Surullinen?

Sunnuntaina se viimein tapahtui: Pharrellin Happy (#1, 2013) putosi (kenties väliaikaisesti) ulos brittilistan top 40:stä sijalle 43. Se ehtikin jumittaa siellä ennätykselliset 49 viikkoa putkeen. Happy saa vielä todella vahvan kilpailijan toissa viikolla jopa taas neljänneksi kivunneesta John Legendin All of Mestä (#2, 2014), joka on kerännyt 40 viikkoa ja on nyt sijalla 14.

Tällä viikolla puolestaan kaikki katseet ovat Band Aid 30:n Do They Know It's Christmasissa, jota ostettiin päivässä 206 000 kpl, joka jo peittoaa kaikki tämänvuotiset viikkomyynnit. Toisin kuin aiemmin kerroin, Adele, David Bowie ja Underworld eivät ole mukana kappaleella. Bono on ollut mukana peräti kolmella Do They Know It's Christmasilla: vuonna 1984, 2004 ja siis nyt.

Ensi sunnuntaina Do They Know It's Christmasista tulee toinen kappale, joka on päässyt brittilistan ykköseksi neljänä eri versiona. Tätä ennen ainoa oli Unchained Melody, joka nappasi paalun vuosina 1955, 1990, 1995 ja 2002. Kolmea noista neljästä on ostettu yli miljoona kappaletta.

Listakatsaus, vko 47

Billboard Hot 100, Top 10

1. (1.) Taylor Swift – Shake It Off
2. (2.) Meghan Trainor – All About That Bass
3. (4.) Maroon 5 – Animals
4. (3.) Tove Lo – Habits (Stay High)
5. (5.) Jessie J, Ariana Grande and Nicki Minaj – Bang Bang
6. (8.) Bobby Shmurda – Hot Boy
7. (24.) Ariana Grande and The Weeknd – Love Me Harder
8. (10.) Hozier – Take Me to Church
9. (6.) Iggy Azalea featuring Rita Ora – Black Widow
10. (7.) Jeremih featuring YG – Don’t Tell ‘Em

Taylor Swiftin Shake It Off vedettiin pois Spotifysta, mutta se saavutti silti tarpeeksi pisteitä pitääkseen takanaan kaikki muut Hot 100 -listalla. Paaluviikko on biisille neljäs, joka on Swiftin henkilökohtainen ennätys.
Maroon 5:n Animals hivuttautuu hitaasti kohti kärkeä, nyt jo kolmanneksi, mutta sen esteeksi saattaa asettua nyt 13:nneksi edennyt Swiftin uusi single Blank Space, jonka video hätyyttelee katsojaennätyksiä ja siten myös ensi viikon ykköspaikkaa Hot 100 -rankingissa.
Bobby Shmurdan Hot Boy saa lähes kaikki pisteensä muualta kuin radiosoitosta, mutta sekin riittää kuudenteen tilaan. Ariana Grande saavutti jo neljännen top ten -hittinsä tänä vuonna, ja koko urallaan, kun Love Me Harder hyppäsi 24–7. Duettokumppani The Weekndille top ten -sijoitus on ensimmäinen. Ennen Love Me Harderia hänen parhaansa oli Wicked Gamesin (2012) 53. tila.
Hozierin Take Me to Church nousi kaksi sijaa kahdeksanneksi ja Sam Smithin I’m Not the Only One portaan 11:nneksi. Big Seanin ja E-40:n I Don’t Fuck with You eteni 26–15.
Selena Gomezin The Heart Wants What It Wants debytoi 25:ntena ja Little Big Townin Day Drinking loikkasi 61–40.


USA:n albumit, Top 10
.
1. (1.) Taylor Swift – 1989
2. (2.) Various Artists – NOW 52
3. (-) Bette Midler – It’s the Girls!
4. (5.) Jason Aldean – Old Boots, New Dirt
5. (-) Calvin Harris – Motion
6. (6.) Florida Georgia Line – Anything Goes
7. (11.) Barbra Streisand – Partners
8. (14.) Sam Smith – In the Lonely Hour
9. (62.) Brantley Gilbert – Just as I Am
10. (3.) Sam Hunt – Montevallo

Taylor Swiftin 1989-albumia ostettiin toisellakin viikolla huimat 402 000 kpl, joka sekin on vuoden toiseksi paras viikkomyynti. Kahdessa viikossa levyä on ostettu noin 1,7 miljoonaa.
Bette Midler versioi muiden naisartistien suuria hittejä levylle It’s the Girls, tuloksena Midlerin korkein sijoitus koskaan (kolmas) ja viides top ten -merkintä. Beaches-elokuvan soundtrack (1988) ylsi kyllä kakkoseksi, mutta sitä ei kreditoitu listalla Midlerille.
Calvin Harrisin Motion debytoi viidentenä, joka on hänen ensimmäinen top ten -merkintänsä. 18 Months (2012) kävi korkeimmillaan 19:ntenä.
Kantrimusiikin CMA-gaala järjestettiin viime viikolla ja sen ansiosta muutama albumi loikkasi hurjasti ylemmäs: Brantley Gilbertin Just as I Am (#2, 2014) nousi 62–9, Blake Sheltonin Bringing Back the Sunshine (#1, 2014) 46–11, Miranda Lambertin Platinum (#1, 2014) 87–15 ja Luke Bryanin Crash My Party (#1, 2013) 37–21.
Muuten melko hiljaisella uutuusviikolla on mainittava vielä The Doobie Brothersin Soundbound sijalla 16 ja Teyana Taylorin VII paikalla numero 19. Azealia Banksin itsenäisesti julkaisema Broke with Expensive Taste debytoi sijalla 30.


Britannian singlet, Top 10

1. (-) Gareth Malone’s All Star Choir – Wake Me Up
2. (2.) Ed Sheeran – Thinking Out Loud
3. (9.) One Direction – Steal My Girl
4. (1.) Cheryl – I Don’t Care
5. (3.) Meghan Trainor – All About That Bass
6. (6.) Calvin Harris featuring Ellie Goulding – Outside
7. (21.) Tom Odell – Real Love
8. (-) The Veronicas – You Ruin Me
9. (-) Sam Smith – Like I Can
10. (10.) Sam Smith – I’m Not the Only One

Kuoronjohtaja Gareth Malone saavutti jo toisen ykkösensä artistina kun hänen johtamansa All Star Choir levytti Aviciin Wake Me Upin (#1, 2013) hyväntekeväisyystarkoitukseen eli Children in Need -kampanjaan. Myös se ensimmäinen oli hyväntekeväisyyssingle, Military Wivesin Wherever You Are (2011). Hän oli mukana myös Gary Barlow'n ja The Commonwealth Bandin Singillä (#1, 2012), mutta ilman artistikrediittiä.
Australialaiskaksikko The Veronicas pääsi top teniin jo vuonna 2009 hitillään Untouched (#8, 2009) ja nyt kohtalokas You Ruin Me rävähti myös kahdeksanneksi. Sam Smith jatkoi top ten -putkeaan Like I Canin debytoitua yhdeksäntenä. Lopullisesti tänä vuonna läpi lyöneellä Smithillä on jo kolme ykköstäkin.
Tom Odellin mainoshitti Real Love (Beatles-cover siis) nousi 21–7. Taylor Swiftin Blank Space debytoi videon julkaisun myötä hienosti 11:ntenä ja Kendrick Lamarin I 20:ntena. Hänen parhaansa on Robin Thicke -yhteistyö Give It 2 U:n (2013) 15. tila.
Brian Wilsonin ja eri esittäjien God Only Knows (#20, 2014) palasi edellä mainitun Children in Need -tilaisuuden ansiosta 39:nneksi.


Britannian albumit Top 10

1. (-) Pink Floyd – Endless River
2. (-) Foo Fighters – Sonic Highways
3. (1.) Ed Sheeran – x
4. (5.) Sam Smith – In the Lonely Hour
5. (-) Queen – Queen Forever
6. (3.) Taylor Swift – 1989
7. (-) Cheryl – Only Human
8. (4.) André Rieu – Love in Venice
9. (2.) Calvin Harris – Motion
10. (8.) George Ezra – Wanted on Voyage

Joulua kohden albumimyynti alkaa vilkastua näköjään erityisesti Britanniassa, jossa tarvittiin tällä viikolla yli 30 000 kappaleen myynti edes top viiteen. Paalupaikan vei Pink Floydin paluualbumi Endless River, josta tuli bändin kuudes ykkönen. Se on heidän ensimmäinen studiolevynsä sitten The Division Bellin (#1, 1994) ja myös vuotta myöhemmin ilmestynyt Pulse-livealbumi oli ykkönen.
Foo Fighters ehti tottua ykkössijoihin, sillä heillä on niitä jo kolme, mutta nyt Sonic Highways jäi kakkoseksi, toki ihan kivoin myynnein. Top ten -merkintöjä on yhdeksän eli kaikki studiolevyt ja yksi kokoelma, joka palasi nyt 19:nneksi.
Queenin Forever-kooste debytoi viidentenä ja on bändille jo ainakin 23. top ten -lätty. Cheryl joutui vilkkaalla viikolla antautumaan aiempien studiolevyjensä top 2 -tahdista seitsemänneksi uutuudellaan Only Human.
Rumerin Into Colour jäi 12:nneksi. Hänen kaksi edellistä albumiaan pääsivät kolmanneksi. Donny Osmond saa yhä hittialbumeita, nyt The Soundtrack of My Life debytoi 17:ntenä.
Machine Headin Bloodstone and Diamonds debytoi 18:ntena. Heidän parhaansa on The Burning Redin (1999) 13. tila. Garth Brooksin Man Against Machine pääsi 23:nneksi. Hän on menestyneimpiä kantriartisteja Britanniassa, uran paras sijoitus on In Piecesin (1993) kakkostila.
Neil Diamondin jo aiemmin tänä vuonna Yhdysvalloissa ilmestynyt All-Time Greatest Hits debytoi 31:ntena, Whitney Houstonin livelevyn ja kokoelman hybridi Live: Her Greatest 33:ntena ja Röyksoppin The Inevitable End 38:ntena. Uusi painos siivitti James Bluntin Moon Landingin (#2, 2013) 37:nneksi.

Tietävätkö he vieläkään, että on joulu?

Yhtä varmasti kuin neljän vuoden välein järjestetään jalkapallon MM-kisat, tasaisin väliajoin äänitetään uusi versio Band Aidin Do They Know It's Christmasista (1984). Kolme edellistä (1984, 1989 ja 2004) olivat ilmestymisvuosiensa menestyneimpiä singlejä Britanniassa, joten miksi ei. Tällä kertaa tuotto ei mene epäseksikkään nälänhädän uhreille, vaan – tadaa – ebolan vastaiseen työhön.

Alkuperäinen Do They Know It's Christmas vietti brittiykkösenä viisi viikkoa ja sitä ostettiin kolme miljoonaa kappaletta – ja ostetaan edelleen, sillä juuri alkuperäinen versio keikkuu brittilistalla joka joulu. Band Aid II sai kolme ykkösviikkoa vuonna 1989 ja Band Aid 20 neljä vuonna 2004.

Nyt kootun Band Aid 30:n muodostavat muun muassa Adele, Bono, Chris Martin, Ed Sheeran, Underworld, David Bowie ja One Direction. Uuden Do They Know It's Christmasin video saa ensiesityksensä ensi sunnuntai-iltana X Factor -lähetyksessä.

Vuoden ostetuinta sinkkua siitä en uskalla povata, mutta eiköhän vauhti listaykköseksi riitä.

Listaklassikko: Kenny Rogers – Lady (1980)

1980-luvulla oli suuri saavutus, jos Hot 100 -listan ykkönen kesti kärjessä kuukauden. Kenny Rogersin uran suurin hitti Lady hallitsi kuusi viikkoa loppuvuodesta 1980, mikä oli pisin rupeama koko vuonna. Kuuteen pääsi myös Blondien Call Me.

Lady on Lionel Richien kirjoittama slovari eli tuolloin hyvinkin sopiva mantereen yli pyyhkäiseväksi hittitornadoksi. Biisi julkaistiin avittamaan Rogersin kokoelman myyntiä, missä se onnistuikin erinomaisesti: Kenny Rogers’ Greatest Hits (1980) ylsi albumilistan kärkeen. Lady oli hyvä uraliike myös Richielle, joka oli hiljalleen siirtymässä Commodores-keulakuvasta soolotähdeksi.

Lady oli Rogersin viides top ten -hitti Hot 100 -listalla ja ensimmäinen ykkönen. Myöhemmin hän pääsi kärkeen Dolly Partonin kanssa hitillä Islands in the Stream (1983), joka puolestaan oli lähtöisin Bee Geesin kynästä. Hänen viimeisin Hot 100 -hittinsä on I Can’t Unlove You (#93, 2005).

Brittilistalla Lady ylsi 12:nneksi, mutta aiemmin vuonna 1980 ilmestynyt Coward of the Country oli siellä jopa ykkönen.

Listakatsaus, vko 46

Billboard Hot 100, Top 10

1. (2.) Taylor Swift – Shake It Off
2. (1.) Meghan Trainor – All About That Bass
3. (3.) Tove Lo – Habits (Stay High)
4. (5.) Maroon 5 – Animals
5. (4.) Jessie J, Ariana Grande and Nicki Minaj – Bang Bang
6. (6.) Iggy Azalea featuring Rita Ora – Black Widow
7. (7.) Jeremih featuring YG – Don’t Tell ‘Em
8. (8.) Bobby Shmurda – Hot Boy
9. (11.) Ed Sheeran – Don’t
10. (9.) Hozier – Take Me to Church

Shake It Off ehti jämähtää kahdeksaksi viikoksi Meghan Trainorin All About That Bassin taakse, mutta palasi nyt kärkeen kolmanneksi viikoksi. Kahdeksan viikon tauko on lähes ennätys: viime vuonna Miley Cyrusin Wrecking Ball (#1, 2013) sai odottaa niin ikään kolmatta viikkoaan yhdeksän viikon ajan.
Swiftin uusin single Blank Space debytoi albumin tultua myyntiin sijalla 18. Maroon 5:n Animals paransi pykälän neljänneksi. Biisi on vahva ehdokas seuraavaksi ykköseksikin, sillä sen radiosoitto kasvaa hyvää vauhtia. Ed Sheeranin Don’t saavutti oman parhaansa nousten yhdeksänneksi.
Sam Smithin I’m Not the Only One nousi 12:nneksi, Rich Gangin Lifestyle 16:nneksi, Calvin Harrisin ja John Newmanin Blame 21–19 sekä I Love Makonnenin Tuesday peräti 35–20. Ariana Granden ja The Weekndin Love Me Harder loikkasi 37–24 ja rap-duo Rae Sremmurd saavutti uransa parhaan sijoituksen No Typen liidettyä 38–25.
Halloween toi Michael Jacksonin Thrillerin (#4, 1983) takaisin listalle sijalle 35, mutta se poistunee taas ensi viikolla.


USA:n albumit, Top 10

1. (-) Taylor Swift – 1989
2. (-) Various Artists – NOW 52
3. (-) Sam Hunt – Montevallo
4. (-) Barry Manilow – My Dream Duets
5. (6.) Jason Aldean – Old Boots, New Dirt
6. (5.) Florida Georgia Line – Anything Goes
7. (re) Led Zeppelin – Led Zeppelin IV
8. (-) Chris Tomlin – Love Ran Red
9. (1.) Slipknot – .5: The Gray Chapter
10. (-) Black Veil Brides – Black Veil Brides

Taylor Swiftin profiili on Suomessakin kirkastumaan päin ja Shake It Off on hänen suurin hittinsä Euroopassa ylipäätään. Yhdysvalloissa hän on kuitenkin jo kaikkia neljää aiempaa studiolevyäänkin myynyt yhteensä yli 20 miljoonaa ja hänestä tuli nyt ensimmäinen artisti, joka on Soundscan-aikana (1991->) onnistunut avaamaan kolmesti yli miljoonan. 1989:n avausviikko (1,287 miljoonaa) on hänen parhaansa ja ylipäätään paras sitten Eminemin The Eminem Show’n (#1, 2002) toisen listaviikon. 1989 on Swiftin neljäs ykkönen.
Kaukana 1989:n takana kakkosena debytoi Now-sarjan 52. osa. Sitä ostettiin 103 000 kpl. Kolmanneksi ylsi Sam Huntin ensimmäinen kokopitkä Montevallo.
Barry Manilow on tehtaillut hittilevyjä jo kymmeniä vuosia ja hänen tuorein ykkösensä on vuodelta 2006 (The Greatest Songs of the Fifties). Tällä kertaa hän on liikkeellä melko creepyllä ainoastaan menehtyneitä duettokumppaneita sisältävällä levyllä My Dream Duets, joka debytoi neljäntenä. Top ten -merkintä on Manilow’lle uran 15:s.
Led Zeppelinin IV tai Four Symbols tai mikä lie (#2, 1971) palasi seitsemänneksi ja Houses of the Holy (#1, 1973) 12:nneksi. Chris Tomlinin Love Ran Red debytoi kahdeksantena ja Black Veil Bridesin uutuus kymmenentenä. Tomlinille sijoitus on keskinkertainen, sillä edeltäjä Burning Lights (2013) ylsi jopa ykköseksi ja hän pääsi yhdeksänneksi jo vuonna 2008 levyllään Hello Love. Black Veil Brides on top tenissä toista kertaa, Wretched and Divine: The Story of the Wild Ones (2013) piipahti seitsemäntenä.
Trip Leen Rise pääsi 16:nneksi ja Rancidin Honor Is All We Know 20:nneksi. Trip Leelle sijoitus n uran paras, Rancid ylsi 11:nneksi edellisellä albumillaan Let the Dominoes Fall (2009). Disclosuren Settle (2013) palasi 36:nneksi, joka onkin sen korkein sijoitus.


Britannian singlet, Top 10

1. (-) Cheryl – I Don’t Care
2. (1.) Ed Sheeran – Thinking Out Loud
3. (2.) Meghan Trainor – All About That Bass
4. (26.) John Legend – All of Me
5. (3.) Taylor Swift – Shake It Off
6. (-) Calvin Harris featuring Ellie Goulding – Outside
7. (4.) Jessie J, Ariana Grande & Nicki Minaj – Bang Bang
8. (5.) Jeremih featuring YG – Don’t Tell ‘Em
9. (7.) One Direction – Steal My Girl
10. (10.) Sam Smith – I’m Not the Only One

Naisartisteille keksitään ties minkälaisia höpöennätyksiä sukupuolen perusteella, mutta on ihan maininnan arvoista, että Cheryl Colesta tuli I Don’t Caren ykkössijan myötä eniten brittilistan kärkipaikkoja napannut brittiläinen naissooloartisti. I Don’t Care on hänelle viides ykkönen. Neljään ovat yltäneet Geri Halliwell ja Rita Ora. Girls Aloudistakin tutun Cherylin ensimmäinen sooloykkönen oli Fight for This Love noin viiden vuoden takaa. Cheryl on taas tiputtanut Colen artistinimestään, mikä onkin luontevaa, sillä hänen nykyinen sukunimensä on Fernandez-Versini.
John Legendin All of Me (#2, 2014) aikoo rikkoa kaikki mahdolliset top 40:ssä roikkumisen ennätykset ja varmistaakseen sen Legend esitti biisin X Factorissa. Sijoitus koheni 26–4. All of Metä on ostettu jo pitkälti toista miljoonaa, osin myös Tieston hittiremiksauksen ansiosta.
Calvin Harrisin ja Ellie Gouldingin tuorein yhteistyö Outside debytoi kuudentena. Harrisille top ten -sijoitus on jo 18. ja Gouldingillekin kahdeksas. Viimeksihän kaksikko nähtiin nelosena sinkulla I Need Your Love (2013).
Tom Odellin John Lewis -mainosta varten levyttämä versio The Beatlesin Real Lovesta pääsi vajaallakin myyntiviikolla 21:nneksi ja noussee ensi viikolla huomattavasti ylemmäs. The Scriptin No Good in Goodbye debytoi 26:ntena ja Nicki Minajin, Lil Waynen, Draken ja Chris Brownin Only 35:ntena.


Britannian albumit Top 10

1. (2.) Ed Sheeran – x
2. (-) Calvin Harris – Motion
3. (1.) Taylor Swift – 1989
4. (-) André Rieu – Love in Venice
5. (3.) Sam Smith – In the Lonely Hour
6. (re) John Legend – Love in the Future
7. (-) Damien Rice – My Favourite Faded Fantasy
8. (5.) George Ezra – Wanted on Voyage
9. (15.) The Script – No Sound Without Silence
10. (9.) Annie Lennox – Nostalgia

Ed Sheeranin X palasi albumilistan ykköseksi vaikka Calvin Harrisin Motionilla oli vahva aloitus sen kukistamiseksi. X on ollut kaupoissa jo viisi kuukautta ja lähestyy pian triplaplatinaa. Motion debytoi siis kakkosena ja on Harrisille uran neljäs top ten -levy. Ykkösiäkin on jo kaksi. 18 Months (#1,2012) palasi 21:nneksi.
André Rieun Love in Venice avasi mainiosti nelossijalta. Hän on julkaissut levyjä aivan valtavan määrän ja top ten -merkintöjä on nyt laskujeni mukaan kuusi. Korkein sijoitus on kahdesti saavutettu kakkostila.
John Legendin julkaisu menestyy myös albumilistalla, sillä Love in the Future (#2, 2013) palasi kuudenneksi. Damien Ricen paluulevy My Favourite Faded Fantasy debytoi seitsemäntenä. Se on hänelle kolmas top ten -merkintä. 9 (2006) ylsi neljänneksi.
Simple Mindsin Big Music debytoi 12:ntena ja The Whon The Who Hits 50 -kokoelma 15:ntenä. Ei ihan nuorisoa ole myöskään sijalla 17, jolla debytoi Bob Dylan and The Bandin The Basement Tapes Complete: Vol. 11.
Fuse ODG:n esikoisalbumi T.I.N.A pääsi 25:nneksi ja Neil Youngin Storytone 20:nneksi. Knife Partyn Abandon Ship pinnisti 39:nneksi.

Listaklassikko: Cheryl Cole – Fight for This Love (2009)

Cheryl Cole on tälläkin viikolla ajankohtainen, sillä hänen I Don’t Care -singlensä kamppailee brittilistan ykkössijasta Ed Sheeranin Thinking Out Loudia vastaan. Tasan viisi vuotta sitten hän avasi soolouransa pääroolissa Girls Aloudin jälkeen mainiolla singlellä Fight for This Love.

Tuo biisi debytoi brittilistan kärjessä ja pysyi siellä kaksi viikkoa. Avausviikon myynti (292 000 kpl) oli parempaa kuin yhdelläkään Girls Aloud -sinkulla (ja toisaalta parempaa kuin yhdelläkään Colen singlellä sen jälkeen).

Colella on yhteensä neljä ykköstä sooloartistina ja hänestä saattaa sunnuntaina tulla eniten ykkösiä saavuttanut brittiläinen naisartisti. Top ten -sinkkuja on kaikkiaan seitsemän. Albumilistalta Cole on netonnut kaksi ykköstilaa ja yhden kakkossijan.

Käyrä nousemaan

Mainitsin sunnuntaina, että Ed Sheeranin Thinking Out Loudilta kesti listaviikoissa mitaten pidempään kuin millään toisella biisillä koskaan nousta Britannian singlelistan ykköseksi. Se saavutti paalupaikan 19. viikollaan. Tasan sama aika on kulunut emoalbumi X:n julkaisusta. Välissä Sheeran ehti saada top ten -hitin myös singlestä Don’t (#8, 2014).

Ennen Thinking Out Loudia verkkaisimmin kärkeen oli kivunnut 16 viikon ajan kolme eri biisiä, keskenään sillä erotuksella, että Lady Gagan ja Beyoncén Telephone (2009) ehti tipahtaa viikoksi ulos jopa top 75:sta ennen uutta nousuaan (30-41-62-ulos-74-67-55-48-49-42-39-39-34-37-31-12-1). Kaksi muuta ovat Jennifer Rushin The Power of Love (1985) ja Celine Dionin Think Twice (1994). Dion on levyttänyt myös The Power of Loven singleksi asti.

Tässä OCC:n mainio kuva Thinking Out Loudin etenemisestä (26-25-29-23-28-20-18-16-13-17-18-24-19-18-17-10-4-2-1). Biisiä on ostettu kaikkiaan jo noin puoli miljoonaa kappaletta.

Listakatsaus, vko 45

Billboard Hot 100, Top 10

1. (1.) Meghan Trainor – All About That Bass
2. (2.) Taylor Swift – Shake It Off
3. (5.) Tove Lo – Habits (Stay High)
4. (3.) Jessie J, Ariana Grande and Nicki Minaj – Bang Bang
5. (7.) Maroon 5 – Animals
6. (4.) Iggy Azalea featuring Rita Ora – Black Widow
7. (6.) Jeremih featuring YG – Don’t Tell ‘Em
8. (9.) Bobby Shmurda – Hot Boy
9. (33.) Hozier – Take Me to Church
10. (8.) Sam Smith – Stay with Me

Kahdeksan viikkoa Hot 100 -listan kärjessä Meghan Trainorille, kahdeksan kakkosena Taylor Swiftille. Tove Lon Habits (Stay High) eteni jo kolmanneksi ja on 2000-luvun suurin ruotsalaisartistin hitti, jos tarkastellaan pelkästään listasijoituksia. Maroon 5 puolestaan paransi edellisen Maps-sinkkunsa kuudetta tilaa, kun Animals punnersi viidenneksi.
Bobby Shmurdan Hot Boy nousi myös pykälän. Hozierin yllätyshitti Take Me to Church hyppäsi loistavasti 33–9. Se on luonnollisesti miehen ensimmäinen top ten -merkintä.
Jason Derulon Trumpets nousi taas portaan 14:nneksi ja Rich Gangin Lifestyle kaksi 17:nneksi. Sam Smithin I’m Not the Only One porhalsi väliin 20–16.
Videojulkaisu nosti One Directionin Steal My Girlin (#13, 2014) takaisin top 20:iin sijalle 18.
Big Seanin ja E-40:n I Don’t Fuck with You nousi 48–34. Se on Big Seanille jo kymmenes top 40 -merkintä, jo veteraanisarjaan lukeutuvalle E-40:lle sen sijaan vasta viides.
I Love Makonnenin ensimmäinen hitti Tuesday loikkasi 62–35 ja Rae Sremmurd sai toisen top 40 -merkintänsä No Typen edettyä 45–38.
Gwen Stefanin paluusingle Baby Don’t Lie debytoi sijalla 46.


USA:n albumit, Top 10

1. (-) Slipknot – .5: The Gray Chapter
2. (-) T.I. – Paperwork
3. (-) Neil Diamond – Melody Road
4. (-) Logic – Under Pressure
5. (1.) Florida Georgia Line – Anything Goes
6. (2.) Jason Aldean – Old Boots, New Dirt
7. (-) Little Big Town – Pain Killer
8. (5.) Barbra Streisand – Partners
9. (-) Pentatonix – That’s Christmas to Me
10. (-) Annie Lennox – Nostalgia

Slipknotin paluulevyksi kutsuttu .5: The Gray Chapter räväytti suoraan kärkeen ja bändin toiseksi ykköseksi All Hope Is Gonen (2008) seuraksi. Heillä on nyt yhteensä neljä top ten -albumia, jotka ovat kaikki päässeet jopa kärkikolmikkoon. Kuitenkin heidän ostetuin albuminsa on pisimpään myynnissä ollut nimetön esikoinen (#51, 1999), joka on ylittänyt tuplaplatinarajan.
T.I.:n Paperwork pääsi kakkoseksi. Hänen kaikki levynsä vuodesta 2003 lähtien ovat myyneet vähintään kultaa ja paalujakin tuli aikoinaan kolme putkeen. Neil Diamondin Melody Road avasi kolmospaikalta. Hänellä on top ten -merkintöjä jo 18 ja ainoa ykkönenkin on melko tuore: Home Before Dark (2008).
Räppäri Logicin ensimmäinen varsinainen albumi Under Pressure debytoi loistavasti neljäntenä. Hänellä ei ole vielä edes Hot 100 -merkintöjä. Kantribändi Little Big Town jäi Pain Killerillä seitsemänneksi, mutta se on kuitenkin heidän kolmas top ten -levynsä. Tornado (2012) ylsi jopa kakkoseksi. Pentatonixin joululevy That’s Christmas to Me avasi sijalta yhdeksän ja varmaan pyörii mukana kivasti koko loppuvuoden. Nyt saavutettu top ten -sijoitus on heille neljäs.
Aikoinaan keskenään duetoineet Annie Lennox ja Aretha Franklin joutuivat tyytymään sijoihin kymmenen ja 13. Molemmat ovat liikkeellä cover-levyillä, Lennoxin albumi on nimeltään Nostalgia ja Franklinin Sings the Great Diva Classics. Konseptin olisi voinut vievän etenkin Franklinin ylemmäs, vaikka hänen viimeisimmästä top ten -albumistaan on jo peräti 42 vuotta. Samalla tyylillä Rod Stewart on myynyt miljoonia ja taas miljoonia pelkästään 2000-luvulla.
Susan Boylen vetovoima on murto-osa entisestä, sillä Hope jäi 16:nneksi. Ysärisuuruus Primusin Primus and The Chocolate Factory debytoi 17:ntenä. Edeltäjä Green Naugahyde (2011) ylsi 15:nneksi.


Britannian singlet, Top 10

1. (2.) Ed Sheeran – Thinking Out Loud
2. (1.) Meghan Trainor – All About That Bass
3. (5.) Taylor Swift – Shake It Off
4. (4.) Jessie J, Ariana Grande & Nicki Minaj – Bang Bang
5. (6.) Jeremih featuring YG – Don’t Tell ‘Em
6. (-) Parra for Cuva featuring Anna Naklab – Wicked Games
7. (11.) One Direction – Steal My Girl
8. (3.) Waze and Odyssey vs. R. Kelly – Bump ‘n’ Grind 2014
9. (7.) Calvin Harris featuring John Newman – Blame
10. (10.) Sam Smith – I’m Not the Only One

Neljä viikkoa riitti Meghan Trainorin All About That Bassille kärkipaikalla ja viime viikolla jo kakkoseksi noussut Ed Sheeranin slovari Thinking Out Loud eteni ykköseksi. Se on Sheeranille toinen paalu Singin (2014) seuraksi. Biisiltä vei 19 viikkoa nousta kärkeen, mikä on ennätys.
Saksalaisprojekti Parra for Cuva levytti oman versionsa Chris Isaakin Wicked Gamesta (#10, 1990) ja monikon s:n perään saanut biisi debytoi kuudentena. Sen laulaa aiemmin täysin tuntematon Anna Naklab.
Muuten singlelista on todella hiljainen. Niinpä esimerkiksi Ed Sheeranin Don’t (#8, 2014) onnistui nousemaan 22–14. Mutta alempana on jotain uutuuksia: Calvin Harrisin ja Big Seanin Open Wide debytoi 23:ntena sekä OneRepublicin I Lived 29:ntena. Maroon 5:n Animals puolestaan eteni 32–27.


Britannian albumit Top 10

1. (-) Taylor Swift – 1989
2. (3.) Ed Sheeran – x
3. (6.) Sam Smith – In the Lonely Hour
4. (1.) Ben Howard – I Forget Where We Were
5. (8.) George Ezra – Wanted on Voyage
6. (re) Led Zeppelin – Led Zeppelin IV
7. (4.) Neil Diamond – Melody Road
8. (5.) Status Quo – Aquostic: Stripped Bare
9. (-) Annie Lennox – Nostalgia
10. (7.) Ella Henderson – Chapter One

Odotettu 1989 on Taylor Swiftille toinen brittiykkönen albumilistalta ja neljäs top ten -merkintä. Sitä ostettiin noin 90 000 kpl.
X (#1, 2014) pääsi myös hyviin myyntilukuihin vielä kuukausia ilmestymisensä jälkeen ja nousi taas kakkoseksi. Tulokkaat Sam Smith ja George Ezra jatkavat myös vahvasti top tenissä.
Led Zeppelinin IV (#1, 1971) ja Houses of the Holy (#1, 1973) palasivat uudelleenjulkaisuina kuudenneksi ja 14:nneksi. Annie Lennoxin Nostalgia debytoi yhdeksäntenä. Suhteellisen harvakseltaan albumeita julkaisevalle Lennoxille se on seitsemästä yrittämästä kuudes top ten -merkintä – studiolevyistä vain A Christmas Cornucopia (#16, 2010) on jäänyt top tenin ulkopuolelle, mutta toisaalta kokoelma vuodelta 2009 pääsi kakkoseksi. Soolouran paaluja Lennoxilla on kaksi, Diva (1992) ja Medusa (1995).
Mallory Knoxin Asymmetry debytoi sijalla 16 ja Black Veil Bridesin nimetön albumi sijalla 17. Simon and Garfunkelin Bridge Over Troubled Water (#1, 1970) palasi 21:nneksi ja Sian 1000 Forms of Fear (#11, 2014) 30:nneksi.
Yusufin eli Cat Stevensin Tell ‘Em I’m Gone avasi sijalta 22. Edellinen Roadsinger (2010) pääsi jopa kymmenenneksi. Young Fathersin esikoisalbumi Dead debytoi 35:ntena.

Ensimmäinen kolmas kerta

Taylor Swift on eittämättä 2000-luvun toistaiseksi suurimpia tähtiä ja hän paaluttaa statuksensa viimeistään 1989:lla, josta tulee ensi viikolla hänen kolmas miljoonan ensimmäisellä viikolla myynyt albuminsa. Vastaavaan ei ole Soundscan-aikana (1991->) pystynyt kukaan muu, ei edes Eminem, Britney Spears, Backstreet Boys tai Justin Timberlake (saati 50 Cent tai Limp Bizkit). Billboardin mukaan 1989:a ostetaan avausviikolla noin 1,2 miljoonaa. Swiftin oma paras on toistaiseksi Redin (2012) 1,208 miljoonaa. Speak Now’ta (2010) kaupattiin 1,05 miljoonaa.

Noilla lukemilla 1989 on heittämällä vuoden toiseksi ostetuin levy eikä sen olekaan kovin helppo tavoittaa Frozenia (#1, 2013), jota on ostettu pitkälti neljättä miljoonaa kappaletta ja joka on yhä jatkuvasti top 20 -tasolla viikkolistoilla. Swiftin levyltä on jo lohkaistu Hot 100 -listalle jättihitti Shake It Off (#1, 2014) ja toissa viikolla myyntiin tullut Out of the Woods ehti myös 18:nneksi.

Tässä vielä Swiftin aiempien studiolevyjen suurpiirteiset myynnit toistaiseksi:

Taylor Swift (#5, 2006) 5,5 miljoonaa
Fearless (#1, 2008) 6,1 miljoonaa
Speak Now (#1, 2010) 4,5 miljoonaa
Red (#1, 2012) 4,1 miljoonaa

Listaklassikko: Gerry and the Pacemakers – You’ll Never Walk Alone (1963)

Ensimmäisen kerran Judy Garlandin Carousel-musikaalissa vuonna 1945 esittämä You’ll Never Walk Alone on jäänyt elämään populaarikulttuurissa monella tavalla. Brittilistalle sen levytti ensimmäistä kertaa Gerry and the Pacemakers syksyllä 1963 tuottaja George Martinin ehdotuksesta. Versiosta tuli valtava hitti, joka keikkui brittiykkösenä neljä viikkoa loka-marraskuussa 1963.

Biisin ovat omineet itselleen lukuisat urheilujoukkueet, muun muassa Liverpool FC. Sen ovat brittilistalle levyttäneet myös The Crowd (#1, 1985), The 3 Tenors (#35, 1998) ja Robson and Jerome osana kolmen (!) a-puolen singleä What Becomes of the Brokenhearted/Saturday Night at the Movies/You’ll Never Walk Alone (#1, 1996).

Gerry and the Pacemakers saavutti kaikkiaan kuusi top ten -brittihittiä, joista You’ll Never Walk Alone oli kolmas ja siis myös kolmas ja viimeinen ykkönen.