Brittien systeemi on hyvin yksinkertainen ja vaikuttaa ensi kädessä myös toimivalta. He osasivat myös tehdä siitä kaavion, jota Yhdysvalloissa ei pystytty meille ikinä laatimaan heidän omasta systeemistään, jonka jätän ajan ja tilan puutteen vuoksi tässä referoimatta.
Eli suomeksi: Albumin perusversion 12 eniten striimattua kappaletta otetaan mukaan laskelmaan siten, että kahden eniten striimatun lukemat merkitään loppujen keskiarvon tasolle. Kappaleiden yhteenlasketut striimaukset jaetaan tuhannella ja saatu lukema lisätään muuhun myyntiin.
Kuulostaa erittäin hyvältä. Ehkä tästä tulee lopulta se oikea tapa mitata striimauksia albumilistan yhteydessä.
Brittilistoilla tällä viikolla 75. ostetuin albumi myi alle tuhat kappaletta, mikä on tällä vuosituhannella ennenkuulumatonta. Striimaukset vaikuttavatkin nimenomaan albumilistan häntäpäähän, top tenissä muutokset lienevät melko vähäisiä. Todennäköisesti voittajia ovat muun muassa Mark Ronson, Sia, Calvin Harris ja Meghan Trainor. Ed Sheeran, George Ezra ja Sam Smith pärjäsivät vanhassakin systeemissä, mutta heillekään ei tuskin tästä ole vahinkoa. Taylor Swiftin tilanne puolestaan vaikeutuu hieman, sillä 1989 ei ole vieläkään suurissa striimauspalveluissa.
6 kommenttia:
Olen täysin eri mieltä. Kyseinen menetelmä on mielivaltainen ja keinotekoinen. Läpi albumilistojen historian hittibiisillä on ollut merkitystä emoalbumin suosioon/myyntiiin. Ainakin jokainen Suomen listoja seurannut tietää tämän. Lisäksi esimerkiksi 90-luvulla USA:ssa Aqua, Baha Men, Lou Bega ja Chumbawamba möivät miljoonia albumeja yhdellä hittibiisillä.
Tulevan albumilistan striimauslaskennan periaatteena on kuitenkin lähes täysin deletoida hittibiisien vaikutukset albumien suosioon rinnastamalla ne suosioltaan tavallisen albumiraidan arvoiseksi. Esimerkiksi Brittilistan toissa viikon myydyin albumi oli Meghan Trainorin Title. Kuinka paljon osuutta asiaa oli All About The Bass ja Lips Are Movin' hiteillä ? Brittiläiset striimasivat kyseisiä biisejä viime viikolla yhteensä noin 1,9 miljoonaa kertaa, niistä striimauksista 90 % ei olisi päässyt mukaan albumilistalle, jos striimaukset olisivat olleet mukana jo viime viikolla albumilistan laskennassa. Aivan kuin kappaleiden suosiota ei olisi olemassakaan. Mielenkiintoisinta tulevassa albumilistassaa on se, että albumien myynnissä näkyy hittibiisien vaikutus. Tämän viikon albumilistan top 10 albumeista kahdeksalta löytyy top 3 singlehitti (yhteensä 13 top 3 hittiä, joista 5 listaykkösiä). Eli hittibiisit myyvät albumeja, kun taas listan striimauspuolella halutaan poistaa niiden vaikutus.
Toki, jos kyseisen menetelmän ajatuksena on, ettei striimauksia tuplalasketa molemmille listoille. Vaan jokainen striimaus menisi joko albumi- tai singlelistalle. Tässä tapauksessa kyseisessä menetelmässä voisi olla jotain järkeä. Missään ei ole kuitenkaan näin mainittu.
Toivottavasti jatkavat pelkkään myyntiin perustuvan listan julkaisemista rinnalla.
Toi on hyvä pointti! Olen sitä mieltä, että siinä varmaan tavoitellaan mainitsemaasi asiaa, ettei kappaleita "tuplalasketa". Minulle on epäselvää, että jos kuuntelen Uptown Funkin Mark Ronsonin levyltä, niin päätyykö kuuntelu singlelistalle vai pitääkö minun siinä tapauksessa kuunnella se singleltä?
Hittien osuutta albumin menestyksessä ei pitäisi väkisin pienentää. Mutta Spotifyn kaltaisissa välineissä jokainen voi itse valita, mitä kappaleita kuuntelee. Siksi albumilistalla on perusteltua käyttää kriteerinä nimenomaan levyn muiden kappaleiden suosiota.
Elämme kiinnostavia aikoja!
Mutta hittibiisitkin ovat osa albumia, joten en ymmärrä miksi niiden striimaukset pitäisi jotenkin deletoida. Hiteilläkin on eroa. Albumin A kaksi hittiä saattavat kerätä monikertaisen määrän striimejä verrattuna albumi B:n kahteen suurimpaan hittiin. Mutta jos ns. albumiraidat saavuttavat saman striimimäärän, niin albumit ovat yhtä suosittuja. Ei näin. Nimenomaan nythän hittien osuutta albumin suosiossa ei pelkästää pienenetään vaan poistetaan kokonaan. Poikkeuksena ne harvat artistit kuten Ed Sheeran ja Sam Smith, joiden albumeilta löytyy enemmän kuin kaksi isoa hittibiisiä.
Yllättäen Billboard on sisäistänyt kuinka moderni levybisnes toimii, kun taas OCC on aloittanut keinotekoisen kikkailun.
Yli 30 vuoden ajan UK Album Chart on ollut yksi tärkeimpiä listoja allekirjoittaneelle. Maaliskuun alussa taitaa päättyä se aika. Toistan vielä saman kuin edellisessä kommentissa. Toivottavasti jatkavat Billboardin tavoin myös vain myyntiin perustuvan listan julkaisua, muuten ):
Sami
Mutta esimerkiksi Yhdysvalloissa ihmiset ns. pakotettiin 1990-luvulla ostamaan albumi, kun esimerkiksi No Doubtin Don't Speakiä tai Natalie Imbruglian Tornia ei julkaistu ollenkaan myyntiin singlenä.
Ymmärrän kyllä pointtisi, mutta en osaa nähdä pahana asiana sitä, että albumilistalla arvostetaan artistin kiinnostavuutta myös yhden tai kahden hitin lisäksi.
Ja toki Britanniassa lataukset ja myös fyysinen myynti ovat yhä merkittävässä roolissa ja striimaukset toistaiseksi vain täydentävät sitä. Esimerkiksi Sheeranille laskettiin "lisämyynniksi" uudessa systeemissä noin 3000 kpl viikossa, joka on viime viikon myynteihin peilattuna noin kuudesosa hänen viikkosaldostaan.
Heh. Kaksi suomalaista kiistelemässä brittilistan metodeista.
Olenhan minäkin toki sitä mieltä, että albumilistan pitäisi perustua albumikokonaisuuden suosioon tai artistin laajempaan kuin vain yhden tai kahden hitin suosioon. Mutta en minä kuitenkaan halua, että tälläista ihannetilannetta aletaan hakemaan keinotekoisesti manipuloimalla listadataa poistamalla osa striimauksista. Yhtä perusteltua olisi antaa vinyylimyynnille kymmenkertainen painoarvo verrattuna CD- levyjen ja digialbumien myyntiin, koska näin ns. laatualbumit pärjäisvät listalla paremmin.
CD- levyjen aikakaudella (n.1985-2005) musiikkimarkkinat olivat albumivetoisia. Artistit saivat suurimmat tuotot albumimyynnistä ja joitakin poikkeksia lukuunottamatta sinkkujen tärkein tehtävä oli promota albumeja. Silloin oli ostettava koko levy tai olla ostamatta. Silloinkin tietysti "lohkaistiin" albumeilta singlejä, mutta nekin oli monesti erillisiä tuotteitä ennen julkaisemattomineen b-puolineen. Ainakaan albumin jokaista biisiä ei ollut erikseen saatavana singlenä.
Itunesin ja muiden latauskauppojen tullessa markkinoille tilanne muuttui täysin. Nyt kuluttajalla oli mahdollisuus ladata joko koko albumi tai vain mikä tahansa yksittäinen biisi. Tämä siirsi markkinoiden painopistettä albumikokonaisuuksista yksittäisien (hitti)biisien suuntaan. Spotify ja muut striimauspalvelut ovat lisänneet entisestään yksittäisten biisien painoarvoa albumikonaisuuden kustannuksella. Nykyään Flo Ridan tapaiset artistit julkaisevat albumeja tietäen, ettei niitä juurikaaan osteta/striimata albumikokonaisuuksina vaan yksittäisinä biiseinä sitä mukaa kun niistä yritetään tehdä hittejä youtube- videoiden ja radiosoiton avulla.
Albumi on siis nykyään laajempi käsite kuin mitä se oli ennen digitaalista aikakautta, kun albumimyynnin lisäksi yksittäisten biisien lataukset ja striimaukset ovat mukana albumin suosion määrityksessä, joilloin suosion mittari on albumimyynnin sijaan albumin kokonaistuotto. Billboardin uusi albumilista ottaa hyvin huomioon tämän markkinoiden muutoksen ymmärtäen yksittäisten hittibiisien lisääntyneen merkityksen albumin kokonaistuotoissa. Listan suurin kritiikki on kohdistunut Mark Ronsonin albumin menestykseen. Jos albumin hitti Uptown Funk myy viikossa yli 300 tuhatta ja sitä audiostriimataan viikossa yli 5 miljoona kertaa ollen poikkeuksellisen iso hitti ja saavuttaen tuottoja enemmän kuin keskiverto TOP 10 albumi viikkomyynnillään, niin miksi albumi ei ansaitsisi albumilistan TOP 10 sijoitusta? Billboard julkaisee myös uuden listan rinnalla perinteistä myyntiin perustuvaa albumilistaa, jolloin saadaan todella hyvin kokonaiskuva albumien suosiosta Yhdysvalloissa.
Minun mielestäni listalle pitäisi ottaa kaikkien biisien kaikki striimaukset tai sitten ei oteta striimauksia mukaan ollenkaan. Kolmas vaihtoehto olisi, että otetaan listalle mukaan vain ne striimaukset, joissa kuunnellaan albumi kokonaan. Viimeisen vaihtoehdon hyvänä puolena olisi se, että jokainen striimaus menisi joko albumi- tai singlelistalle. Ongelmana olisi taas se, että striimauksilla olisi aivan minimaalinen vaikutus albumilistaan. Niin harvassa ovat albumien kokonais-striimaukset.
Erityisesti minua rassaa se, että suuresti arvostani organisaatio lähtee näin hölmöilemään. Yleensä sen päätökset ovat olleet järkeviä (verrattuna esim. Billboardiin). Olen myös ihmeissäni, että levy-yhtiöt hyväksyvät tälläisin kikkailun.
Päätän tämän pitkän vuodatukseni jo tuttuun toteamukseen: Toivottavasti jatkavat pelkkään myyntiin perustuvan listan julkaisemista.
Sami
Loistava kommentti, kiitos! Ehkä OCC:n tavoite onkin ujuttaa nämä striimaukset mukaan siten, että ne vaikuttavat mahdollisimman vähän listaan.
Jotenkin luotan siihen, että nimenomaan siellä osataan tehdä oikeita päätöksiä ja pitkällä tähtäimellä vs. Billboard, joka muuttaa listojen sääntöjä hyvin tiuhaan.
Lähetä kommentti