmäinen virallinen jouluykkönen oli Al Martinon Here in My Heart vuonna 1952.

Cardlen When We Collide ei ole kaikkein hehkeimpiä jouluykkösiä, mutta tuskin kamalinkaan. Joululistan hallitsijat ovat harvoin esittäjiensä parhaita kappaleita. Esimerkiksi The Beatles pääsi neljästi joululistan kärkeen, mutta singlejä I Want to Hold Your Hand (1963), I Feel Fine (1964), Day Tripper/We Can Work It Out (1965) sekä Hello Goodbye (1967) ei yleensä pidetä heidän mestariteoksinaan. Sama pätee Michael Jacksonin ainoaan joululistan ykköseen Earth Songiin (1995).

The Beatlesin ohella ainoa kolmesti peräkkäin joululistan valloittanut yhtye tai artisti on Spice Girls. Kappaleet olivat 2 Become 1 (1996), Too Much (1997) sekä Goodbye (1998). Temppu tuntuu nykyisen nopeasyklisen musabisneksen aikakaudella liki mahdottomalta. Kolme vuotta on pitkä aika ja uusia tekijöitä putkahtaa esiin jatkuvalla syötöllä. Kovia singlemyyntilukemia nettoavien artistien elinkaaret ovat lyhentyneet samassa suhteessa. Ei toki Spice Girlskään ollut huipulla kauaa, mutta he käyttivät aikansa tehokkaasti hyväkseen.

Legendaarisin jouluykkönen taitaa olla Queenin Bohemian Rhapsody, sillä se on ainoa kahdesti tempun tehnyt yhden esittäjän biisi – vuodet olivat 1975 ja 1991. Kolmen eri esittäjän toimesta ykköseksi on kolmesti junailtu Do They Know It’s Christmas, vuosina 1984, 1989 sekä 2004.

2000-luvulla joulun listan paalupaikkaa ovat hallinneet kykykisojen tuotokset. Trendi alkoi Girls Aloudin hitistä Sound of the Underground (2002). Voidaan toki pohtia, kumpi on musiikkibisneksen kannalta tervetulleempi jouluykkönen: animaatiosarjan tunnussävel (Bob the Builder, 2000) vai kykykisan voittajan ensisingle.

Joulun albumilistaa kolmesti hallinnut Take That ei ole koskaan ollut singlelistan ykkönen. Vuonna 1993 kaikki oli pedattu Babelle, mutta Mr Blobby ehti väliin. Toisella ysäripoikaporukalla East 17:llä sen sijaan on jouluykkönen, ihana Stay Another Day (1994).

Vuonna 1972 joululistaa hallitsi kaikkien aikojen nuorin soolosinglellään listaykköseksi yltänyt artisti Little Jimmy Osmond (9 v.) kappaleella Long Haired Lover from Liverpool. Onko joku X Factor -pläjäys nyt sitten kuitenkaan paljon tätä huonompi? Massatuotteita kumpikin.