Kauaskantoista valkeutta

Kuten tiedämme, joulu on perinteiden kulta-aikaa ja erityisen perinteisiä ovat jouluhitit. On hyvin harvinaista, että uudet jouluisat kappaleet jäävät elämään niin hyvin, että vaivaavat poplistoja uudelleen pian ilmestymisensä jälkeen (poikkeuksia toki on, kuten mm. Sian Snowman).

Eräs ikonisimmista joululauluista on Bing Crosbyn esittämä White Christmas, joka ilmestyi vuonna 1942. Crosbyn ura oli siinä vaiheessa jo pitkä, ensimmäiset levytykset ovat 1920-luvulta.

Koska Crosby oli tähti jo ennen kuin kukaan edes keksi ruveta laatimaan albumilistaa, hänen listamenestyksensä ei korreloi lainkaan maineen kanssa. Eilen hän palasi Yhdysvaltojen albumilistalla top teniin peräti 64 vuoden tauolta, kun uusi Ultimate Christmas -kokoelma eteni yhdeksänneksi. Tuo 64 vuotta on ennätys, koska kovin paljon sitä pidemmälle ei edes pääse – virallisen albumilistan laadinta aloitettiin vuonna 1956. 64 vuotta sitten Merry Christmas (#1, 1945) oli niin ikään yhdeksäntenä. Nämä kaksi ovat hänen ainoat Billboard-ajan top ten -levynsä.

Vielä sananen White Christmasista. Vaikka se on eräiden lähteiden mukaan historian myydyin kappale, se ei ole missään muodossa yltänyt Yhdysvaltojen Hot 100 -listan top kymppiin. Crosbyn levytyksen korkein noteeraus on 12. sija vuodelta 1962.

Joulun tilinpäätös

Kuten olemme saaneet joulukuussa huomata, striimauksen yleistymisen myötä klassiset joululaulut ovat rynnineet listoille molemmin puolin Atlanttia. Nyt, kun sesonki on taas noin 11 kuukaudeksi ohi, voidaan tarkastella aihetta lähemmin.

Suosituin yksittäinen musiikkiesitys sekä Yhdysvalloissa että Britanniassa on Mariah Careyn All I Want for Christmas Is You (1994), joka oli Britannian kakkonen (ACR-statuksestaan huolimatta) ja nousi eilen julkistetulla Yhdysvaltojen Hot 100 -listalla kolmanneksi. Se keräsi jouluaattona ennätykselliset 10,8 miljoonaa kuuntelua Spotifyssa ja oli hetken myös Apple Musicin suosituin.

Mariahin jälkeen maku erkani selvästi: Whamin Last Christmas (1985) on Britanniassa lähes All I Wantin tasoinen suosikki, Yhdysvalloissa iso hitti, mutta ei samanlainen standardi. Yhdysvalloissa sen sijaan suositaan 1950- ja 1960-lukujen joululauluja, kuten Rockin' Around the Christmas Tree ja It's the Most Wonderful Time of the Year, ja jopa vanhempiakin, kuten Irving Berlinin White Christmas, jonka tunnetuimman eli Bing Crosbyn esittämän version syntymäajaksi merkitään 1942.

Uusia top ten -hittejä striimauksien ansiosta saivat tänä jouluna Britanniassa Michael Bublé ja Elton John, jonka Step Into Christmas (1973) kasvattaa suosiotaan vuosi vuodelta. Yhdysvalloissa listasäännöt ovat aiemmin olleet hieman joululauluja vastaan, joten jättiklassikot kuten Andy Williamsin It's the Most Wonderful Time of the Year, Brenda Leen Rockin' Around the Christmas Tree, Burl Ivesin A Holly Jolly Christmas sekä Bobby Helmsin Jingle Bell Rock nousivat oikeastaan listoille vasta nyt, vaikka olivat kyllä monet hittejä vuosikymmeniä sitten. Esimerkiksi Leen hitti ylsi aikoinaan 14:nneksi.

(Pitää muistaa, että vaikka myös All I Want for Christmas Is You on ollut hitti ”aina”, sekin pääsi listoille ensimmäisen kerran vasta Hot 100 -sääntöjen muututtua myyntisinkuista kappalelähtöisemmiksi vuonna 2000.)

Ensi vuonna kalenteri suosii joululauluja vielä hivenen enemmän, joten voimme odottaa taas uusia vanhoja top ten -hittejä sekä Yhdysvalloissa että Britanniassa, mikä on tavallaan hyvin virkistävää. Ensimmäisinä ehdokkaina tulevat mieleen meilläkin tuttu Gene Autryn Rudolph the Red-Nosed Reindeer Yhdysvalloissa sekä Chris Rean Driving Home for Christmas Britanniassa. Vai nähdäänkö listoilla sääntömuutoksia ja joululaulujen invaasio torpataan? Sitä en kannata lainkaan.