Kun nimi ei enää kanna

Viime viikolla julkaistiin kolme listojen näkökulmasta melko mielenkiintoista hiipuneiden tähtien albumia. Ne ovat pitkään kantrin ja joulumusiikin parissa eksyksissä olleen Gwen Stefanin, suosion hiipumisen kanssa kipuilevan Shawn Mendesin sekä yleisesti huonossa listajamassa olevia r&b-veteraaneja edustavan Mary J. Bligen uudet levyt.

Näiden levyjen listamenestys Britanniassa jäi todella vaisuksi: vain Shawn Mendesin Shawn pääsi mukaan sijalle 22. Yhdysvalloissa kolmesta kaksi ylsi listalle: Shawn sijalle 26 ja Gwen Stefanin Bouquet 95:nneksi. Heikoin käsi jaettiin tällä erää siis Mary J. Bligelle, mikä on surullista, koska Gratituden on sanottu olevan hänen viimeinen studioalbuminsa. Kaikki kolme ovat joka tapauksessa uran kehnoimpia albumilistasaavutuksia.

Mendes on saanut sentään Hot 100 -hittejäkin viime vuosina, mutta muiden osalta on ollut todella hiljaista. Tässä koottuna Gwen Stefanin ja Mary J. Bligen viisi tuoreinta Hot 100 -merkintää.

Gwen Stefani:
Happy Anywhere (with Blake Shelton) – #32, 2020
Nobody but You (with Blake Shelton) – #18, 2020
Make Me Like You – #54, 2016
Used to Love You – #52, 2015
Baby Don’t Lie – #46, 2014

Mary J. Blige:
Good Morning Gorgeous – #83, 2021
Mr. Wrong (feat. Drake) – #87, 2011
Bridge Over Troubled Water (with Andrea Bocelli) – #75, 2010
I Am – #55, 2009
The One (feat. Drake) – #63, 2009

Tohtorin Super Bowl

Dr. Dren tuotannon ympärille koostettu toissa sunnuntain Super Bowlin väliaikaesitys näkyy mukavasti tämän viikon Yhdysvaltojen listoilla. Sen kirkkain kruunu on Still D.R.E.:n (1999) paluu peräti Hot 100 -listan sijalle 23. Peräti siksi, että kappale ylsi tuoreeltaan vain 93:nneksi loppuvuodesta 1999. Muita esitykseen liittyviä Hot 100 -palaajia ovat Forgot About Dre (#23, 2000) sijalla 37 ja Eminemin Lose Yourself (#1, 2002) sijalla 40.

Albumipuolella Eminemin Curtain Call: The Hits (#1, 2005) loikkasi kahdeksanneksi ja Dr. Dren 2001 (#2, 1999) yhdeksänneksi. Sen sijaan show’ssa esiintyneiden Mary J. Bligen ja Snoop Doggin uudet levyt alisuoriutuivat: ensin mainittu ylsi 14:nneksi, jälkimmäinen vain sijalle 104. Vanhassa vara parempi siis, tässäkin!

 

 

Arkistojen aarteet

Billboard avasi viimein lista-arkistonsa kaikelle kansalle ja nyt osoitteessa www.billboard.com/archive/charts voi pienen klikkailun jälkeen päätyä vaikka vuoden 1985 heinäkuun albumilistan pariin (kuva).

Itselleni on erityisen tärkeää käydä läpi lapsuuteni listoja ja löytää sieltä kappaleita ja levyjä, jotka menivät aikoinaan niin sanotusti ohi, koska eivät olleet hittejä meillä. Monet niistä ovat hip hopia tai r&b:tä, kuten melkein koko Xscape-ryhmän tuotanto tai Dominon Getto Jam (#7, 1993).

Vuotta 1995 pläräämällä selviää, mitkä kappaleet jäivät Mariah Careyn ja Boyz II Menin One Sweet Dayn (#1, 1995) jalkoihin. Sehän on yhä historian pitkäikäisin ykkönen 16 viikollaan. Ensiksi taipui Whitney Houstonin Exhale (Shoop Shoop), joka oli myös ykkönen ennen pitkää 11 viikon visiittiään kakkospaikalle. Sitten Everything But the Girlin Missing eteni kakkoseksi helmikuussa 1996 ja heti perään kakkosena kävivät erikoisesti kaksi muuta Waiting to Exhale -elokuvan biisiä: Mary J. Bligen Not Gon’ Cry ja Brandyn Sittin’ Up in My Room. Paalupaikastaan One Sweet Day luopui lopulta maaliskuussa 1996, kun Celine Dionin Because You Loved Me loikkasi viidenneltä sijalta kärkeen. Se keräsi kuusi ykkösviikkoa.

Listanimi: Mary J. Blige

Juuri julkaistun USA:n albumilistan viidenneksi yltänyt r&b-diiva Mary J. Blige on kotimaassaan kestotähti, mutta saavuttanut Euroopassa menestystä lähinnä silloin tällöin.

Bligen ura alkoi suoraan albumilistan top tenistä What's the 411:n (1992) kuudennella sijalla. Sitä seurannut My Life (1994) ylsi seitsemänneksi. Ykkössija irtosi viimein Share My Worldillä (1997) ja siitä lähtien kaikki Bligen studioalbumit ovat käyneet top viidessä. Top 10 -albumeita on kaikkiaan 11 ja ykkösiä neljä. Niistä kolme tuli putkeen vuosina 2003–2007 järjestyksessä Love & Life, The Breakthrough ja Growing Pains. Kaksi viimeistä myös myivät erinomaisesti heti julkaisuviikollaan, Love & Life pääsi sekin ajan myötä yli platinarajan. Bligen myydyin albumi No More Drama (#2, 2001) ei noussut kärkeen asti, mutta siltä muistetaan Hot 100 -listan ykkönen Family Affair sekä nimislovari (#15, 2002).

Muita Hot 100 -listan kärkipaikkoja Bligella ei olekaan, mutta top ten -hittejä kaikkiaan seitsemän alkaen Real Lovesta (#7, 1992). Not Gon' Cry (1995) ylsi kakkoseksi ja Be Without You (2006) kolmanneksi.

Atlantin tällä puolen Blige on saanut hittejä usein eri kappaleilla. Share My World -albumilta lohkaistu Everything nousi brittilistan kuudenneksi, mutta varsinainen läpimurto tuli neljäntenä käyneellä George Michael -duetolla As, joka oli kevään 1999 hittejä. Kimppamenestykset jatkuivat Wyclef Jeanin (911, #9, 2000) ja U2:n kanssa. One (2006) nousi peräti kakkoseksi.

Family Affair debytoi kahdeksantena, mutta vietti siihen nähden tuohon aikaan poikkeukselliset kahdeksan viikkoa top 20:ssa.

Top 10 -albumeita löytyy viisi, joista korkeimmalle nousi No More Drama, neljänneksi yli puoli vuotta ilmestymisensä jälkeen kesällä 2002. Se on Bligen myydyin albumi myös Britanniassa. Tuore My Life II jäi niukasti ulos jopa top 75:stä.