1980-luvulla listoilla hyöri ja pyöri monia yhtyeitä, jotka voi niputtaa löyhän ”tukkarock”-sateenvarjon alle. Käytännössä kyse oli hard rockista, joka ei nykyajan mittapuulla ole kovin ”hard”, enemmänkin poplauluja, joissa on kitarasoolo (joka taas on nykyään suhteellisen harvinainen megahiteissä, mutta ei mennä siihen).
Deep Purplesta tutun David Coverdalen johtama brittiyhtye Whitesnake hyödynsi trendejä 1980-luvulla loistavasti. He olivat aloittaneet listauransa enemmän blues rock -henkisenä jo 1970-luvun lopulla, mutta lopullinen läpimurto tuli keskitempoisella tukkarock-hitillä Here I Go Again, joka piipahti viikon ajan Yhdysvaltojen Hot 100 -listan huipulla lokakuussa 1987. Siitä tuli yhdeksännellä sijallaan myös heidän ensimmäinen brittilistan top ten -hittinsä.
Here I Go Again ja sitä seurannut puolislovari Is This Love (#2, 1987) ovat Whitesnaken ainoat todella isot hitit, mutta heillä on kotimaassaan kunnioitettavat 13 top 40 -menestystä. Yhdysvalloissa bändi oli listoilla huomattavasti lyhytikäisempi – neljä top 40 -hittiä osuivat vuosiin 1987–1990.
Here I Go Againillä on Spotifyssa 460 miljoonaa kuuntelua. Myös Youtubessa se on melko suosittu – 113 miljoonaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti